Pohjois-Karjalan Prikaati
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
LasUps
Luutnantti
[/quote]
Kyllä on köyhän kansan sotiminen surkean näköistä touhua. Nuo lastenistuimet ovat kaiken huippu. Hommaisivat samantien linja-autot.
[/quote]
Jotenkin hölmöä toimintaa tuo istuinpakko. Hidastaa ulostautumista kuormurista aika tavalla ja vie tilaa hirvitävästi. Onnettomuustilanteessa saattaa olla ihan hyvä, mutta paljonkas niitä sellaisia on tullut aikaisemmin? Kyllä tuollainen kuormurikin joukot toimittaa perille, ei kaikkeen siirtymiseen onneksi paseja tai nasuja tarvita, varsinkaan alueellisilla joukoilla.
Kyllä on köyhän kansan sotiminen surkean näköistä touhua. Nuo lastenistuimet ovat kaiken huippu. Hommaisivat samantien linja-autot.
[/quote]
Jotenkin hölmöä toimintaa tuo istuinpakko. Hidastaa ulostautumista kuormurista aika tavalla ja vie tilaa hirvitävästi. Onnettomuustilanteessa saattaa olla ihan hyvä, mutta paljonkas niitä sellaisia on tullut aikaisemmin? Kyllä tuollainen kuormurikin joukot toimittaa perille, ei kaikkeen siirtymiseen onneksi paseja tai nasuja tarvita, varsinkaan alueellisilla joukoilla.
AKE-ukki
Respected Leader
Lainaus:
Kyllä tuollainen kuormurikin joukot toimittaa perille, ei kaikkeen siirtymiseen onneksi paseja tai nasuja tarvita, varsinkaan alueellisilla joukoilla.
Nyt paljastan suuren sotasalaisuuden.... Paikallisjoukkojen kulkuvälineiksi on varattu sontakärryjä, joita traktorit vetävät!
Pyydän jo etukäteen anteeksi, koska totuus voi järkyttää joitain luolauskovaisia!!
Kyllä tuollainen kuormurikin joukot toimittaa perille, ei kaikkeen siirtymiseen onneksi paseja tai nasuja tarvita, varsinkaan alueellisilla joukoilla.
Nyt paljastan suuren sotasalaisuuden.... Paikallisjoukkojen kulkuvälineiksi on varattu sontakärryjä, joita traktorit vetävät!
Pyydän jo etukäteen anteeksi, koska totuus voi järkyttää joitain luolauskovaisia!!
koponen
Kenraali
Salassapitovelvollisuus on ehkä seuraavan muistelman osalta päättynyt.
Olin kerran harjoituksessa, jossa minun joukollani oli protot (SISU A45 teille tarkoille) ja viereisen joukon joukon kalustona nelivetopyörätraktorit ja sontakärryt. Satuimme olemaan tuttuja naapurijoukon johtajan kanssa; kutsuttakoon häntä tässä vaikkapa Mikaksi.
Harjoituksen alussa Mika tuli useamman kerran pyytämään protoa kuskeineen lainaksi. Sinällään hänellä oli selkeitä kuljetustarpeita ja perusteli hyvin, siispä lainasin. Erityisesti kun oma materiaalinen tilanne oli oikein hyvä ja toiminta pyöri joukkoa liikaa rasittamatta.
Noin neljännellä tai viidennellä kerralla rupesin sitten kyselemään että kuinka paljon siitä oikeasti on hyötyä ja onko motiivina enemmän se että Proton kopissa on kivempi matkailla vaikka lastina olisi vain maitohinkki. Hetki tuumittiin, laskettiin jopa aikaeroja marssinopeuksista ja liikkeellelähtöminuuteista. Todettiin sitten Mikan kanssa että annetaanhan protokuskin ottaa unta kuulaan (tai siis taistella joukon osana), ptr on heidän tarpeeseensa mainio kapine.
