Poliisin nettiurkinta paljon luultua laajempaa

Tvälups

Ylipäällikkö
11.10.2013 klo 20:30
Poliisin nettiurkinta paljon luultua laajempaa
Verkkokeskustelijoiden henkilöllisyydet ovat poliisille paljon vapaampaa riistaa kuin yleisesti on uskottu.
Poliisi+selin+anonyymi+2013+NKK.jpg
[/URL]
Kuva: Nina Keski-Korpela / Yle
Poliisi käyttää "yleisiä tiedonsaantioikeuksiaan" silloin kun lainsäädännön pakkokeinopykälät eivät sallisi verkkoviestin lähettäjän selvittämistä.

Poliisi voi ilman tuomioistuimen päätöstä tai vakavaa rikosepäilyä selvittää keskustelupalstoille nimimerkin suojissa kirjoittaneiden henkilöllisyydet. Aikaisemmin on tiedetty, että poliisi pystyy selvittämään verkkokeskustelijoiden tiedot ainakin tuomioistuimien luvalla tai vakavia rikoksia epäillessään. Todellisuudessa poliisi voi ohittaa hankalat proseduurit käyttämällä niin sanottuja yleisiä tiedonsaantioikeuksiaan, jotka määritellään poliisilaissa (36 §).

Viime viikolla Punk In Finland -keskustelupalstan ylläpitäjä sai kirjallisen, salaiseksi merkityn tietopyynnön, jossa poliisi pyysi viiden eri anonyymin keskustelijan henkilötietoja. Vaatimusten joukossa oli myös IP-osoitteet. Kaikki viisi keskustelijaa olivat kirjoittaneet ketjuun, jossa käsiteltiin itsenäisyysjuhlan yhteyteen suunniteltua mielenosoitusta.

Ravista hihasta: poliisitehtävä
Sisäministeriön ylitarkastajan Marko Meriniemen mukaan poliisi voi tehtävää suorittaessaan vaatia keskustelupalstan ylläpitäjältä nimimerkin takana olevaa nimeä, sähköpostiosoitetta ja IP-osoitetta. Lisäksi poliisi voi teleoperaattorilta selvittää, kenelle kyseinen IP-osoite kuuluu tai on kuulunut. Jos pyyntö tehdään poliisilain nojalla, ei tarvita esimerkiksi televalvonnan edellyttämää tuomioistuimen päätöstä tai oikeuden päätöstä, kertoo Meriniemi.

- Kun nimimerkki on kirjoittanut jotain tai kirjoittajalla on useampia viestejä, voidaan tehdä se tietopyyntö, kuka täällä taustalla on. Mutta silloin pitää olla jokin tehtävä, minkä puitteissa toimitaan. Poliisi ei siis voi vain puhtaasta mielenkiinnosta selvittää, keitä henkilöitä anonyymien nimimerkkien takana on.

Tehtävä voi olla esimerkiksi rikoksen estäminen, selvittäminen tai yleinen etu. Punk In Finland -keskustelupalstalle tehdyn tietopyynnön perusteina oli

Rikoksen estämiseksi/selvittämiseksi tai tärkeän yleisen/yksityisen edun johdosta poliisitutkinnassa.

Marko Meriniemi ei tahdo kommentoida keskustelupalstalle tullutta tietopyyntöä, koska ei ollut haastatteluhetkellä tapaukseen perehtynyt.

Nettipoliisi, ylikonstaapeli Marko Forss kertoi toimittajallamme Twitterissä, että IP-osoitetietoja voi kysyä silloin, kun ne on rekisteröintihetkellä tallennettu. Samaa kertoi myös toinen paljon tietopyyntöjen kanssa tekemisissä ollut lähteemme. Salaisista tietopyynnöistä kirjaa pitävä Keskusrikospoliisi ei useista yrityksistä huolimatta ole kommentoinut asiaa Suoralle linjalle.

Yleisiä tiedonsaantioikeuksiaan poliisi käyttää tuhansia kertoja vuosittain, mutta ei suostu kertomaan, moniko niistä liittyy verkkokeskustelijoiden henkilöllisyyksien selvittämiseen.
 
Entäpä urkinnan yleisyys? (Eli tietojärjestelmistä tuttavien, julkisuuden henkilöiden, vittumaisen pomon, ex-puolison uuden puolison, jne... tietojen luvaton [=ei liity työtehtäviin] tarkistaminen) Voipi olla sekin "paljon luultua laajempaa".
 
