Kyllä maksaa ja toisinaan ihan mukavastikin. Hiukan pitää tietysti olla lihaakin luiden ympärillä, mutta edes valmista tuotetta ei välttämättä vaadita, vaan keksintö voi riittää. Joskus on keksijä itsekin tosiaan voinut sitoutua jatkamaan kehitystyötä X aikaa kaupan osana.Ideasta ei kukaan maksa mitään. Jos kuitenkin puhuttaisìn liiketoiminnasta idean ja liiketoimintojen sen ympärillä myymisestä. Niitä on myyty Suomesta, mutta useimmiten kysymys on siitä, että uusi tuote halutaan isomman yrityksen porfolioon.
Sehän yleensä menee niin, että myyjä menee teaminsä kanssa myös työskentelemään sinne firmaan vähintään 2 vuodeksi. Jos idea kantaa niin yleensä se R&D yksikkö jää Suomeen kuitenkin työskentelemään.
Muutaman miljoonan kaupat on taas yleensä yrityskauppoja, joissa 2 tai 3 polven yrittäjä myy jonkin oman puljun kansainväliselle ketjulle. Näissä tapauksissa usein se yksi fiksu on jo kuollut, joten kansantaloudellisesti järkevääkin myydä.
Moni luulee, että Suomesta on myyty jotain miljardien arvoisia keksintöjä muutamalla miljoonilla ulkomaille. Minusta ei. Onko sinulla jotain esimerkkejä ?
Suomessa valtio ehkä myy miljardien bisneksiä ulkomaiĺle miljoonilla, mutta se on eri asia.
Minun mielestä miljardien arvoisten yritysten perustajat länsimaissa menee jossain suhteessa asukaslukuun 1 miljoonasta 20 vuoden aikana. Jenkeissä on asukkaita on 331 miljoonaa, joten miljardöörikategoriaan tulevia uusia yrityksiäkin tulee paljon. Suomessa noita ei ole suhteessa väkilukuun syntynyt vähemmän. Tosin muissa pohjoismaissa syntyy suhteellisestikin enemmän.
Kysymyshän oli ajatusmaailmasta, eli lähdetäänkö tavoittelemaan kasvua ja esimerkiksi itse ostamaan muita pikkufirmoja, vai tyydytäänkö olemaan murusina muiden rattaissa. En ole väittänyt jonkun heittäneen pois miljardikeksintöjä. Ykkösmljoonat ovat maailmalla kuitenkin suolarahoja. Todelliset yrityskaupat ovat sitten jotain muuta niin kauppatavaran, kuin summienkin osalta.