Loppuosa harjoituksesta pidettiin yhteyttä muuten vain, ja todettiin että kumpikin joukko sai ihan mukavat arvosanat suorituksista ihan sillä omalla jakokalustolla.
PTR ei ole IFV, mutta tieltäpoistumiskyvyllä varustetuksi kuljetusvälineeksi se ei ole yhtään hullumpi.
---
On muuten Suomen ajoneuvokanta kehittynyt esim. -70-luvulta (jolloin hevoset poistettiin lopullisesti vahvuuksista). Saattaa olla ottoajoneuvovarauksissa muutakin kuin pikkumassikkaa, jopa niille paikallisjoukoille. Minulla on kutina että omassakin omistuksessa on ainakin kaksi polttomoottorikäyttöistä ajoneuvoa joille tulisi poikkeusoloissa tarvista PV puolelta. Kumpaakaan en harmittelisi jos omalle joukolle tulisi.
Olin kerran harjoituksessa, jossa minun joukollani oli protot (SISU A45 teille tarkoille) ja viereisen joukon joukon kalustona nelivetopyörätraktorit ja sontakärryt. Satuimme olemaan tuttuja naapurijoukon johtajan kanssa; kutsuttakoon häntä tässä vaikkapa Mikaksi.
Harjoituksen alussa Mika tuli useamman kerran pyytämään protoa kuskeineen lainaksi. Sinällään hänellä oli selkeitä kuljetustarpeita ja perusteli hyvin, siispä lainasin. Erityisesti kun oma materiaalinen tilanne oli oikein hyvä ja toiminta pyöri joukkoa liikaa rasittamatta.
Noin neljännellä tai viidennellä kerralla rupesin sitten kyselemään että kuinka paljon siitä oikeasti on hyötyä ja onko motiivina enemmän se että Proton kopissa on kivempi matkailla vaikka lastina olisi vain maitohinkki. Hetki tuumittiin, laskettiin jopa aikaeroja marssinopeuksista ja liikkeellelähtöminuuteista. Todettiin sitten Mikan kanssa että annetaanhan protokuskin ottaa unta kuulaan (tai siis taistella joukon osana), ptr on heidän tarpeeseensa mainio kapine.
Loppuosa harjoituksesta pidettiin yhteyttä muuten vain, ja todettiin että kumpikin joukko sai ihan mukavat arvosanat suorituksista ihan sillä omalla jakokalustolla.
PTR ei ole IFV, mutta tieltäpoistumiskyvyllä varustetuksi kuljetusvälineeksi se ei ole yhtään hullumpi.
---
On muuten Suomen ajoneuvokanta kehittynyt esim. -70-luvulta (jolloin hevoset poistettiin lopullisesti vahvuuksista). Saattaa olla ottoajoneuvovarauksissa muutakin kuin pikkumassikkaa, jopa niille paikallisjoukoille. Minulla on kutina että omassakin omistuksessa on ainakin kaksi polttomoottorikäyttöistä ajoneuvoa joille tulisi poikkeusoloissa tarvista PV puolelta. Kumpaakaan en harmittelisi jos omalle joukolle tulisi.
Eiköhän se ole jatkossa niin, että vain terävistä terävin kärki saa alleen muuta kuin kuorma-auton. Eikä tuo huono kehityssuunta ole, vaan tosiasioiden tunnustamista. Onhan jo aiemminkin esitetty mm. laskelma siitä, että jääkäriprikaatit olisi saatu 90-luvulla varustettua, mikäli olisi tyydytty kalustoon, johon meillä olisi ollut varaa. Eli ei XA-180 vaan SA-110. Valitettavasti PV:lla tyyli menee liian usein tarkoituksen edelle.
skärdis
Greatest Leader
AKE-ukki kirjoitti:
Lumettomana aikana kyllä, mutta tälläkin hetkellä Pohjois-Karjalassa on lunta metrin verran eli pyörillä kulkevat ajoneuvot ovat kutakuinkin liikuntakyvyttömiä heti auratulta väylältä poistuttaessa. Nasulla kyyti senkun paranee, kun alla on pehmeää lunta.