Entäpä urkinnan yleisyys? (Eli tietojärjestelmistä tuttavien, julkisuuden henkilöiden, vittumaisen pomon, ex-puolison uuden puolison, jne... tietojen luvaton [=ei liity työtehtäviin] tarkistaminen) Voipi olla sekin "paljon luultua laajempaa".
Paitsi että nuo tietopyynnöt menevät kirjoihin ja kansiin. Tietopyynnöstä ja sen käytöstä jää jälki.
 
Paitsi että nuo tietopyynnöt menevät kirjoihin ja kansiin. Tietopyynnöstä ja sen käytöstä jää jälki.
Niin. Paitsi että kuka niitä valvoo? Aivan. Ei kukaan. Ainut tapa miten noista voi kärähtää on se, että uhri pyytää tietoja siitä onko hänen tietojaan katsottu.

Informaatio-oikeuden professori Tomi Voutilainen pitää poliisien rekisteriurkinnan valvontaa epäuskottavana. http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.sh...kinnan-valvonta-epauskottavaa/2013/08/1789909
 
Et pääse ulkomaille, jos ei ole seurantalaitetta taskussa :)

http://www.ess.fi/?article=431598

Virkailija passinhakijalle: Jos ei ole kännykkänumeroa, haku jää tähän
12.10.2013 19:10 - Krista Koivisto

passi.jpg

Tällaisen viestin asiakas saa, kun passi on noudettavissa. Vaihtoehtoisesti ilmoitus voidaan lähettää vanhaan malliin eli postitse, jos asiakkaalla ei ole kännykkänumeroa.
Asiakas haki passia. Lomaketta käytiin läpi yhdessä poliisin lupapalveluiden virkailijan kanssa, kunnes hakemuksessa päästiin kohtaan, jossa kysyttiin asiakkaan kännykkänumeroa. Kun asiakas sanoi, ettei hänellä ole kännykkää, virkailija totesi, että passinhaku tyssää tähän.

Kännykkänumero olisi tarvittu, koska ilmoitus passin valmistumisesta lähetetään tekstiviestillä.

Kun asiakas ei tähän selitykseen tyytynyt, virkailija alkoi selvittää asiaa. Lopulta päästiin tilanteeseen, jossa virkailija totesi, ettei kännykkänumeroa tarvitakaan.

Päijät-Hämeen poliisin komisario Tarja Ranta selvittää, ettei passin hakemisen ja saamisen edellytyksenä suinkaan ole kännykkänumero.
- Numeroa kysytään nimenomaan siksi, että asiakkaalle lähetetään passin valmistumisesta tekstiviesti, josta ilmenevät noutopaikan (R-kioskin) tiedot ja passin lähetystunnus, jota vastaan asiakas voi valmiin passin hakea.

Koska tekstiviesti on nykyisin yleisin tapa, jolla asiakkaalle ilmoitetaan passin valmistumisesta, on komisario Rannankin varmistettava, kuinka toimitaan, jos asiakkaalla ei ole kännykkänumeroa.

Ranta soittaa hetken kuluttua takaisin.
- Aivan niin kuin oletinkin eli vanhalla tavalla toimitaan. Jos asiakkaalle ei ole kännykkänumeroa, on passihakemukseen liitettävä postiosoite. Ilmoitus passin valmistumisesta lähetetään asiakkaalle tähän osoitteeseen. Tämän jälkeen asiakas voi noutaa passin R-kioskilta. Mukaan tarvitaan kirjeessä mainittu lähetystunnus ja henkilöllisyystodistus.
ESS.fi
 
Niin. Paitsi että kuka niitä valvoo? Aivan. Ei kukaan. Ainut tapa miten noista voi kärähtää on se, että uhri pyytää tietoja siitä onko hänen tietojaan katsottu.

Informaatio-oikeuden professori Tomi Voutilainen pitää poliisien rekisteriurkinnan valvontaa epäuskottavana. http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.sh...kinnan-valvonta-epauskottavaa/2013/08/1789909
Se että suomesta puuttuu "valvonta organisaatio" ei tarkoita sitä etteikö valvontaa ole. Suomessa kun tuppaa olemaan sellainen hieno asia kuin esimiehen vastuu alaistensa toimista. Hänellä on myös valvontavastuu siitä, että homma menee lain kirjaimen mukaan. Mikäli ei mene, hän on laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan ja toimenpiteet ovat sen mukaiset.

