Tvälups
Ylipäällikkö
11.10.2013 klo 20:30
Poliisin nettiurkinta paljon luultua laajempaa
Verkkokeskustelijoiden henkilöllisyydet ovat poliisille paljon vapaampaa riistaa kuin yleisesti on uskottu.
[/URL]
Kuva: Nina Keski-Korpela / Yle
Poliisi käyttää "yleisiä tiedonsaantioikeuksiaan" silloin kun lainsäädännön pakkokeinopykälät eivät sallisi verkkoviestin lähettäjän selvittämistä.
Poliisi voi ilman tuomioistuimen päätöstä tai vakavaa rikosepäilyä selvittää keskustelupalstoille nimimerkin suojissa kirjoittaneiden henkilöllisyydet. Aikaisemmin on tiedetty, että poliisi pystyy selvittämään verkkokeskustelijoiden tiedot ainakin tuomioistuimien luvalla tai vakavia rikoksia epäillessään. Todellisuudessa poliisi voi ohittaa hankalat proseduurit käyttämällä niin sanottuja yleisiä tiedonsaantioikeuksiaan, jotka määritellään poliisilaissa (36 §).
Viime viikolla Punk In Finland -keskustelupalstan ylläpitäjä sai kirjallisen, salaiseksi merkityn tietopyynnön, jossa poliisi pyysi viiden eri anonyymin keskustelijan henkilötietoja. Vaatimusten joukossa oli myös IP-osoitteet. Kaikki viisi keskustelijaa olivat kirjoittaneet ketjuun, jossa käsiteltiin itsenäisyysjuhlan yhteyteen suunniteltua mielenosoitusta.
Ravista hihasta: poliisitehtävä
Sisäministeriön ylitarkastajan Marko Meriniemen mukaan poliisi voi tehtävää suorittaessaan vaatia keskustelupalstan ylläpitäjältä nimimerkin takana olevaa nimeä, sähköpostiosoitetta ja IP-osoitetta. Lisäksi poliisi voi teleoperaattorilta selvittää, kenelle kyseinen IP-osoite kuuluu tai on kuulunut. Jos pyyntö tehdään poliisilain nojalla, ei tarvita esimerkiksi televalvonnan edellyttämää tuomioistuimen päätöstä tai oikeuden päätöstä, kertoo Meriniemi.
- Kun nimimerkki on kirjoittanut jotain tai kirjoittajalla on useampia viestejä, voidaan tehdä se tietopyyntö, kuka täällä taustalla on. Mutta silloin pitää olla jokin tehtävä, minkä puitteissa toimitaan. Poliisi ei siis voi vain puhtaasta mielenkiinnosta selvittää, keitä henkilöitä anonyymien nimimerkkien takana on.
Tehtävä voi olla esimerkiksi rikoksen estäminen, selvittäminen tai yleinen etu. Punk In Finland -keskustelupalstalle tehdyn tietopyynnön perusteina oli
Rikoksen estämiseksi/selvittämiseksi tai tärkeän yleisen/yksityisen edun johdosta poliisitutkinnassa.
Marko Meriniemi ei tahdo kommentoida keskustelupalstalle tullutta tietopyyntöä, koska ei ollut haastatteluhetkellä tapaukseen perehtynyt.
Nettipoliisi, ylikonstaapeli Marko Forss kertoi toimittajallamme Twitterissä, että IP-osoitetietoja voi kysyä silloin, kun ne on rekisteröintihetkellä tallennettu. Samaa kertoi myös toinen paljon tietopyyntöjen kanssa tekemisissä ollut lähteemme. Salaisista tietopyynnöistä kirjaa pitävä Keskusrikospoliisi ei useista yrityksistä huolimatta ole kommentoinut asiaa Suoralle linjalle.
Yleisiä tiedonsaantioikeuksiaan poliisi käyttää tuhansia kertoja vuosittain, mutta ei suostu kertomaan, moniko niistä liittyy verkkokeskustelijoiden henkilöllisyyksien selvittämiseen.