Selviytymiskoulutusta Sissikomppaniassa - yö lumiluolan ”lämmössä”
Erikoiskoulutuskausi Sissikomppaniassa tarjoaa vaativan ja monipuolisen vaihtoehdon peruskoulutuskautensa päättäneille jääkäreille.
Luvassa on yhdeksän viikon tiivis jakso reipasta sotilaskoulutusta, jossa jääkäreistä koulutetaan sissejä. Vihollislinjojen takana joukkue-, ryhmä- ja partiokoossa toimivien sissien koulutus rakentuu taistelukentän armottomien vaatimusten pohjalle - asekäsittelyä, ammuntoja, räjähteiden ja miinojen käsittelyä, käsimerkein johdettua taisteluvalmista liikkumista, fyysistä koulutusta muun muassa marssien merkeissä sekä erätaito- ja selviytymiskoulutusta.
Selviytymiskoulutuksen perusteet aloitettiin Sissikomppaniassa vuodenajan erityispiirteiden mukaisesti talvikoulutusosiolla, jossa jääkärit majoittuivat ilman telttaa. Majoittuminen ei suinkaan tapahtunut taivasalla, vaan partioiden itse kaivamissa lumikammeissa eli lumiluolissa.
Jokainen Sissikomppanian taistelija vietti yön lumiluolan lämmössä. Pelkästään kynttilän liekillä lämmitetty lumiluola tarjosi tuleville sisseille kelvollisen yösijan ja ennen kaikkea ikimuistoisen kokemuksen
Sissin on selviydyttävä taistelutilanteessa kylmässä ilman nuotion tai kamiinan lämpöä, jos tehtävän suorittaminen niin vaatii
KUVAT: Puolustusvoimat
Erikoiskoulutuskausi Sissikomppaniassa tarjoaa vaativan ja monipuolisen vaihtoehdon peruskoulutuskautensa päättäneille jääkäreille.
Luvassa on yhdeksän viikon tiivis jakso reipasta sotilaskoulutusta, jossa jääkäreistä koulutetaan sissejä. Vihollislinjojen takana joukkue-, ryhmä- ja partiokoossa toimivien sissien koulutus rakentuu taistelukentän armottomien vaatimusten pohjalle - asekäsittelyä, ammuntoja, räjähteiden ja miinojen käsittelyä, käsimerkein johdettua taisteluvalmista liikkumista, fyysistä koulutusta muun muassa marssien merkeissä sekä erätaito- ja selviytymiskoulutusta.
Selviytymiskoulutuksen perusteet aloitettiin Sissikomppaniassa vuodenajan erityispiirteiden mukaisesti talvikoulutusosiolla, jossa jääkärit majoittuivat ilman telttaa. Majoittuminen ei suinkaan tapahtunut taivasalla, vaan partioiden itse kaivamissa lumikammeissa eli lumiluolissa.
Jokainen Sissikomppanian taistelija vietti yön lumiluolan lämmössä. Pelkästään kynttilän liekillä lämmitetty lumiluola tarjosi tuleville sisseille kelvollisen yösijan ja ennen kaikkea ikimuistoisen kokemuksen
Sissin on selviydyttävä taistelutilanteessa kylmässä ilman nuotion tai kamiinan lämpöä, jos tehtävän suorittaminen niin vaatii
KUVAT: Puolustusvoimat
Koulutushaaratutkinto sissikomppaniassa - havua ansaitsemassa
Sissikomppanian 1/11 erän erikoiskoulutuskausi huipentuu tulevien sissien perustaitoja testaavaan ankaraan koitokseen. Sissikomppanian erikoiskoulutuskauden koulutushaaratutkinto, ”Havukoe”, testaa jääkärien opittuja tietoja ja taitoja suorituskykyvaatimusten mukaisissa aiheissa.
