Puheloinen torjuu neljän kuukauden asepalveluksen

[Ohjus-tiedustelija]

ps. Eihän läheskään kaikkia sijoitettuja ressuja ole ennenkään kertautettu ja tuo pelkkien runkojen/johtajiston kertauttaminen on myöskin ollut olemassa iät ja ajat. Kenties kertauksista säästämisen seurauksena yhä kasvava trendi, puhumattakaan siitä että sitä tuoretta reserviä tosiaan tulee jatkossa vanhan tilalle melkoista haipakkaa.

Ei rungon tai ytimen kertautuksessa tosiaan ole mitään uutta. En varmaan paljasta kovin suurta sotasalaisuutta, jos kerron olleeni vuodesta 1992 sijoitettuna jv-prikaatin pst-komppaniaan ensin raskassinkoryhmän johtajana ja sittemmin saman joukkueen varajohtajana. Kohdalle on osunut neljät kertaukset 1994-2010 ja puolet harjoituksista on pidetty pelkästään johtajille, toinen puoli runkomiehitykselle, joka tarkoittaa komppaniassa n. 40-50 miestä. Nykyiseen tehtävään minut siirrettiin samalla, kun ryhmiin päivitettiin nuoremmat ikäluokat, eli vanhojen saavuttaessa suunnilleen 35v rajapyykin. Ans kattoa mitä tapahtuu Mustin poistuessa lähiaikoina, A-tarvikkeellahan on enää viitisen vuotta elinjaksoa jäljellä ja ennakointi on päivän sana. Jv-prikaatissakin on siis voinut saada ihan hyvän kertauskierron.

Sinä et olekkaan miehistöä ja olet koulutettu vielä JvPr:ssa melkoisen tärkeälle asejärjestelmällä. Lisäksi matkassa on ollut tuuriakin koska Mustin kouluttamisessa uusille varusmiehille pidettiin 2000-luvun alusta taukoa jolloin osaavia(kertautetuja tai tuoreita reserviläisiä) käyttäjiä ei ollut pilvin pimein enää tarjolla ja et ole ollut sijoitettuna niihin JvPr:hin jotka lähtivät jo luiskaan (luiskaan lähti varmaan luonnollisesti niitä JvPr:ja joita oli vähiten kertautettu, jos ollenkaan).

Skärdis on ymmärtääkseni miehistöä ja koulus täysin "perusjantteri" tasoa (korjaa ihmeessä jos olen väärässä), eli massaa jota on eniten saatavilla. Jos/kun Skärdiksellä ei käynnyt tuuria että häntä olisi sijoitettu varusmiespalveluksen jälkeen mihinkään SA-joukkoon, niin hän siirtyi suoraan lisävaraan josta kaiketi harvemmin ketään SA-sijoituksiin nostetaan tai sitten hänet sijoitettiin SA-joukkoon jota ei vaan kertautettu tai kertautettiin vain johtajat yms.

ps. Viimeiset Mustit poistetaan ymmärtääkseni 2016, kait niitä lähtee sitä mukaan luiskaan kun NLAW keretään kouluttamaan tilalle/niitä ostetaan maahan lisää jaettavaksi edes jossain mittakaavassa myös alueellisille joukoille = tuskin ainakaan ennen uutisia NLAW lisähankinnoista. Veikkaan myös että NLAW ei enää sijoitetan vanhoihin JvPr:hin vaan suoraan uusiin alueellisiin tst-osastoihin.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Mikähän ongelma (Skärdikselle) on siinä, että asevelvollisuus kestää 60-ikävuoden loppuun? Paljonko valtio säästäisi, jos yläikäraja olisi vaikka 45? Ehkä muutamia gigatavuja kiintolevyä. Ei mielestäni kovin suuri säästö.

Ei tässä säästöistä ole kyse, vaan kansan aliarvioimisesta. Ei niin, että se mitenkään ainutlaatuista olisi muissakaan asioissa.

Iso osa kansasta ei ymmärrä asevelvollisuudessa hukkaan heitettyjen resurssien suuruutta. Asevelvollisuuden kannatusta mitattaessa olisi syytä kertoa, että esim. 1/3 joukoista ei saa sijoitusta lainkaan ja sijoitetuistakin valtaosan tehtävät loppuvat viimeistään 35-vuotiaana. Tuohon nähden yleinen asevelvollisuus on hyvin kyseenalaista resurssien tuhlaamista.

Totta, mutta vielä kalliimmaksi tulee jos sitä porukkaa jonka PV nykysiin valikoi SA-joukkoihinsa aletaan houkuttelemaan rahalla palvelukseen. Tämän takia ainut keino nyky rahoituksella jolla näitä resursseja ei tuhlattaisi entisessä mittakaavassa olisi edelleen kutsua kaikki palvelukseen, mutta PV raakkaisi "ylimääräisen"osan esim. 4kk palvelukseen. Se on sitten taas ihan oma kysymyksensä kuinka suuriin säästöihin tälläisellä järjestelmällä päästäisiin = maksaako vaivaa...?

