Presidentinvaalit 2024

Minulle on aivan sama kumpi näistä valitaan, kyse on lähinnä siitä, otanko mielummin ruton vai koleran. Tulevat tentit ratkaisee oman ääneni. Tai sitten en äänestä ollenkaan.

Halla-ahoa äänestin ensimmäisellä kierroksella.
 
"Sanna totesi tosiasian ettei juuri kukaan Suomessa jäsenyyttä kannata ja se on epätodennäköistä."

Tuo on aika kaukana tuosta vaalikonevastauksesta jossa mennään klassiseen ryssäpaskaan ja Nato-jäsenyyden takia jännitteet kasvavat jne.
En suinkaan puhunut vaalikoneesta vaan pääministerin haastattelusta.

En ainakaan itse muista muuta sopivaa Marinin kommenttia hallituskaudelta johon @hillhead kirjoituksessaan viittasi.

Sanna kertoo vaalikoneessa oman mielipiteensä. Haastattelussa hän arvioi tilannetta Suomessa. Mielipide oli surullisen lajinsa tyypillinen edustaja, mutta pämin tilannearvio silti täysin oikea.

Sanna oli yksi siitä kansanedustajien suuresta pääosasta jonka silmät Ukrainan tapahtumien myötä sujuvasti avautuivat. Meillä oli paljon johdatusta mukana. Siinä hommassa olisi voinut käydä todella huonosti.
 
Urpilaien lähti siihen homaan, eihän Marin osaa edes riuotsin kieltä, ja lähti poliitiksys hetin ku SD hävisi vaalit.
 
Veikkaan, että olisi saattanut päästä jopa toiselle kierrokselle mikäli olisi lähtenyt. Kovaa kampanjointia se olisi kyllä vaatinut.
Siinä olisi saattanut käydä huonosti sekä Sannalle että Peksille. Samalla lisää porukkaa olisi voinut kömpiä sohvien uumenista äänestämään Marinia vastaan.
 
Veikkaan, että olisi saattanut päästä jopa toiselle kierrokselle mikäli olisi lähtenyt. Kovaa kampanjointia se olisi kyllä vaatinut.
Olisi jakanut vasemmiston äänet. Niitä yhteensä n 35%. Sanna-lisää olisi tullut pari pykälää, sanotaan 37% yht. Siitä riittäisi 20+12+5, eli olisi hyvin voinut mennä Sanna kakkosrundille, olettaen että 20 Sanna 12 Pekka 5 Li. Sannan ja Pekan järjestys olisi voinut olla toinenkin, samoin kuin jakauma. Hyvät mahkut myös Halla-ahon kakkosrundille.
 
Totta, olisi se silti ainakin minulle vähän outoa äänestää rauhanliikkeen miestä. Tuskin ne arvot on 180-astetta muuttuneet, vaikka natoon liittymistä lopulta kannattikin.

EDIT: Mutta kyllä Suomi on paljon tuurilla seilannut. Jossain vaiheessa se tuuri vielä loppuu.

Oli ihmisiä, jotka ilmaisivat kysyttäessä kielteisen kantansa Natoa kohtaan. Sitten oli ihmisiä, jotka kysyttäessä ilmaisivat myönteisen kantansa Natoa kohtaan. Huomionarvoista on, että jälkimmäiset eivät tehneet mitään asian eteen.

Toki, presidentin toiminnassa näkyy luultavasti hänen arvomaailmansa. Nyt nähdyn valossa luotan silti siihen, että asioilla on tapana hoitua ja että presidentin henkilökohtainen arvomaailma tuottaa pikemminkin sävyeron kuin määrää Suomi-laivan suunnan.