Kokeen aluksi jääkärit suorittavat 14 tehtävärastia käsittäen kaikkea räjähteiden ja miinojen käsittelystä viestivälineisiin ja edelleen taistelutekniikkaan. Rastit pisteytetään ja tulokset kerätään jääkäreiden kokonaispisteisiin. Tehtävärastien jälkeen koetellaan jääkäreiden fyysistä ja henkistä kanttia 35-40 kilometrin jalkamarssilla rinkkavarustuksessa. Rinkkamarssin haastavuutta lisää marssin vihollisuhka: Vastaosasto, joka yrittää löytää siirtymällä olevat taistelijat. Paljastuminen merkitsee ”elämäkortin” menettämistä, joka vaikuttaa pisteisiin.
Marssin lopussa ammutaan asekäsittelytaitoa mittaava ammunta, 15 laukausta 45 sekunnissa rinkka selässä.
Ammunnan jälkeen jääkärit suoriutuvat vielä pikamarssiosuudesta, joka koostuu esteradasta ja vesistön ylityksestä. Ristilahden ylittäminen + 5 asteisessa vedessä kruunaa koulutushaarakokeen päätöksen
Havukokeen läpäisemisestä jääkärit palkitaan kuntoisuuslomalla ja vasempaan hihaan ansaitulla sissihavulla. E-kauden kahdeksan viikon koulutus saa arvoisensa päätöksen, kun jääkäreistä tehdään sissejä
Kuvat: Puolustusvoimat
Sissikomppanian 1/11 erän erikoiskoulutuskausi huipentuu tulevien sissien perustaitoja testaavaan ankaraan koitokseen. Sissikomppanian erikoiskoulutuskauden koulutushaaratutkinto, ”Havukoe”, testaa jääkärien opittuja tietoja ja taitoja suorituskykyvaatimusten mukaisissa aiheissa.
Kokeen aluksi jääkärit suorittavat 14 tehtävärastia käsittäen kaikkea räjähteiden ja miinojen käsittelystä viestivälineisiin ja edelleen taistelutekniikkaan. Rastit pisteytetään ja tulokset kerätään jääkäreiden kokonaispisteisiin. Tehtävärastien jälkeen koetellaan jääkäreiden fyysistä ja henkistä kanttia 35-40 kilometrin jalkamarssilla rinkkavarustuksessa. Rinkkamarssin haastavuutta lisää marssin vihollisuhka: Vastaosasto, joka yrittää löytää siirtymällä olevat taistelijat. Paljastuminen merkitsee ”elämäkortin” menettämistä, joka vaikuttaa pisteisiin.
Marssin lopussa ammutaan asekäsittelytaitoa mittaava ammunta, 15 laukausta 45 sekunnissa rinkka selässä.
Ammunnan jälkeen jääkärit suoriutuvat vielä pikamarssiosuudesta, joka koostuu esteradasta ja vesistön ylityksestä. Ristilahden ylittäminen + 5 asteisessa vedessä kruunaa koulutushaarakokeen päätöksen
Havukokeen läpäisemisestä jääkärit palkitaan kuntoisuuslomalla ja vasempaan hihaan ansaitulla sissihavulla. E-kauden kahdeksan viikon koulutus saa arvoisensa päätöksen, kun jääkäreistä tehdään sissejä
Kuvat: Puolustusvoimat
Hejsan kirjoitti:
Tästä taisi olla jossain aiemmassa ketjussa puhetta. Ristilahti on ylityskohdaltaan 150-200m leveä ja ylityskohdalta max 150 cm syvä, jos menee hiemankaan ylityskohdalta sivummalle, niin pohja syvenee nopeasti 3-5m. Höytiäinen on muutenkin suhteellisen jyrkkäreunainen allas verrattuna keskivertojärveen, johtuen luultavasti pienestä insinöörivirheestä muinoin.