 

[Bo Ek]

Sinä et olekkaan miehistöä ja olet koulutettu vielä JvPr:ssa melkoisen tärkeälle asejärjestelmällä. Lisäksi matkassa on ollut tuuriakin koska Mustin kouluttamisessa uusille varusmiehille pidettiin 2000-luvun alusta taukoa jolloin osaavia(kertautetuja tai tuoreita reserviläisiä) käyttäjiä ei ollut pilvin pimein enää tarjolla ja et ole ollut sijoitettuna niihin JvPr:hin jotka lähtivät jo luiskaan (luiskaan lähti varmaan luonnollisesti niitä JvPr:ja joita oli vähiten kertautettu, jos ollenkaan).

Skärdis on ymmärtääkseni miehistöä ja koulus täysin "perusjantteri" tasoa (korjaa ihmeessä jos olen väärässä), eli massaa jota on eniten saatavilla. Jos/kun Skärdiksellä ei käynnyt tuuria että häntä olisi sijoitettu varusmiespalveluksen jälkeen mihinkään SA-joukkoon, niin hän siirtyi suoraan lisävaraan josta kaiketi harvemmin ketään SA-sijoituksiin nostetaan tai sitten hänet sijoitettiin SA-joukkoon jota ei vaan kertautettu tai kertautettiin vain johtajat yms.

ps. Viimeiset Mustit poistetaan ymmärtääkseni 2016, kait niitä lähtee sitä mukaan luiskaan kun NLAW keretään kouluttamaan tilalle/niitä ostetaan maahan lisää jaettavaksi edes jossain mittakaavassa myös alueellisille joukoille = tuskin ainakaan ennen uutisia NLAW lisähankinnoista. Veikkaan myös että NLAW ei enää sijoitetan vanhoihin JvPr:hin vaan suoraan uusiin alueellisiin tst-osastoihin.

Määrävahvuista jalkaväkiprikaatia ei taatusti ole ikinä kertautettu sen paremmin kerralla kuin osinakaan. Joukon sisällä on sitten luotu painotuksia ja osa porukasta on saanut kutsuja toisten jäädessä kokonaan ilman. Onhan tämä siinä mielessä veikeää, että esim. jääkäriprikaatien pst-ohjusmiehet 82-kalustolle on jo kokonaan heivattu kun Musti-porukka edelleen porskuttaa. Tuossa on sitä koetellun perustekniikan säilyttämisen viisautta. Raskojoukkueita näkyy olevan tänä vuonnakin joukkotuotannossa, joten kai se vielä muutaman vuoden säilyy kokoonpanoissa.

Raskaan singon osalta olen itse kuullut puhuttavan vuodesta 2018 ehdottomana takarajana, mutta 2016 on tosiaan se maaginen vuosiluku, jolloin käytännössä kaikki maavoimien vanhat kalut heivataan. Aika näyttää, tuleeko tilalle jotakin?

 

[skärdis]

Mikähän ongelma (Skärdikselle) on siinä, että asevelvollisuus kestää 60-ikävuoden loppuun? Paljonko valtio säästäisi, jos yläikäraja olisi vaikka 45? Ehkä muutamia gigatavuja kiintolevyä. Ei mielestäni kovin suuri säästö.

Ei tässä säästöistä ole kyse, vaan kansan aliarvioimisesta. Ei niin, että se mitenkään ainutlaatuista olisi muissakaan asioissa.

Iso osa kansasta ei ymmärrä asevelvollisuudessa hukkaan heitettyjen resurssien suuruutta. Asevelvollisuuden kannatusta mitattaessa olisi syytä kertoa, että esim. 1/3 joukoista ei saa sijoitusta lainkaan ja sijoitetuistakin valtaosan tehtävät loppuvat viimeistään 35-vuotiaana. Tuohon nähden yleinen asevelvollisuus on hyvin kyseenalaista resurssien tuhlaamista.

Totta, mutta vielä kalliimmaksi tulee jos sitä porukkaa jonka PV nykysiin valikoi SA-joukkoihinsa aletaan houkuttelemaan rahalla palvelukseen. Tämän takia ainut keino nyky rahoituksella jolla näitä resursseja ei tuhlattaisi entisessä mittakaavassa olisi edelleen kutsua kaikki palvelukseen, mutta PV raakkaisi "ylimääräisen"osan esim. 4kk palvelukseen. Se on sitten taas ihan oma kysymyksensä kuinka suuriin säästöihin tälläisellä järjestelmällä päästäisiin = maksaako vaivaa...?

Jotain tuollaista 4 kk + x kk:n mallia olisi syytä kehittää. Pumppuluumun, uimahallinvalvojan tai sodelähetin tehtävät oppii taatusti 4 kk:n palveluksenkin aikana ja saa sentään suoraselkäisesti sanoa suorittaneensa asepalveluksen. No joo, turha noita EK-hommia on korostaa. Kyllähän se normaalin jääkärinkin pestiksi riittää, jos ei ole tiedossa minkäänlaista sijoitusta taisteleviin joukkoihin.