Saatan syyllistyä toiveajatteluun, mutta näen Haaviston samanlaisena urapoliitikkona ja broilerina kuin presidentti Niinistönkin. En ole vakuuttunut, että piinkova kokoomuslainen olisi aidosti huolissaan nuorten syrjäytymisestä ja kävisi pyyteettömästi Hurstin joulujuhlassa. Mutta jos hän kykenee siihen, niin en epäile Haaviston kyvykkyyttä vastaavasti tarkastaa kunniakomppania ja käydä jututtamassa varusmiehiä pääsotaharjoituksessa, vaikka ne eivät omalta jutulta niin tuntuisikaan.

Myönnän kyllä, että Stubb voi hyvin olla vaikkapa Haavistoa innokkaampi transatlanttisten suhteiden ylläpitäjä ja rauhaanpakottaja. Haavisto taas saattaisi painottaa enemmän eurooppalaista viitekehystä ja rauhanvälittäjän roolia. Mutta kun Stubb voi möläyttää Netanjahulle notta "monikulttuurisuus on rikkaus, ei mulla muuta" ja USA:n presidenttiä tapaamasta päästyään jotta "vittu mitä paskaa". Siksi Haavisto.
 
Hip hei, kun täällä kerran puhutaan halla-aholaisista niin saanen nostaa käpälän pystyyn.

Itse en ole millään tavoin akttivinen politiikassa, vaan tunnen Jussin muuta kautta. Oma mielipiteeni on, että hän on aivan ylivertainen lahjakkuus Suomen politiikassa. Perustelu: henkiset ominaisuudet. Omalla tavallaan Halla-aho on karismaattisuudessaan top-5 ihmisiä, joita olen elämässäni tavannut. Ja aika paljon olen porukkaa nähnyt ns. johtajatasoilta alaspäin lähinnä talouselämässä niin Suomessa kuin useassa muussakin maassa (mm. Ryssylä, Ruotsi, USA, Saksa, Norja, jne). Mutta se siitä ja taustaksi omille mielipiteille.

Vaalien lopputulos on selvä. Stubbin taakse menee kaikki kristillisten ja sen Instituuttihemmon äänestäjät, suurin osa Rehniä äänestäneistä ja valtaosa Jussin numeron lappuun raapustaneista. Haavisto saa tietysti kommunistien ja kaakattaja-Juttaa äänestäneiden eläkeläisten äänet. Itselläni valinta on tavattoman helppo. Leningrad-kortti ratkaisee.

Stubb ei –neljännen asteen hessuhopomaisista hölinöistä ”viisumivapausryssille” - ainakaan enemmän vastusta Suomen puolustuskykyvyn turvaamista ja suomalaisia arvoja kuin professori Haavisto. Pekka, joka lennättää saatana miljoonien keikoilla terroristeja yksityiskoneella Suomeen ja jonka professuurin vakaa tausta on kahdeksan opintoviikon yleiset opiskelut muualla kuin peruskoulussa. Eli opinto-oppaan tavailu siellä Leningradissa, jossa Pekka vietti "opiskeluvuotensa".

Yleisesti ottaen olen ylpeä kahdesta asiasta.

Ensinnäkin vaalikeskustelussa ja puhuvien päiden loppumattomassa horinassa oli havaittavissa ainakin jonkinlaista tarvetta suomalaisen yhteiskunnan itsereflektioon ja aavistuksen omaista vihjailua lustraation (Halonen, Kaasu-Paavo, Rupla-Aho, Kepun Honkosen ryssäseurojen perseilyt etc, etc) Baltian maiden, Puolan, Tsekin ja Kroatian tapaan. Jospa asiat käytäisiin avoimesti läpi ja paskanaamat saisivat ansaitsemansa kohtelun niin kaduilla kuin historian kirjoissakin. Näin toivon ja uskon.