Poliisin nettiurkinta paljon luultua laajempaa
Verkkokeskustelijoiden henkilöllisyydet ovat poliisille paljon vapaampaa riistaa kuin yleisesti on uskottu.
Kuva: Nina Keski-Korpela / Yle
Poliisi käyttää "yleisiä tiedonsaantioikeuksiaan" silloin kun lainsäädännön pakkokeinopykälät eivät sallisi verkkoviestin lähettäjän selvittämistä.
Poliisi voi ilman tuomioistuimen päätöstä tai vakavaa rikosepäilyä selvittää keskustelupalstoille nimimerkin suojissa kirjoittaneiden henkilöllisyydet. Aikaisemmin on tiedetty, että poliisi pystyy selvittämään verkkokeskustelijoiden tiedot ainakin tuomioistuimien luvalla tai vakavia rikoksia epäillessään. Todellisuudessa poliisi voi ohittaa hankalat proseduurit käyttämällä niin sanottuja yleisiä tiedonsaantioikeuksiaan, jotka määritellään poliisilaissa (36 §).
Viime viikolla Punk In Finland -keskustelupalstan ylläpitäjä sai kirjallisen, salaiseksi merkityn tietopyynnön, jossa poliisi pyysi viiden eri anonyymin keskustelijan henkilötietoja. Vaatimusten joukossa oli myös IP-osoitteet. Kaikki viisi keskustelijaa olivat kirjoittaneet ketjuun, jossa käsiteltiin itsenäisyysjuhlan yhteyteen suunniteltua mielenosoitusta.
Ravista hihasta: poliisitehtävä
Sisäministeriön ylitarkastajan Marko Meriniemen mukaan poliisi voi tehtävää suorittaessaan vaatia keskustelupalstan ylläpitäjältä nimimerkin takana olevaa nimeä, sähköpostiosoitetta ja IP-osoitetta. Lisäksi poliisi voi teleoperaattorilta selvittää, kenelle kyseinen IP-osoite kuuluu tai on kuulunut. Jos pyyntö tehdään poliisilain nojalla, ei tarvita esimerkiksi televalvonnan edellyttämää tuomioistuimen päätöstä tai oikeuden päätöstä, kertoo Meriniemi.
- Kun nimimerkki on kirjoittanut jotain tai kirjoittajalla on useampia viestejä, voidaan tehdä se tietopyyntö, kuka täällä taustalla on. Mutta silloin pitää olla jokin tehtävä, minkä puitteissa toimitaan. Poliisi ei siis voi vain puhtaasta mielenkiinnosta selvittää, keitä henkilöitä anonyymien nimimerkkien takana on.
Tehtävä voi olla esimerkiksi rikoksen estäminen, selvittäminen tai yleinen etu. Punk In Finland -keskustelupalstalle tehdyn tietopyynnön perusteina oli
Rikoksen estämiseksi/selvittämiseksi tai tärkeän yleisen/yksityisen edun johdosta poliisitutkinnassa.
Marko Meriniemi ei tahdo kommentoida keskustelupalstalle tullutta tietopyyntöä, koska ei ollut haastatteluhetkellä tapaukseen perehtynyt.
Nettipoliisi, ylikonstaapeli Marko Forss kertoi toimittajallamme Twitterissä, että IP-osoitetietoja voi kysyä silloin, kun ne on rekisteröintihetkellä tallennettu. Samaa kertoi myös toinen paljon tietopyyntöjen kanssa tekemisissä ollut lähteemme. Salaisista tietopyynnöistä kirjaa pitävä Keskusrikospoliisi ei useista yrityksistä huolimatta ole kommentoinut asiaa Suoralle linjalle.
Yleisiä tiedonsaantioikeuksiaan poliisi käyttää tuhansia kertoja vuosittain, mutta ei suostu kertomaan, moniko niistä liittyy verkkokeskustelijoiden henkilöllisyyksien selvittämiseen.