Siitä sitten kyvykkäämmät jatkavat vielä kaksi tai kolme kuukautta ja saavat palkkioksi korpin jämät, jollei riitä kyvyt ylemmäksi.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Sinä et olekkaan miehistöä ja olet koulutettu vielä JvPr:ssa melkoisen tärkeälle asejärjestelmällä. Lisäksi matkassa on ollut tuuriakin koska Mustin kouluttamisessa uusille varusmiehille pidettiin 2000-luvun alusta taukoa jolloin osaavia(kertautetuja tai tuoreita reserviläisiä) käyttäjiä ei ollut pilvin pimein enää tarjolla ja et ole ollut sijoitettuna niihin JvPr:hin jotka lähtivät jo luiskaan (luiskaan lähti varmaan luonnollisesti niitä JvPr:ja joita oli vähiten kertautettu, jos ollenkaan).

Skärdis on ymmärtääkseni miehistöä ja koulus täysin "perusjantteri" tasoa (korjaa ihmeessä jos olen väärässä), eli massaa jota on eniten saatavilla. Jos/kun Skärdiksellä ei käynnyt tuuria että häntä olisi sijoitettu varusmiespalveluksen jälkeen mihinkään SA-joukkoon, niin hän siirtyi suoraan lisävaraan josta kaiketi harvemmin ketään SA-sijoituksiin nostetaan tai sitten hänet sijoitettiin SA-joukkoon jota ei vaan kertautettu tai kertautettiin vain johtajat yms.

ps. Viimeiset Mustit poistetaan ymmärtääkseni 2016, kait niitä lähtee sitä mukaan luiskaan kun NLAW keretään kouluttamaan tilalle/niitä ostetaan maahan lisää jaettavaksi edes jossain mittakaavassa myös alueellisille joukoille = tuskin ainakaan ennen uutisia NLAW lisähankinnoista. Veikkaan myös että NLAW ei enää sijoitetan vanhoihin JvPr:hin vaan suoraan uusiin alueellisiin tst-osastoihin.

Määrävahvuista jalkaväkiprikaatia ei taatusti ole ikinä kertautettu sen paremmin kerralla kuin osinakaan. Joukon sisällä on sitten luotu painotuksia ja osa porukasta on saanut kutsuja toisten jäädessä kokonaan ilman.

Näinhän se menee.

Onhan tämä siinä mielessä veikeää, että esim. jääkäriprikaatien pst-ohjusmiehet 82-kalustolle on jo kokonaan heivattu kun Musti-porukka edelleen porskuttaa. Tuossa on sitä koetellun perustekniikan säilyttämisen viisautta.

Kyllä se oli ihan pakon sanelemaa kun ohjukset happanivat käsiin.

Raskojoukkueita näkyy olevan tänä vuonnakin joukkotuotannossa, joten kai se vielä muutaman vuoden säilyy kokoonpanoissa.
Raskaan singon osalta olen itse kuullut puhuttavan vuodesta 2018 ehdottomana takarajana, mutta 2016 on tosiaan se maaginen vuosiluku, jolloin käytännössä kaikki maavoimien vanhat kalut heivataan. Aika näyttää, tuleeko tilalle jotakin?

Juu, 2018 on myös keikkunut jutuissa mukana. NLAW:n on sanottu korvaavan Mustit ja Apilakset, ensimmäinen erä meni vaan ymmärtääkseni operatiivisille joukoille, eli vähintään toinen erä pitäisi jossain vaiheessa tulla.

Itse melkein säilytäisin Mustin pidempäänkin jos olisi tuoreempia A-tarvikkeita koska NLAW määrä jää varmaan turhan köykäiseksi alueellisissa joukoissa. Uusissa kokoonpanoissa ei ole ymmärtääkseni enää pst-komp. lainkaan vaan NLAW joukkueita pataljoonassa(?). Musti olisi tarkkuutensa/A-etäisyyden ansiosta edelleen ihan soiva peli kun maasto antaa mahdollisuuden hyviin sivustan tuliasemiin metsän sisältä josta läpäisykin vielä vaunun kylkiin riittäisi. Vai mitä on asiasta mieltä aseesta reserviläisittäin varmaan parhaan mahdollisen kokemuksen saanut?

 

[Heikkilä]

Onhan tämä siinä mielessä veikeää, että esim. jääkäriprikaatien pst-ohjusmiehet 82-kalustolle on jo kokonaan heivattu kun Musti-porukka edelleen porskuttaa. Tuossa on sitä koetellun perustekniikan säilyttämisen viisautta.

Kyllä se oli ihan pakon sanelemaa kun ohjukset happanivat käsiin.

Niinhän ne Mustinkin vanhimmat a-tarvikkeet jostakin 50- ja 60-lukujen vaihteesta ovat hapantuneet tai ammuttu menemään, mutta niiden tilalle ostettiin uusia sen sijaan että aseet olisi sulatettu. Jos PstOhj 82 / 82M olisi haluttu säilyttää niin sille olisi ollut uusia ohjuslaukauksia saatavana joko alkuperäistä vastaavina tai modernisoituina versioina. Eiköhän sen hylkäyspäätöksen takana ollut asejärjestelmän alkuperämaa ja ampumalaitteen tekninen vanhentuminen. Lämpötähtäin siihen toki saatiin mutta 'päälle liimattuna' virityksenä ja häirinnänsiedon parantaminen olisi vaatinut aika isoja muutostöitä.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Onhan tämä siinä mielessä veikeää, että esim. jääkäriprikaatien pst-ohjusmiehet 82-kalustolle on jo kokonaan heivattu kun Musti-porukka edelleen porskuttaa. Tuossa on sitä koetellun perustekniikan säilyttämisen viisautta.

