Puheloinen lupaa...

[3JK]

"sotatilanteessa Ruotsi lupaa tulla auttamaan Suomea"... tietääkö kukaan mitä "tulla auttamaan Suomea" oikeasti tarkoittaa, tai voisi tarkoittaa. Mielestäni tällainen väittämä on "aika kova" ja olisi todella mielenkiintoista tietää siitä vähän enemmän. Myöskin olisi mukavaa tietää mitä apua Suomi voisi tarvita. Minulle (asiasta täysin tietämättömänä) tulee mieleen että tämä periaatteessa voisi tarkoittaa:
esim:
- Ruotsin ilmavoimien "Tutka Saabit" (S 100 B) voisivat antaa paljonkin hyödyllistä tietoa Horneteille, jos ne pystyvät kommunikoimaan
- Sama juttu Ruotsin Tiedustelu Gulfstream G4:set.
- Ruotsin ilmatilan ja lentotukikohtien käyttö
- Transitoliikenne Ruotsin läpi (satamat, rautatiet)
- Ahvenanmaan puolustukseen osallistuminen
- Pohjanlahden sulkeminen
- Asetoimitukset (mitä haluamme, mitä heillä voisi olla toimittaa? Maastokuorma-autoja, bandvagn, ohjuksia, vanhoja Boforsin IT-Tykkejä,
ammuksia, tutkia...)
- tietysti poliittista tukea... for what it is worth...

Ja varmasti paljon muuta mitä ei nyt tule mieleen... todella en tiedä mitä me oikeasti haluaisimme ja mitä olisi realistista odottaa.... mutta kun Ruotsi kerran lupaa autta voisi ehkä olla ihan fiksua ajatella mitä se tarkoittaa...

 

[baikal]

Olen monesti leikitellyt ajatuksella, millaista olisi konkreettinen apu Suomelle, jos joutuisimme pitkittyneen konfliktin kouriin. Lyhyt, viikon parin karkelohan ei kyllä isoja apuja ehdi saada, tosin uskon vahvasti siihen, että viikkojen mittaisesta sessiosta vielä selviämme iha itekin...

Jos maajoukkoja Suomeen tulisi, veikkaan, että ne muodostaisivat jonkinlaisen "humanitäärisen vyöhykkeen", jollain tapaa asiallisesti ottaen vähän kriisinhallinnan tyyliin. Jos iso poika sitten ei haluaisi laajentaa kriisiä, se voisi olla aivan ok. Vyöhyke voisi olla etelä-pohjois-suuntainen sektori, jonka (länsi?)-puolella olisi viljalti kotimaan asukkaita, (itä)-puolella hyökkääjä, pohjoisessa ja etelässä kotimaan sotavoimaa. Tämä siis, jos kriisi pitkittyisi ja mutkittuisi....pahoin vaan pelkään, että normi kriha-toimintaan moveutuneet kriisinhallinnan ammattilaiset joutuisivat kuusi astetta hankalamman osapuolen kanssa tekemisiin kuin mihin maailman turuilla ovat tottuneet.

Muuten listaisin asian samoin kuin Jari yllä. Kentällä näkyvistä kaluista voisi lisää ilmestyä mm. NLAW:a, lyhyen kantaman ohjuksia ja meritorjuntaa, rs-tykistön a-tarviketta ja ajoneuvoja, lääkkeitä, ambulansseja, kenttäsairaaloita hlöstöineen, viisaita neuvoja ja poliittista painostusta, jotta tsuhna ymmärtää antaa periksi....tuskin mikään on muuttunut siinäkään suhteessa.

 

[veffeade]

Selvitysmies: Armeija kouluttaa liikaa sotilaita

Julkaistu: 20.5.2010 lehdessä osastolla Politiikka

Kari Huhta HS

Suomen puolustusvoimat kouluttaa enemmän sotilaita, kuin mihin sen voimavarat riittävät, arvioi asevelvollisuusjärjestelmän tulevaisuutta pohtivan työryhmän puheenjohtaja, reservin yliluutnantti Risto Siilasmaa.

"Meillä on voimakasta joukkojen ylituotantoa suhteessa kykyyn kouluttaa ja varustaa niitä", Siilasmaa sanoi puolustusvoimien tulevaisuutta hahmottaneessa seminaarissa Helsingissä keskiviikkona.

Palkka-armeija ei Siilasmaan mukaan kuitenkaan ole Suomen vaihtoehtojen joukossa. Työryhmässä on laskettu, että kuusi ammattisotilaiden prikaatia ja 50000 sotilaan sodanajan vahvuus maksaisivat vuosittain miljardin enemmän verrattuna nykyisiin puolustusmenoihin.

Siilasmaa ei halunnut vielä tarkentaa, kuinka paljon liikaa Suomessa koulutetaan nyt varusmiehiä. Hänen työryhmänsä on määrä antaa selvityksensä puolustusministeriölle syksyllä, ja se heijastunee ensi vuoden vaalien jälkeisen hallituksen ohjelmaan.

Siilasmaan näkemys poikkesi vakiintuneista kannanotoista Suomen puolustusvoimien vahvuuteen. Hän otti kantaa suoraan koulutettavien varusmiesten määrään, eikä vain entisistä varusmiehistä syntyvän reservin suuruuteen.

Koulutettavien varusmiesten määrää voi supistaa vain siirtymällä Suomessa nykyistä valikoivampaan asevelvollisuusjärjestelmään.

Puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen sanoi kuitenkin HS:ssa keskiviikkona, että yleinen asevelvollisuus voidaan säilyttää Suomessa, vaikka reservin koko pienenisi nykyisestä.

Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) säesti Siilasmaata keskiviikon seminaarissa sanomalla, ettei Suomen puolustuksen uskottavuus synny suuresta määrästä.

Hänen mukaansa talouskriisin ja kustannusten paineessa "puolustusvoimilla on edessään rauhanajan historian suurimmat haasteet".

Tässäpä nykyisiin säästötalkoisiin ajatuksia reilun vuoden takaa...

 

[baikal]

Aivan, ja entäs vuoden päästä?