Presidenttipeli ratkeaa siihen, kuka on Haaviston vastaehdokkaana toisella kierroksella. Toisin sanoen, onko porvariehdokas sellainen, että saa valtaosan kokoomuksen, keskustan ja persujen äänistä. Silloinkin pitää em. äänestäjäryhmien olla tarpeeksi aktiivisia äänestämään myös toisella kierroksella. Rehn voi pystyä siihen, mutta ei välttämättä innosta persuäänestäjiä, elleivät lähde äänestämään Haavistoa vastaan. Aaltola on täysi kysymysmerkki. Voi kerätä ääniä laidasta laitaan, mutta voi tulla myös porvariäänestäjien hylkimäksi, jos syrjäyttää porvariehdokkaan. Aaltolan on pakko menestyä erittäin hyvin vaalitenteissä, jotta voi saada uskottavuutta. Viime aikainen puoluepoliittinen turbulenssi ja maailman muutos saattavat kyllä yleisesti edistää politiikan ulkopuolisen ehdokkaan mahdollisuuksia, mutta mihinkään puolueeseen sitoutumattomuus voi lopulta olla hänelle suurempi miinus kuin ei-poliittisuus.
Jos kakkoskierroksella on Haavistoa vastassa Halla-aho tai Stubb niin sitten Haavistosta tulee presidentti. Haavistoa ei kakkoskierrokselta syrjäytä käytännössä kukaan, elleivät vasemmiston äänet hajaudu jotenkin ennalta-arvaamattomasti.