Kyllä se oli ihan pakon sanelemaa kun ohjukset happanivat käsiin.

Niinhän ne Mustinkin vanhimmat a-tarvikkeet jostakin 50- ja 60-lukujen vaihteesta ovat hapantuneet tai ammuttu menemään, mutta niiden tilalle ostettiin uusia sen sijaan että aseet olisi sulatettu. Jos PstOhj 82 / 82M olisi haluttu säilyttää niin sille olisi ollut uusia ohjuslaukauksia saatavana joko alkuperäistä vastaavina tai modernisoituina versioina. Eiköhän sen hylkäyspäätöksen takana ollut asejärjestelmän alkuperämaa ja ampumalaitteen tekninen vanhentuminen. Lämpötähtäin siihen toki saatiin mutta 'päälle liimattuna' virityksenä ja häirinnänsiedon parantaminen olisi vaatinut aika isoja muutostöitä.

Uusien A-tarvikkeiden ja mahdollisten päivitysten hintalappu olisi ollut liian suolainen saavutettuihin parannuksiin nähden. Pidemmille A-etäisyyksille kannatti ilman muuta hommata Spike ja lyhyemmille Musti hoitaa homman riittävän hyvin kunnes uudempaa kalustoa tulee tilalle. Mustissa on puolensa joita ohjuksilla on vaikea korvata, kuten tulinopeus ja häirinnälle/häiriöille immuuni A-tarvike. Toki siinä on oleellisia heikkouksiakin, mutta ne on mahdollista minimoida jos/kun asetta käytetään JvPr:ssa ja niille tyypillisissä maastoissa joissa aseen vahvuudet tulevat esiin.

 

[Iso-Mursu]

Uusien A-tarvikkeiden ja mahdollisten päivitysten hintalappu olisi ollut liian suolainen saavutettuihin parannuksiin nähden. Pidemmille A-etäisyyksille kannatti ilman muuta hommata Spike ja lyhyemmille Musti hoitaa homman riittävän hyvin kunnes uudempaa kalustoa tulee tilalle. Mustissa on puolensa joita ohjuksilla on vaikea korvata, kuten tulinopeus ja häirinnälle/häiriöille immuuni A-tarvike. Toki siinä on oleellisia heikkouksiakin, mutta ne on mahdollista minimoida jos/kun asetta käytetään JvPr:ssa ja niille tyypillisissä maastoissa joissa aseen vahvuudet tulevat esiin.

Taisteleeko vihollinen siellä missä JvPr taistelee?

 

[baikal]

Uusien A-tarvikkeiden ja mahdollisten päivitysten hintalappu olisi ollut liian suolainen saavutettuihin parannuksiin nähden. Pidemmille A-etäisyyksille kannatti ilman muuta hommata Spike ja lyhyemmille Musti hoitaa homman riittävän hyvin kunnes uudempaa kalustoa tulee tilalle. Mustissa on puolensa joita ohjuksilla on vaikea korvata, kuten tulinopeus ja häirinnälle/häiriöille immuuni A-tarvike. Toki siinä on oleellisia heikkouksiakin, mutta ne on mahdollista minimoida jos/kun asetta käytetään JvPr:ssa ja niille tyypillisissä maastoissa joissa aseen vahvuudet tulevat esiin.

Taisteleeko vihollinen siellä missä JvPr taistelee?

Kunhan olet kuusi vuotta foorumia tahkonnut niin opit, että vihollinen taistelee siellä missä me käsketään.

Ihme vimma on pyörittää jv-prikaateja vielä keskusteluissa.....eiköhän ko. yhtymät ala olla likvidoituja "perspektiivittöminä" jo parhaasta päästä.

 

[Bo Ek]

Jo jalkaväkiprikaatin taistelusta puhuminen on tavallaan virheellistä. Koulutus, viestivälineet ja liikkuvuus eivät mahdollista minkäänlaista liikkuvaa taistelutapaa, jota prikaatikokonaisuutena toimiminen edellyttäisi. Muinaisjäänteitä nuo ovat, eikä niitä voi poistaa yhtään liian nopeasti.

 

[skärdis]

Jo jalkaväkiprikaatin taistelusta puhuminen on tavallaan virheellistä. Koulutus, viestivälineet ja liikkuvuus eivät mahdollista minkäänlaista liikkuvaa taistelutapaa, jota prikaatikokonaisuutena toimiminen edellyttäisi. Muinaisjäänteitä nuo ovat, eikä niitä voi poistaa yhtään liian nopeasti.

Eikös maakuntajoukotkin ole sitten yhtä muinaisjäänteitä?

