Rauhantekijä
Greatest Leader
Käytin eilen molemmat mopot ulkona. Hyvin lähti käyntiin ja oli kiva kuunnella tsöundeja.
Kesä tulee....!
Kesä tulee....!
Prätkä - King of the Road!
- Viestiketjun aloittaja YliKoo
- Aloitus PVM
vehamala
Kenraali
Tuollainen tuli nähtyä silloin joskus ja mieleen jäi erityisesti tyhjäkäynti, se oli kuin Singer olisi hyrissyt vieressä.
Huolto ja säätäminen voivat olla aavistuksen haastavampia kuin jollain toisella moottorilla.
Ikarus
Respected Leader
Pitikö vaihtaa uusi bensa? Monet pyörät on kranttuja vanhalle bensalle, niitä ei tahdo saada millään käyntiin.
vehamala
Kenraali
Varsinaisia itsarikandeja nuo ajajat. Vaikka olisit minkälainen Agostini, niin kun/jos joku muu siellä tekee odottamattoman liikkeen, sinulla ei ole mitään mahdollisuutta korjata enää, se on over and out.
Mikoyan
Ylipäällikkö
Juu, mietin videota katsellessa että on ne kyllä hulluja.
Tuossa toinen samalta tekijältä. Ajaja kääntyy satulassa kokonaan ympäri näyttääkseen keskareita takana ajaville poliiseille.
Ikarus
Respected Leader
Nehän on täysiä sekopäitä
Itsesuojeluvaisto, ne ei tunne sitä sanaa..Jos tuuttaa 330 km/h satasta edessä menevän henkilöauton takakonttiin, jepjep. Ja Heip.
Mikoyan
Ylipäällikkö
Sekopää ja oman alansa ammattilainen. Mainittu päristelijä (Patrik Furstenhoff), on iältään kuulemma jotain viiskymppinen ja entinen stuntkuski. Herra on päässyt keulimisellaan ennätystenkirjaankin. Pitää olla aika pitkä kokemus ja kova luottamus omiin taitoihin, että uskaltaa ryhtyä moisiin suorituksiin.Nehän on täysiä sekopäitä
Jos tuuttaa 330 km/h satasta edessä menevän henkilöauton takakonttiin, jepjep. Ja Heip.
Viimeksi muokattu:
Rauhantekijä
Greatest Leader
Tyhjennän marraskuussa 95 käyttöbensat tankista pois vaimon auton tankiin ja kaadan mopihin tuoretta 98 piripintaan. Sitä kun käyttää kaasareiden läpi 4 viikon välein 5 min, niin ei mitään muuta poppakonstia ole tarvinnut.
Samalla selviää talven aikana sekin että onko akku kunnossa.
Ikarus
Respected Leader
Mika Ahola, Pertti Kärhä ja Jawa Helsingin Malmilla 1998. Molemmat Päitsin legendaarisimpia kuljettajia.
Kalusto on kehittynyt huimasti tuosta Kärhän Jawasta.
http://www.paijanne-enduro.fi/index.php/news/52-paeitsi-on-yhae-enduromiehen-pyhiinvaellus
81. Päitsi starttaa tulevana lauantaina 19.3-16.
Päitsi on yhä enduromiehen pyhiinvaellus
Julkaistu: 23.02.2016
Päitsin viisinkertainen voittaja ja Päitsin yönä vuonna 1938 syntynyt Pertti Kärhä muistelee aikoja, joina ajettiin läpi yön ja ilman nastarenkaita sekä samoilla haalareilla, oli vastassa sitten peilijää, räntäsadetta tai -20 astetta pakkasta. Vaikka ajat ovat muuttuneen, niin Päitsin luonne ei.
- Se on edelleen sellanen enduromiehen pyhiinvaellus. Kenenkään ei pitäisi saada moottoripyöräkorttia ennen kuin on vähintään kerran kiertänyt Päitsin, Kärhä toteaa pilke silmäkulmassa.
Ennen vedettiin yhtä soittoa ympäri
Kun Kärhä 50- ja 60-luvuilla kiersi Päitsiä kuskina, sääolosuhteet olivat samanlaiset kuin nykyään: vaihtelevat. Sitä saattoi sataa lunta tai räntää, olla plussaa tai parikymmentä astetta pakkasta, loskaa tai peilijäätä. Se, mikä nykypäivän erottaa menneestä, on ennen kaikkea varusteet ja ajon rytmittäminen.