Toiseksi vaalikoneiston toimivuus yllättää vuodesta toiseen. Tulokset saadaan kahdessa tunnissa. Siis kahdessa tunnissa. Maassa, joka on yli tuhat kilometriä pitkä, nelisensataa kilometriä leveä, mutta onneksi vielä suurimmaksi asuksi asuttu, täynnä pikkukyliä ja asukkaista merkittävä osa on harmaantuvien suurien ikäluokkien puolikuntoisia, kotihoidettavia ja laitosasukkaita. Kaikilla on mahdollisuus äänestää ja tulos saadaan kahdessa tunnissa. Oma käsitykseni on, että järjestelmä on vielä kustannustehokas. Se on voitto demokratialle ja sen lisäksi se on voitto myös suomalaiselle osaamiselle.

Sellaiselle osaamiselle, joka on maailman kärkeä ylivoimaisesti. Näitä samanlaisia asioita me tarvitsemme Suomeen paljon lisää. Suomessa on jo pitkään (n. 20 vuotta) ollut asenne, että polskitaan hyvinvointiyhteiskunnassa ja otetaan velkaa. Se on tuhon tie ja jokainen edes auttavasti lukutaitoinen sen kykenee ymmärtämään vilkaistuaan Suomen talouslukuja. Me tarvitsemme lisää samaa vaalikoneiston osoittamaa menestystä, oppimista, tehokkuutta, sisua, voimaa, saatana nyt tehdään henkeä ja vastaavaa, että saamme takaisin sen tekemisen hengen, joka on tätä maata kantanut idän mongoleita vastaan, läpi parin maailmansodan, sisällissodan ja ja pitänyt meidät kaikki ylpeinä maastamme. Vaalikoneiston toimivuudesta kannattaa ja pitää oppia.
 
Viimeksi muokattu:
Maailmassa on kahdenlaisia asioita, mistä ei kannata murehtia: 1) on asioita mille ei voi mitään, sekä 2) virheitä mitkä voi korjata. Sauli, Sanna ja Pekka korjasivat historiallisen virheen ja veivät Suomen NATO:on. Näin historiankirjoissa asia tullaan 100 vuoden päästä kertomaan. Sivulauseessa voidaan ehkä mainita, että opposition vastustus oli suorastaan olematonta.

Seuraava maanpuolustukseen liittyvä virhe, minkä haluaisin korjattavan on Ottawan sopimus. Kaikki syylliset tiedetään mutta kuka tullaan muistamaan siitä, että uskalsi panna tälle hulluudelle stopin? P.S. omien virheiden selittely ja muu huulten päristely ei enää riitä, vaan nyt tarvitaan tekoja!
 
Minulle on aivan sama kumpi näistä valitaan, kyse on lähinnä siitä, otanko mielummin ruton vai koleran. Tulevat tentit ratkaisee oman ääneni. Tai sitten en äänestä ollenkaan.

Halla-ahoa äänestin ensimmäisellä kierroksella.

Jos et äänestä ollenkaan niin käytännössä Haavisto voittaa. Vihervasemmistolaiset kyllä tietävät ketä äänestävät.
 
Oli ihmisiä, jotka ilmaisivat kysyttäessä kielteisen kantansa Natoa kohtaan. Sitten oli ihmisiä, jotka kysyttäessä ilmaisivat myönteisen kantansa Natoa kohtaan. Huomionarvoista on, että jälkimmäiset eivät tehneet mitään asian eteen.

Toki, presidentin toiminnassa näkyy luultavasti hänen arvomaailmansa. Nyt nähdyn valossa luotan silti siihen, että asioilla on tapana hoitua ja että presidentin henkilökohtainen arvomaailma tuottaa pikemminkin sävyeron kuin määrää Suomi-laivan suunnan.

Saatan syyllistyä toiveajatteluun, mutta näen Haaviston samanlaisena urapoliitikkona ja broilerina kuin presidentti Niinistönkin. En ole vakuuttunut, että piinkova kokoomuslainen olisi aidosti huolissaan nuorten syrjäytymisestä ja kävisi pyyteettömästi Hurstin joulujuhlassa. Mutta jos hän kykenee siihen, niin en epäile Haaviston kyvykkyyttä vastaavasti tarkastaa kunniakomppania ja käydä jututtamassa varusmiehiä pääsotaharjoituksessa, vaikka ne eivät omalta jutulta niin tuntuisikaan.