 

[skärdis]

Skärdis on ymmärtääkseni miehistöä ja koulus täysin "perusjantteri" tasoa (korjaa ihmeessä jos olen väärässä), eli massaa jota on eniten saatavilla. Jos/kun Skärdiksellä ei käynnyt tuuria että häntä olisi sijoitettu varusmiespalveluksen jälkeen mihinkään SA-joukkoon, niin hän siirtyi suoraan lisävaraan josta kaiketi harvemmin ketään SA-sijoituksiin nostetaan tai sitten hänet sijoitettiin SA-joukkoon jota ei vaan kertautettu tai kertautettiin vain johtajat yms.

Niin olenkin, mutta meidän varusmiesporukasta myös johtajat ovat saaneet kertausharjoituksia kasaan tasan yhtä monta vuorokautta kuin minäkin eli pyöreät nolla. Näin on menty pian 20 vuotta ja näin tullaan varmastakin menemään toiset 20 vuotta.

Varusmiesaikana meihin toki kohdistettiin propagandaa, jossa meidän kehuttiin olevan reservin runkoa ja nimenomaan meidän tehtävänä piti olla ratkaisutaisteluihin osallistuminen jne. Toiset uskoivat, toiset eivät. Itse kuuluin niihin, joihin propaganda ei uponnut. Ei 90-luvullakaan ratkaisujoukkoja treenattu polkupyöräsulkeisissa tai traktorin lavalla istumaan. :a-rolleyes: Kuten monesti olen jo kertonut, kotiuttamisen alla vääpelimme kertoi totuuden ja paljasti, ettei meistä kukaan tule kuunaan saamaan minkäänlaista sijoitusta.

Tiedän kyllä, että kertaamaan voisi päästä vapaaehtoisena, mutta ei se tilanne muuta miksikään. Kaltaisiani ressuja on ainakin satatuhatta ja lisää koulutetaan jatkuvalla syötöllä.

 

[Iso-Mursu]

Uusien A-tarvikkeiden ja mahdollisten päivitysten hintalappu olisi ollut liian suolainen saavutettuihin parannuksiin nähden. Pidemmille A-etäisyyksille kannatti ilman muuta hommata Spike ja lyhyemmille Musti hoitaa homman riittävän hyvin kunnes uudempaa kalustoa tulee tilalle. Mustissa on puolensa joita ohjuksilla on vaikea korvata, kuten tulinopeus ja häirinnälle/häiriöille immuuni A-tarvike. Toki siinä on oleellisia heikkouksiakin, mutta ne on mahdollista minimoida jos/kun asetta käytetään JvPr:ssa ja niille tyypillisissä maastoissa joissa aseen vahvuudet tulevat esiin.

Taisteleeko vihollinen siellä missä JvPr taistelee?

Kunhan olet kuusi vuotta foorumia tahkonnut niin opit, että vihollinen taistelee siellä missä me käsketään.

Ihme vimma on pyörittää jv-prikaateja vielä keskusteluissa.....eiköhän ko. yhtymät ala olla likvidoituja "perspektiivittöminä" jo parhaasta päästä.

Näin vähän arvelinkin.

Toivotaan nyt että puolustusvoimien pojilla on sen verran rahaa että saavat kasaan sen 36 uutta alueellista taistelujoukkoa. Silloinkinhan maavoimien vahvuus taitaisi olla jopa noin 100 000 taistelijaa kun mukaan laskettaisiin operatiiviset joukot.

Edelleen näen märkiä unia kokoonpanosta 1 panssariprikaati, 3 mekanisoitua/valmiusprikaatia, 3 jääkäriprikaatia ja tuo 36 alueellista taisteluosastoa. Mutta köyhällä on halvat huvit..

 

[Ohjus-tiedustelija]

Uusien A-tarvikkeiden ja mahdollisten päivitysten hintalappu olisi ollut liian suolainen saavutettuihin parannuksiin nähden. Pidemmille A-etäisyyksille kannatti ilman muuta hommata Spike ja lyhyemmille Musti hoitaa homman riittävän hyvin kunnes uudempaa kalustoa tulee tilalle. Mustissa on puolensa joita ohjuksilla on vaikea korvata, kuten tulinopeus ja häirinnälle/häiriöille immuuni A-tarvike. Toki siinä on oleellisia heikkouksiakin, mutta ne on mahdollista minimoida jos/kun asetta käytetään JvPr:ssa ja niille tyypillisissä maastoissa joissa aseen vahvuudet tulevat esiin.

Taisteleeko vihollinen siellä missä JvPr taistelee?

Kunhan olet kuusi vuotta foorumia tahkonnut niin opit, että vihollinen taistelee siellä missä me käsketään.

Ihme vimma on pyörittää jv-prikaateja vielä keskusteluissa.....eiköhän ko. yhtymät ala olla likvidoituja "perspektiivittöminä" jo parhaasta päästä.

Kyllä ja ei...

Poistolistoillahan nuo ovat / muokataan pienenpiin kokonaisuuksiin. Harvemmassa tiestössä metsien ympäröimänä toimii paremmin, runsaamman tiestön/peltojen alueilla huonommin.