- Vasta vuonna -66 alla oli ensimmäistä kertaa nastarenkaat ja nekin olivat siviilinastat. Haalarihuoltoja ei ollut, eikä niin ikään yötaukoa, vaan samoilla haalareilla ja silmillä mentiin vuorokauden ympäri, Kärhä kertoo.
Reitti kulki aikoinaan Helsingistä Lahteen, Jyväskylään ja sieltä Hämeenlinnan kautta takaisin.
- Taukoja oli matkan varrella kolme kahden tunnin taukoa noissa edellä mainituissa kaupungeissa. Jos oli myöhässä aikataulusta, niin tauko lyheni. Muistan, miten itselläni oli joskus Lahdessa taukoaikaa 8 minuuttia ja Jyväskylässä 20.
Sitä siis vedettiin koko Päitsi yhtä päätä samoilla vaatteilla ympäri. Valvominen otti koville, ja Kärhän mukaan aamuyöstä neljän-viiden aikaan olikin hetki, jolloin silmäluomet alkoivat toden teolla lupsumaan.
Valvomista ei kuitenkaan tullut varsinaisesti harjoiteltua etukäteen, mutta vanhemmiten se kuulemma helpottui - liekö syynä vuosien varrella kertynyt "rilluttelukokemus", kuten Kärhä vitsaillen vihjailee. Sitten hän vakavoituu:
- Paljon ajettiin ennen harjoituksissa pimeällä ja huonossa kelissä. Kun ulkona oli mahdollisimman paha sää, haettiin pyörä tallista ja ajettiin 100 km lenkki, Kärhä muistelee.
Mikä saa lähtemään mukaan?
Tämä on 62. vuosi, kun Kärhä on tekemisissä Päitsin kanssa. Jonkin sortin hulluudesta tämän kaltaisessa omistautumisessa lienee kyse.
- Ehkä se johtuu siitä, kun olen syntynyt Päitsi-yönä.
Ja totta tosiaan, Kärhä on syntynyt 24. huhtikuuta vuonna 1938 eli siis 12:nnen Päijänteen ympäriajon yönä. Alkuvuosina kun Päitsi ajettiin huhtikuun kolmantena viikonvaihteena, jotta olosuhteet olisivat mahdollisimman haastavat.
- Aluksi osallistuin Päitsiin kilpailijana 15 vuotta, ensimmäisen kerran 17-vuotiaana vuonna -55. Sen jälkeen toimin vuosikaudet vuoronperään niin pääratamestarina, alueratamestarina kuin nyt parhaillaan apulaisratamestarina.
Kun kerran siis Päitsille lähdet, niin varo vain jäämästä tähän touhuun kiinni.
Päitsin reitti nyt huippukunnossa
Niin apulaisratamestari Kärhä kuin tämän vuoden Päitsin ratamestari Jouni Koutonen kuuluttavat, että Päitsin reitti on parhaillaan erittäin hyvässä kunnossa.
- Syksyllä pakkaset pääsivät iskemään lumettomaan maahan, ja maa on 60-70 senttiä syvässä roudassa, eikä sen pitäisi pettää alta, Kärhä toteaa.
Lue reitin kunnosta lisää X-Racingin sivuilta täältä: Päitsin reitti hyvällä mallilla
Jokainen maaliintulija on kova kuski!
Kärhä kannustaa kaikkia osallistumaan Päitsille taas tänäkin vuonna. Vaikka kilpailu onkin vuosien varrella muuttunut, niin se on edelleen koettelemus, jonka rankkuutta kukaan ulkopuolinen ei pysty käsittämään - se on koettava itse.
- Tuntikaupalla pyörän selässä istuminen käy jo itsessään jäsenille. Vikakin kaveri, joka tulee maaliin, on hyvä kuski.
Kärhä kehottaa treenaamaan paitsi metsässä ajoa, niin myös siirtymiä.
- Pätkillä tulee hiki ja lämmin ja onkin osattava pukeutua oikein siirtymille.
Siirtymillä on ihan omanlaisensa merkitys, ja myös oikeanlaista varustautumista on siis harjoiteltava, jos mielii selviytyä kahden päivän koettelemuksesta kunnialla.
Nykyään kun ei ole pakko virua niissä samoissa vaatteissa koko viikonloppua.
JR49
Respected Leader
Ei sit muuta kuin paikan päältä kuvaraporttia
Mika Ahola, Pertti Kärhä ja Jawa Helsingin Malmilla 1998. Molemmat Päitsin legendaarisimpia kuljettajia.