Esimerkkitapauksessasi tietopyynnöstä jää jälki rekisteriin ja esimiehellä on mahdollisuus valvoa sitä kautta työntekijän toimia.
 
Mahdollisuuksiahan on vaikka mihin. Luotan kuitenkin Voutilaiseen enemmän kuin johonkin random konstuun joka selittää "Kyllä meitä valvotaan, usko pois!". Lisäksi, jos esim. eräs poliisi on 19 000 urkkinut tietoja ja vedonnut siihen että "ei osannut käyttää järjestelmää" (ja silti 19 000 kertaa onnistui urkkimaan. Suorastaan koomisen huono selitys rikolliselta :D) eikä tullut tuomiota on turha selittää vastuusta.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012053015646473_uu.shtml

"Poliisista nimellä Anneli Auer tietoja on hakenut 74 virkamiestä. Poliisihallitus arvelee, että 50-70 heistä on ollut asialla luvatta. "

Kuinka monessa tapauksessa näistä asiaa on edes tutkittu? Mitä nämä toimenpiteet näissä tapauksissa on? Kuinka monessa tapauksesta näistä esimies on puuttunut asiaan?

Kuinka monessa urkintatapauksessa asiasta on ilmoittanut esimies, eikä urkinnan uhri tai uhrin omaiset?

Mutta jokainen kansalainen voi tehdä tietopyynnön tiedoistaan. Hyvä onkin jos tekevät - poliiseissa on lukuisia rikollisia (henkilöitä jotka ovat urkkineet tietoja); ja mitä enemmän heitä jää kiinni, sitä parempi. Eihän kukaan meistä halua, että rikollisia on poliiseina.
 
Heh. Ja sitten vielä ihmettelet miksi kaikesta jää jälki. Se on nimenomaan mainitsemasi seikkojen takia.
Ymmärrät varmaan että nuo tapaukset ovat päätyneet julkisiksi ihan tietyistä syistä. Ilman valvontaa ne tuskin olisivat julkisia.

EDIT: Ongelmasi on että haluaisit, että vain syyllisten tietoja haetaan ja syyttömät jätetään sivuun. Valitettavasti se vain ei ole mahdollista vaan tutkittavina on aina myös syyttömiä. Eli on mahdoton käyttää minkäänlaista punaista nappia, jota painamalla esimies pystyy estämään osattoman tietojen katselun. Vasta tutkinnan lopputulos määrittää oliko tietojen haku aiheellinen.
 
Viimeksi muokattu:
WTF? Minä en ole missään vaiheessa ihmetellyt "miksi kaikesta jää jälki". Ilmeisesti et ole ymmärtänyt viestejäni.

Noissa tapauksisa henkilöt itse (ei poliisien esimiehet) ovat tehneet pyynnöt saada tietää ketkä ja milloin ovat heidän tietojaan katsoneet. Niissä tapauksissa on urkinnasta kärähdetty vain sen takia, että uhrit itse ovat pyytäneet tietää kuinka monesti heidän tietoja on katsottu ja minkä takia. Ei sen takia, että esimies tsekkaisi "Konstaapeli Aapeli Mustasukkanenn erosi vasta, liekkö kattoo nyt kenen kanssa hänen ex-puolisonsa on..".

Se, että tietopyynnöstä jää jälki ei automaattisesti tarkoita, että kaikki urkinta tulee esille ja siihen syyllistyneet saa tuomion! Jos joku kyttä urkkii tietoja, mutta uhri ei ikinä älyä pyytää tietoja siitä kuka hänen tietojaan on katsonut ja miksi, niin se kriminaali joka on urkkinut tietoja ei jää kiinni.

Kyllä se varmasti montaa poliisia kuumottelee, kun kansalaiset saavat laajemmin tietää oikeuksistaan ja näitä urkintatapauksia nousee esille. Eihän siinä. Mutta laki on heillekkin sama.