Muistuttaisin kuitenkin ettei mitään kovin ihmeellisiä parannuksia "uusien" alueellistenjoukkojen kalustoon / koulutukseen ole nykyisellä rahoituksella tulossa. Ei niiltä kannata odottaa mitään kovin ihmeellisiä mänöövereitä jatkossakaan...

Pääteiden varsilta etelästäkin löytyy metsien/pienten aukeiden ympäröimiä pätkiä km kaupalla, kyllä siellä jatkossakin on paikkoja joita kannattaa ehdottomasti yrittää tulpata vähän heikommallakin välineistöllä jos maasto antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Järjetöntä niitten vaunuletkojen olisi antaa purkautua aina vapaasti sinne isommille aukeille yms. maastoon jossa tst-vaunut/ryntövaunut saavat itsestään parhaan tehon irti. Mitä pienipiirteisempään maastoon hyökkääjä saadaan ohjattua, sitä vahvemmalla jv-painotteiset joukkomme ovat, vähiä operatiivisia joukkoja ei voida uhrata pääteiden peitteisempien osien ja/tai koukkaavien pikkuteiden tulppaamiseen heti ensivaiheessa.

Ehkäpä uusien kokoonpanojen parannus löytyy pitkälti siitä että pienemmät osastot on helpompi ripotella tälläisille osuuksille/vetää alta tarvittaessa pois, eikä kokonaista prikaatia tarvi kaivaa sinne puolikiinteäksi maaliksi epäsuoran moukaroitavaksi/yli ajettavaksi. Nykyisen kaltainen liikkuvuushan (kuten myös tiestö Suomessa) itänaapurilla on ollut jo useamman vuosikymmenen, suurin muutos lienee viime vuosina tapahtunut ylhäältä päin tapahtuvan tiedustelun sekä epäsuoran/ilmatuen maalien paikannus kyvyssä/reagointinopeudessa. Uskon että tästä löytyy iso osasyy JvPr:sta luopumiselle koska kyseisen kokoonpanon kankeus kalustoineen ei mahdollista alta pois siirtymistä toimintakykyisenä.

Vielä Georgiassakin Venäläisellä tykistöllä (kokonaisuutena) kesti uusista asemista puoli vuorokautta saada tuli osumaan vastustajaan tehokkaasti, ja heti kun se alkoi osumaa niin vastustaja oli helisemässä. En osaa sanoa mikä on järkevä aika yrittää pysyä aloillaan/riittävä kyky siirtyä alta pois, mutta epäsuoran maaliksi ei nykysodissa paljoa enää kannatta jäädä.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Jo jalkaväkiprikaatin taistelusta puhuminen on tavallaan virheellistä. Koulutus, viestivälineet ja liikkuvuus eivät mahdollista minkäänlaista liikkuvaa taistelutapaa, jota prikaatikokonaisuutena toimiminen edellyttäisi. Muinaisjäänteitä nuo ovat, eikä niitä voi poistaa yhtään liian nopeasti.

Eikös maakuntajoukotkin ole sitten yhtä muinaisjäänteitä?

Erillisillä komppanioilla ja prikaateilla lienee vähän erilaiset tehtävät...

 

[Ohjus-tiedustelija]

Skärdis on ymmärtääkseni miehistöä ja koulus täysin "perusjantteri" tasoa (korjaa ihmeessä jos olen väärässä), eli massaa jota on eniten saatavilla. Jos/kun Skärdiksellä ei käynnyt tuuria että häntä olisi sijoitettu varusmiespalveluksen jälkeen mihinkään SA-joukkoon, niin hän siirtyi suoraan lisävaraan josta kaiketi harvemmin ketään SA-sijoituksiin nostetaan tai sitten hänet sijoitettiin SA-joukkoon jota ei vaan kertautettu tai kertautettiin vain johtajat yms.

Niin olenkin, mutta meidän varusmiesporukasta myös johtajat ovat saaneet kertausharjoituksia kasaan tasan yhtä monta vuorokautta kuin minäkin eli pyöreät nolla. Näin on menty pian 20 vuotta ja näin tullaan varmastakin menemään toiset 20 vuotta.

Varusmiesaikana meihin toki kohdistettiin propagandaa, jossa meidän kehuttiin olevan reservin runkoa ja nimenomaan meidän tehtävänä piti olla ratkaisutaisteluihin osallistuminen jne. Toiset uskoivat, toiset eivät. Itse kuuluin niihin, joihin propaganda ei uponnut. Ei 90-luvullakaan ratkaisujoukkoja treenattu polkupyöräsulkeisissa tai traktorin lavalla istumaan. :a-rolleyes: Kuten monesti olen jo kertonut, kotiuttamisen alla vääpelimme kertoi totuuden ja paljasti, ettei meistä kukaan tule kuunaan saamaan minkäänlaista sijoitusta.

Tiedän kyllä, että kertaamaan voisi päästä vapaaehtoisena, mutta ei se tilanne muuta miksikään. Kaltaisiani ressuja on ainakin satatuhatta ja lisää koulutetaan jatkuvalla syötöllä.