Kalusto on kehittynyt huimasti tuosta Kärhän Jawasta.
http://www.paijanne-enduro.fi/index.php/news/52-paeitsi-on-yhae-enduromiehen-pyhiinvaellus
81. Päitsi starttaa tulevana lauantaina 19.3-16.
Päitsi on yhä enduromiehen pyhiinvaellus
Julkaistu: 23.02.2016
Päitsin viisinkertainen voittaja ja Päitsin yönä vuonna 1938 syntynyt Pertti Kärhä muistelee aikoja, joina ajettiin läpi yön ja ilman nastarenkaita sekä samoilla haalareilla, oli vastassa sitten peilijää, räntäsadetta tai -20 astetta pakkasta. Vaikka ajat ovat muuttuneen, niin Päitsin luonne ei.
- Se on edelleen sellanen enduromiehen pyhiinvaellus. Kenenkään ei pitäisi saada moottoripyöräkorttia ennen kuin on vähintään kerran kiertänyt Päitsin, Kärhä toteaa pilke silmäkulmassa.
Ennen vedettiin yhtä soittoa ympäri
Kun Kärhä 50- ja 60-luvuilla kiersi Päitsiä kuskina, sääolosuhteet olivat samanlaiset kuin nykyään: vaihtelevat. Sitä saattoi sataa lunta tai räntää, olla plussaa tai parikymmentä astetta pakkasta, loskaa tai peilijäätä. Se, mikä nykypäivän erottaa menneestä, on ennen kaikkea varusteet ja ajon rytmittäminen.
- Vasta vuonna -66 alla oli ensimmäistä kertaa nastarenkaat ja nekin olivat siviilinastat. Haalarihuoltoja ei ollut, eikä niin ikään yötaukoa, vaan samoilla haalareilla ja silmillä mentiin vuorokauden ympäri, Kärhä kertoo.
Reitti kulki aikoinaan Helsingistä Lahteen, Jyväskylään ja sieltä Hämeenlinnan kautta takaisin.
- Taukoja oli matkan varrella kolme kahden tunnin taukoa noissa edellä mainituissa kaupungeissa. Jos oli myöhässä aikataulusta, niin tauko lyheni. Muistan, miten itselläni oli joskus Lahdessa taukoaikaa 8 minuuttia ja Jyväskylässä 20.
Sitä siis vedettiin koko Päitsi yhtä päätä samoilla vaatteilla ympäri. Valvominen otti koville, ja Kärhän mukaan aamuyöstä neljän-viiden aikaan olikin hetki, jolloin silmäluomet alkoivat toden teolla lupsumaan.
Valvomista ei kuitenkaan tullut varsinaisesti harjoiteltua etukäteen, mutta vanhemmiten se kuulemma helpottui - liekö syynä vuosien varrella kertynyt "rilluttelukokemus", kuten Kärhä vitsaillen vihjailee. Sitten hän vakavoituu:
- Paljon ajettiin ennen harjoituksissa pimeällä ja huonossa kelissä. Kun ulkona oli mahdollisimman paha sää, haettiin pyörä tallista ja ajettiin 100 km lenkki, Kärhä muistelee.
Mikä saa lähtemään mukaan?
Tämä on 62. vuosi, kun Kärhä on tekemisissä Päitsin kanssa. Jonkin sortin hulluudesta tämän kaltaisessa omistautumisessa lienee kyse.
- Ehkä se johtuu siitä, kun olen syntynyt Päitsi-yönä.
Ja totta tosiaan, Kärhä on syntynyt 24. huhtikuuta vuonna 1938 eli siis 12:nnen Päijänteen ympäriajon yönä. Alkuvuosina kun Päitsi ajettiin huhtikuun kolmantena viikonvaihteena, jotta olosuhteet olisivat mahdollisimman haastavat.
- Aluksi osallistuin Päitsiin kilpailijana 15 vuotta, ensimmäisen kerran 17-vuotiaana vuonna -55. Sen jälkeen toimin vuosikaudet vuoronperään niin pääratamestarina, alueratamestarina kuin nyt parhaillaan apulaisratamestarina.
Kun kerran siis Päitsille lähdet, niin varo vain jäämästä tähän touhuun kiinni.
Päitsin reitti nyt huippukunnossa
Niin apulaisratamestari Kärhä kuin tämän vuoden Päitsin ratamestari Jouni Koutonen kuuluttavat, että Päitsin reitti on parhaillaan erittäin hyvässä kunnossa.
- Syksyllä pakkaset pääsivät iskemään lumettomaan maahan, ja maa on 60-70 senttiä syvässä roudassa, eikä sen pitäisi pettää alta, Kärhä toteaa.