Mutta joo. Olis mielenkiintoista tietää, mitä oikeudessa kävisi jos hoitaja selittelisi että "19 000 kertaa katsoin tietoja jotka eivät minulle kuulu, koska en osannut käyttää järjestelmää". Terveydenhuollon urkintatapauksistahan on rangaistu kovemmin kuin poliisin urkintatapauksista. Onko niin, että poliisit ovat älyllisesti vajavaisia, ja siksi heitä ei tuomita niin? Onko ajateltu, että "Jos he vasta parikymppisinä oppivat lukemaan Tampereella ei heiltä voi vaatia suurempaa ymmärystä tämän aiheen tiimoilta"? Keneltäkään muulta ei menisi läpi selitys, että "19 000 kertaa urkin, koska en osaa käyttää järjestelmää".
 
Et pääse ulkomaille, jos ei ole seurantalaitetta taskussa :)

http://www.ess.fi/?article=431598

Virkailija passinhakijalle: Jos ei ole kännykkänumeroa, haku jää tähän
12.10.2013 19:10 - Krista Koivisto

passi.jpg

Tällaisen viestin asiakas saa, kun passi on noudettavissa. Vaihtoehtoisesti ilmoitus voidaan lähettää vanhaan malliin eli postitse, jos asiakkaalla ei ole kännykkänumeroa.
Asiakas haki passia. Lomaketta käytiin läpi yhdessä poliisin lupapalveluiden virkailijan kanssa, kunnes hakemuksessa päästiin kohtaan, jossa kysyttiin asiakkaan kännykkänumeroa. Kun asiakas sanoi, ettei hänellä ole kännykkää, virkailija totesi, että passinhaku tyssää tähän.

Kännykkänumero olisi tarvittu, koska ilmoitus passin valmistumisesta lähetetään tekstiviestillä.

Kun asiakas ei tähän selitykseen tyytynyt, virkailija alkoi selvittää asiaa. Lopulta päästiin tilanteeseen, jossa virkailija totesi, ettei kännykkänumeroa tarvitakaan.

Päijät-Hämeen poliisin komisario Tarja Ranta selvittää, ettei passin hakemisen ja saamisen edellytyksenä suinkaan ole kännykkänumero.
- Numeroa kysytään nimenomaan siksi, että asiakkaalle lähetetään passin valmistumisesta tekstiviesti, josta ilmenevät noutopaikan (R-kioskin) tiedot ja passin lähetystunnus, jota vastaan asiakas voi valmiin passin hakea.

Koska tekstiviesti on nykyisin yleisin tapa, jolla asiakkaalle ilmoitetaan passin valmistumisesta, on komisario Rannankin varmistettava, kuinka toimitaan, jos asiakkaalla ei ole kännykkänumeroa.

Ranta soittaa hetken kuluttua takaisin.
- Aivan niin kuin oletinkin eli vanhalla tavalla toimitaan. Jos asiakkaalle ei ole kännykkänumeroa, on passihakemukseen liitettävä postiosoite. Ilmoitus passin valmistumisesta lähetetään asiakkaalle tähän osoitteeseen. Tämän jälkeen asiakas voi noutaa passin R-kioskilta. Mukaan tarvitaan kirjeessä mainittu lähetystunnus ja henkilöllisyystodistus.
ESS.fi

Arvatkaa, käykö ajokortti henkkarista tuossa kohtaa?
 
Arvatkaa, käykö ajokortti henkkarista tuossa kohtaa?
Ei arvata kun tiedetään. Kyllä käy, jos ajokortin käyttämisen salliva ruutu on ruksittu hakemusvaiheessa.

Ajokortti ei ole sen sortin henkilöllisyystodistus, kuten lienee moneen kertaan tolkutettukin. Se, että sitä hyväksytään laajalti vahvistamaan käsitystä oikealla asialla olemisesta (kuten Briteissä kaasulaskua) on sitten toinen juttu.
 
Paitsi että nuo tietopyynnöt menevät kirjoihin ja kansiin. Tietopyynnöstä ja sen käytöstä jää jälki.

Mitkä menevät, mitkä eivät.

Esimerkiksi vain osa terveydenhuollon käyttämistä tietojärjestelmistä lokittaa. Osassa olikin jää vain tieto koska henkilö on logannut itsensä sisään, ei mitään siitä mitä tietoja on hakenut. Niinpä voi hakea ex-vaimosi tietoja kaikessa rauhassa.
 
Back
Top