Tuota samaa jargonia syötetään kaikille jottei motivaatio koulutukseen putoasi nollaan, jollain se pitää paikkansa, jollain ei. Ja usein kouluttaja ei kertakaikkiaan voi tietää onko porukan kertauttamiseen tulevina vuosina rahaa vai ei. Sen toki varmaan tietää että sijoitetaanko porukkaa kokonaisuutena mihinkään vai ei. Ilmeisesti olette siirtyneet kaikki suoraan lisävaraan, tuurilla joitain yksilöitä on saatettu sijoittaa syystä tai toisista sijoitetuista porukoista pois pudonneiden tilalle.
Meillä oli kertauksissa 40-vuotias miehistön mp-lähetti jota oli kierrätetty neljässä eri kertauksessa eri sijoituksella ilman mitään omaa aktiivisuutta, ilman erityiskoulutusta tuo tuskin olisi mitenkään mahdollista.

Tiedä sitten meneekö sarjaan tornarit, mutta kaveri kanssa väitti että heille olisi suoraan sanottu että kyseistä viestiyksikköä ei sijoiteta koska koulutus enemmän tai vähemmän epäonnistui (porukassa oli harvinaisen paljon perseilijöitä runsaine rangaistuksineen + lama-ajan minimiin vedetyt maastoharjoitus vrk jne.) Kuten todettua, suuri koulutettavien massa antaa mahdollisuuden tälläiseenkin valikointiin.

 

[Iso-Mursu]

Kyllä ja ei...

Poistolistoillahan nuo ovat / muokataan pienenpiin kokonaisuuksiin. Harvemmassa tiestössä metsien ympäröimänä toimii paremmin, runsaamman tiestön/peltojen alueilla huonommin.

Muistuttaisin kuitenkin ettei mitään kovin ihmeellisiä parannuksia "uusien" alueellistenjoukkojen kalustoon / koulutukseen ole nykyisellä rahoituksella tulossa. Ei niiltä kannata odottaa mitään kovin ihmeellisiä mänöövereitä jatkossakaan...

Pääteiden varsilta etelästäkin löytyy metsien/pienten aukeiden ympäröimiä pätkiä km kaupalla, kyllä siellä jatkossakin on paikkoja joita kannattaa ehdottomasti yrittää tulpata vähän heikommallakin välineistöllä jos maasto antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Järjetöntä niitten vaunuletkojen olisi antaa purkautua aina vapaasti sinne isommille aukeille yms. maastoon jossa tst-vaunut/ryntövaunut saavat itsestään parhaan tehon irti. Mitä pienipiirteisempään maastoon hyökkääjä saadaan ohjattua, sitä vahvemmalla jv-painotteiset joukkomme ovat, vähiä operatiivisia joukkoja ei voida uhrata pääteiden peitteisempien osien ja/tai koukkaavien pikkuteiden tulppaamiseen heti ensivaiheessa.

Ehkäpä uusien kokoonpanojen parannus löytyy pitkälti siitä että pienemmät osastot on helpompi ripotella tälläisille osuuksille/vetää alta tarvittaessa pois, eikä kokonaista prikaatia tarvi kaivaa sinne puolikiinteäksi maaliksi epäsuoran moukaroitavaksi/yli ajettavaksi. Nykyisen kaltainen liikkuvuushan (kuten myös tiestö Suomessa) itänaapurilla on ollut jo useamman vuosikymmenen, suurin muutos lienee viime vuosina tapahtunut ylhäältä päin tapahtuvan tiedustelun sekä epäsuoran/ilmatuen maalien paikannus kyvyssä/reagointinopeudessa. Uskon että tästä löytyy iso osasyy JvPr:sta luopumiselle koska kyseisen kokoonpanon kankeus kalustoineen ei mahdollista alta pois siirtymistä toimintakykyisenä.

Vielä Georgiassakin Venäläisellä tykistöllä (kokonaisuutena) kesti uusista asemista puoli vuorokautta saada tuli osumaan vastustajaan tehokkaasti, ja heti kun se alkoi osumaa niin vastustaja oli helisemässä. En osaa sanoa mikä on järkevä aika yrittää pysyä aloillaan/riittävä kyky siirtyä alta pois, mutta epäsuoran maaliksi ei nykysodissa paljoa enää kannatta jäädä.

Niin nuo uudet alueelliset taistelujoukot on varmaan kevyempi siirtää tukkeeksi eri valtateiden pätkille kuin hajauttaa kankea prikaati muutamaan eri suuntaan.

Esim. Kajaanin itäpuolelle kun sieltä tulee järvien kahta puolta tiestöä ja kolmas Vuosanka high way. Amatöörinä voisi äkkiä kuvitella että JvPr olisi suht kankea laittaa torppaamaan noita kaikkia suuntia sopivalla voimalla. Varsinkin jos parempia joukkoja haluttaisiin säästellä

 

[Bo Ek]

Jo jalkaväkiprikaatin taistelusta puhuminen on tavallaan virheellistä. Koulutus, viestivälineet ja liikkuvuus eivät mahdollista minkäänlaista liikkuvaa taistelutapaa, jota prikaatikokonaisuutena toimiminen edellyttäisi. Muinaisjäänteitä nuo ovat, eikä niitä voi poistaa yhtään liian nopeasti.