Myönnän kyllä, että Stubb voi hyvin olla vaikkapa Haavistoa innokkaampi transatlanttisten suhteiden ylläpitäjä ja rauhaanpakottaja. Haavisto taas saattaisi painottaa enemmän eurooppalaista viitekehystä ja rauhanvälittäjän roolia. Mutta kun Stubb voi möläyttää Netanjahulle notta "monikulttuurisuus on rikkaus, ei mulla muuta" ja USA:n presidenttiä tapaamasta päästyään jotta "vittu mitä paskaa". Siksi Haavisto.
On tosiaan hyvä muistaa ettei juuri kukaan Suomessa aktiivisesti ajanut NATO-jäsenyyttä. Se että joku sitä tykönään mietti ei juurikaan lämmitä.
 
Saatan syyllistyä toiveajatteluun, mutta näen Haaviston samanlaisena urapoliitikkona ja broilerina kuin presidentti Niinistönkin.

Haavisto on kyllä ollut aatteen mies ja aktivisti. Al-Hol hyvä esimerkki, jossa toimittiin aatteen mukaan, negatiivisesta julkisuudesta välittämättä.

Niitä hän sitten ajaa eteenpäin, kun mahdollisuus ilmaantuu, kuten Halonen aikanaan.

Stubb taas on täysi broileri, joka varmasti osaa lukea kommentit paperista ja hymyillä kameralle. Eikä taida olla myöskään mitään voimakasta aatetta, vaikka federalismista aikanaan puhuikin.

Mutta ei tässä silti pidä liikaa synkistellä. Kumpikaan ehdokas ei tuo heinäsirkkaparvia.
 
Operaatiosuunnitelma muuttumaton. Ekalla Jussia ja toisella Pekkaa vastaan, eikä edes irvistytä sen kummemmin. Muistuttaisin myös, että jokainen annettu ääni on demokratian voitto ja demokratian puolustamista.
 
Kristillisen äänet,Hjalliksen ja Aaltolan äänet kuten myös valtaosa Rehnin äänistä menee Stubille. Eiköhän se riitä. Siihen vielä puolet Halla-ahon äänistä loppujen jäädessä murjottamaan.
Toki nyt voi vasemmisto saada nukkuvat äänet liikkeelle kun Haaviston 2. kierrokselle meno varmistui.
 
Mielenkiintoinen kartta siitä kuka sai eniten ääniä eri kunnissa. Kuvaa klikkaamalla näkyy koko Suomi.
Tuosta voisi melkein päätellä, että vielä ei olla ylitetty kynnystä maahanmuuton negatiivisten asioiden kohdalla. Maahanmuuton selkeät 1. kaupungit ovat vihreän ehdokkaan takana. Joskus sitä pohtii, että tykkäävätkö suomalaiset peppukivusta ja kärsimyksestä? Ollaanko tuossa suhteessa hyvin venäläisiä?
 
Tuosta voisi melkein päätellä, että vielä ei olla ylitetty kynnystä maahanmuuton negatiivisten asioiden kohdalla. Maahanmuuton selkeät 1. kaupungit ovat vihreän ehdokkaan takana. Joskus sitä pohtii, että tykkäävätkö suomalaiset peppukivusta ja kärsimyksestä? Ollaanko tuossa suhteessa hyvin venäläisiä?
Itse kallistun Winston Churchillin analyysiin demokratian heikoimmasta lenkistä eli äänestäjästä. Hänhän totesi, että ei tarvitse kuunnella kuin 5 minuuttia keskivertoäänestäjää tullakseen vannoutuneeksi demokratian vastustajaksi.
 
Back
Top