Lue reitin kunnosta lisää X-Racingin sivuilta täältä: Päitsin reitti hyvällä mallilla
Jokainen maaliintulija on kova kuski!
Kärhä kannustaa kaikkia osallistumaan Päitsille taas tänäkin vuonna. Vaikka kilpailu onkin vuosien varrella muuttunut, niin se on edelleen koettelemus, jonka rankkuutta kukaan ulkopuolinen ei pysty käsittämään - se on koettava itse.
- Tuntikaupalla pyörän selässä istuminen käy jo itsessään jäsenille. Vikakin kaveri, joka tulee maaliin, on hyvä kuski.
Kärhä kehottaa treenaamaan paitsi metsässä ajoa, niin myös siirtymiä.
- Pätkillä tulee hiki ja lämmin ja onkin osattava pukeutua oikein siirtymille.
Siirtymillä on ihan omanlaisensa merkitys, ja myös oikeanlaista varustautumista on siis harjoiteltava, jos mielii selviytyä kahden päivän koettelemuksesta kunnialla.
Nykyään kun ei ole pakko virua niissä samoissa vaatteissa koko viikonloppua.
Ikarus
Respected Leader
Ennakkotunnelmia, kuvaa v.2013. Videossa ajava Nikander ajaa kympin sakkiin yleiskilpailussa.
Nyt on kovat pohjat ajaa, kun on pakkasta ja maat hyvin roudassa. Keskisuomessa vielä hyvin luntakin.
Kylmyys vaan on kuskille todella rankkaa, kun ensin olet mk:lla hionnut ja siihen siirtymä päälle, niin se syö kyllä ankarasti miestä. Nyt tulevalla Päitsillä pakkasta -10 C iltaisin ja aamulla aikaisin. Aamu pakkasessa tullaan taas näkemään ankaraa kiroilua yötauon jälkeen, kun joku nelarikuski sahaa ensin akun tyhjiin ja sitten alkaa ankara käyntiin polkeminen
Kuskit istuu kahteen vuorokauteen 800-900 km pyörän päällä.Ehkä kuitenkin pakkaskelit on paremmat, roudan sulaessa ajoura pettää ja kun pyörä on kiinni pohjattomassa reijässä, ei sen ylös kampeaminen ole loppuun väsyneelle miehelle helppoa.
Huoltoautossa ei pakkanen haittaa.
JR49
Respected Leader
Pakkasta tosiaan luvassa Keski-Suomessa -10 - -3 välillä koko. Ei pitäisi siis sulaa päivälläkään.
Ennakkotunnelmia, kuvaa v.2013. Videossa ajava Nikander ajaa kympin sakkiin yleiskilpailussa.
Nyt on kovat pohjat ajaa, kun on pakkasta ja maat hyvin roudassa. Keskisuomessa vielä hyvin luntakin.
Kylmyys vaan on kuskille todella rankkaa, kun ensin olet mk:lla hionnut ja siihen siirtymä päälle, niin se syö kyllä ankarasti miestä. Nyt tulevalla Päitsillä pakkasta -10 C iltaisin ja aamulla aikaisin. Aamu pakkasessa tullaan taas näkemään ankaraa kiroilua yötauon jälkeen, kun joku nelarikuski sahaa ensin akun tyhjiin ja sitten alkaa ankara käyntiin polkeminen
Ehkä kuitenkin pakkaskelit on paremmat, roudan sulaessa ajoura pettää ja kun pyörä on kiinni pohjattomassa reijässä, ei sen ylös kampeaminen ole loppuun väsyneelle miehelle helppoa.
Huoltoautossa ei pakkanen haittaa.
Leaderdog
Kaukopartio
4T / 2T -pienkonebensa kauden lopussa hoitaa polttoaineen säilyvyyden seuraavan kauden starttiin asti, huolimatta siitä operoimmeko maalla,merellä vai ilmassa.
Leaderdog
Kaukopartio
Puhumattakaan veneistä ; RIVA..oooh hiilikuitua tai Teak: aina upeaa....Teak Aquarama löytyy hyllystä.Tähän sopisi kuolaava hymiö. Italialaiset osaa tehdä kaksipyöräisiä, olipa kyseessä moottoroidut tai ilman moottoria olevat vehkeet.
Liitteet
Rauhantekijä
Greatest Leader
Hieman off topic, mutta ainoa vene jota koskaan olen kuolannut on just RIVA. Vaikka olis vanhakin niin näissä on se jokin. Ei mulla muuta....
.
.