Eikös maakuntajoukotkin ole sitten yhtä muinaisjäänteitä?

Erillisillä komppanioilla ja prikaateilla lienee vähän erilaiset tehtävät...

Tarkoitin tuolla edellä sitä, että jalkaväkiprikaatin suorituskyky ei yllä tasolle, joka mahdollistaisi käytettäväksi taistelutapaa, johon voisi soveltaa käsitettä "prikaatin taistelu". Tuohan tarkoittaa sitä, että pumppu on enemmän kuin osiensa summa. Edellytyksiä tuon täyttymiselle on paljon ja niistä kaikkein tärkeimpänä jv-prikaatin varustuksen heikoin lenkki, eli viestivälineet. Tai nykyään kai pitää sanoa johtamisjärjestelmä? Sitä ei ole, joten jv-prikaatilla on vastuualue, jonka sisällä toimii käytännössä erillisiä kevyitä pataljoonia vailla todellista kykyä tukea toinen tosiaan aktiivisesti. Prikaatin esikunnalla ei ole edellytyksiä pitää tilannetta hallinnassa (ja reagoida) jne. Prikaatia ei voi johtaa valopistoolimerkein tai pelkin lähettiyhteyksin. Tilannehan on ollut tämä jo vuosikymmeniä, joten ei mitään uutta auringon alla.

Uusi taisteluosastomalli sopiikin mielestäni kuin valettu jv-prikaatin perillisille. Jatkossa perustoimijana on oman leiviskänsä hoitava vahvennettu pataljoona, jolla on aina orgaanista tykistöä. Jos viestivärkit saadaan edes välttävälle tasolle, niin suorituskyky tulee nousemaan huimasti. Nyt pitäisi vain malttaa olla tavoittelematta kuuta taivaalta.

 

[Iso-Mursu]

Jo jalkaväkiprikaatin taistelusta puhuminen on tavallaan virheellistä. Koulutus, viestivälineet ja liikkuvuus eivät mahdollista minkäänlaista liikkuvaa taistelutapaa, jota prikaatikokonaisuutena toimiminen edellyttäisi. Muinaisjäänteitä nuo ovat, eikä niitä voi poistaa yhtään liian nopeasti.

Eikös maakuntajoukotkin ole sitten yhtä muinaisjäänteitä?

Erillisillä komppanioilla ja prikaateilla lienee vähän erilaiset tehtävät...

Tarkoitin tuolla edellä sitä, että jalkaväkiprikaatin suorituskyky ei yllä tasolle, joka mahdollistaisi käytettäväksi taistelutapaa, johon voisi soveltaa käsitettä "prikaatin taistelu". Tuohan tarkoittaa sitä, että pumppu on enemmän kuin osiensa summa. Edellytyksiä tuon täyttymiselle on paljon ja niistä kaikkein tärkeimpänä jv-prikaatin varustuksen heikoin lenkki, eli viestivälineet. Tai nykyään kai pitää sanoa johtamisjärjestelmä? Sitä ei ole, joten jv-prikaatilla on vastuualue, jonka sisällä toimii käytännössä erillisiä kevyitä pataljoonia vailla todellista kykyä tukea toinen tosiaan aktiivisesti. Prikaatin esikunnalla ei ole edellytyksiä pitää tilannetta hallinnassa (ja reagoida) jne. Prikaatia ei voi johtaa valopistoolimerkein tai pelkin lähettiyhteyksin. Tilannehan on ollut tämä jo vuosikymmeniä, joten ei mitään uutta auringon alla.

Uusi taisteluosastomalli sopiikin mielestäni kuin valettu jv-prikaatin perillisille. Jatkossa perustoimijana on oman leiviskänsä hoitava vahvennettu pataljoona, jolla on aina orgaanista tykistöä. Jos viestivärkit saadaan edes välttävälle tasolle, niin suorituskyky tulee nousemaan huimasti. Nyt pitäisi vain malttaa olla tavoittelematta kuuta taivaalta.

Viestivärkkien lisäksi itseäni kiinnostaa että kuinka tuollainen pataljoona saa itsensä liikuteltua turvallisesti vastustajan ilmatoiminnan häirinnän alla. Parilla sergeillä saa tarpeeksi suojaa? Vai pitäisikö ostaa Puolasta olalta laukastavaa it-ohjuskalustoa.. 4-6 laukasulaitetta per pataljoona?

 

[noska]

Edelleen näen märkiä unia kokoonpanosta 1 panssariprikaati, 3 mekanisoitua/valmiusprikaatia, 3 jääkäriprikaatia ja tuo 36 alueellista taisteluosastoa.

Tässähän alökaa uskoa sitä mokuttajien mielilausetta että erilaisuus on vahvuus ja rikkautta. Ainakin sillä saadaan foorumille mielenkiintoisia keskusteluja. Jaa että miten tämä liittyy tuohon lainaukseen. no siten että itse olen sillä tavalla erilainen ettei minun märkiin uniini liity mitenkään univormupukuiset miehet.