Ei ole muuten ainut vesistönylitys tuo koulutuksessa, joten ihan hyvä vaan, että mokut treenaa kasarmiolosuhteissa ennen varsinaisia harjoituksia.
Sissitaival - Sissikomppanian jalkamarssi Kolilta Kontiorantaan
Pohjois-Karjalan Prikaatin Sissikomppania järjesti jo perinteeksi muodostuneen Sissitaival- jalkamarssin 27.-28.6.2011 Kolilta Kontiorantaan. Kyseinen taival järjestettiin nyt viidennen kerran.
Jalkamarssi alkoi linja-auto- ja maastokuorma-autokuljetuksin 27.6. iltapäivän aikaan Kolille. Jalkautumisen jälkeen alkoikin marssi kohti Kontiorantaa. Marssittu taival myötäili UKK-reittiä alkaen Ukko-Kolin parkkipaikalta Herajärven itäpuoliset vaarat kiertäen Kiviniemen kautta Hautajärvelle, missä oli pakollinen kuuden tunnin marssitauko.
Herajärven itäpuoliset vaarat tulivat sisseille hyvinkin tutuiksi
Matka jatkui tauon jälkeen Urkkalammelle ja Pyytivaaran kautta päättyen Kontiorantaan 28.6. iltapäivän aikaan. Matkaa taipaleelle kertyi 64 kilometriä.
Erityisteemana oli kaukopartiomies ja Mannerheim- ristin ritari Onni Määttäsen muiston kunnioittanen.
Jalkamarssin tavoitteena oli antaa varusmiehille elämyksiä ja kokemuksia pidemmästä jalkamarssista, vahvistaa luottamusta omiin kykyihin pitkän marssin suorittamisen suhteen, tutustuttaa varusmiehet Kolin vaaramaisemiin sekä osaltaan vaalia kaukopartio- ja sissiperinteitä.
Vesistönylitys tiimityönä.
”Kaikki syyt mitkä estävät meitä liikkumasta, ovat tekosyitä”, Urho K. Kekkonen
Kuvat: Puolustusvoimat
Pohjois-Karjalan Prikaatin Sissikomppania järjesti jo perinteeksi muodostuneen Sissitaival- jalkamarssin 27.-28.6.2011 Kolilta Kontiorantaan. Kyseinen taival järjestettiin nyt viidennen kerran.
Jalkamarssi alkoi linja-auto- ja maastokuorma-autokuljetuksin 27.6. iltapäivän aikaan Kolille. Jalkautumisen jälkeen alkoikin marssi kohti Kontiorantaa. Marssittu taival myötäili UKK-reittiä alkaen Ukko-Kolin parkkipaikalta Herajärven itäpuoliset vaarat kiertäen Kiviniemen kautta Hautajärvelle, missä oli pakollinen kuuden tunnin marssitauko.
Herajärven itäpuoliset vaarat tulivat sisseille hyvinkin tutuiksi
Matka jatkui tauon jälkeen Urkkalammelle ja Pyytivaaran kautta päättyen Kontiorantaan 28.6. iltapäivän aikaan. Matkaa taipaleelle kertyi 64 kilometriä.
Erityisteemana oli kaukopartiomies ja Mannerheim- ristin ritari Onni Määttäsen muiston kunnioittanen.
Jalkamarssin tavoitteena oli antaa varusmiehille elämyksiä ja kokemuksia pidemmästä jalkamarssista, vahvistaa luottamusta omiin kykyihin pitkän marssin suorittamisen suhteen, tutustuttaa varusmiehet Kolin vaaramaisemiin sekä osaltaan vaalia kaukopartio- ja sissiperinteitä.
Vesistönylitys tiimityönä.
”Kaikki syyt mitkä estävät meitä liikkumasta, ovat tekosyitä”, Urho K. Kekkonen
Kuvat: Puolustusvoimat
