Punainen terrori/Bolshevikkien ja kommunistien rikokset. Keskustelu historiasta.

Aivan. Baltia ja Puola saivat tuta sitä ensilämpöä, jota oli tarjolla. Suomi oli sitten jo hankalampi rasti. Ja valmisteleva propaganda alkoi hyvissä ajoin - 30-lukua, jotkut sanovat, että - 35 Stalikka käytännössä alkoi asettamaan NLa sota-asentoon. Niin tai näin, NL toimi hyökkääjän tavoin - 39 täysin kiistämättä. No, katsotaan nyt sitten tänään missä asennossa tietyt valtiot ovat? Ei sitä uskoisi, että Saksa oli lyöty asentoon nolla - 45. NL oli voittaja. Voitti sodan ja hävisi kirkkaasti rauhan.

Väinö Linnasta voi ristiriitaisena henkilönä olla montaa mieltä, mutta jotenkin oraakkelimaisen ja kaukonäköisen oloisesti seisoi siellä Tuntemattoman viimeisellä sivulla:

"Jyrinä jatkui. Mahtavana pauhuna se kantautui kauaksi läpi kuulakkaan syysaamun ilman. Se jauhoi vielä viimeisillä hetkilläkin aivan kuin julistaen mahtavuudestaan hurmaantuneena: Voi voitettuja! Mutta heidän ei tarvinnut sentään pelätä sen kaiuissa kuuluvaa ääntä: Voi voittajia!"
 
Väinö Linnasta voi ristiriitaisena henkilönä olla montaa mieltä, mutta jotenkin oraakkelimaisen ja kaukonäköisen oloisesti seisoi siellä Tuntemattoman viimeisellä sivulla:

"Jyrinä jatkui. Mahtavana pauhuna se kantautui kauaksi läpi kuulakkaan syysaamun ilman. Se jauhoi vielä viimeisillä hetkilläkin aivan kuin julistaen mahtavuudestaan hurmaantuneena: Voi voitettuja! Mutta heidän ei tarvinnut sentään pelätä sen kaiuissa kuuluvaa ääntä: Voi voittajia!"

Osa ihmisistä ymmärsi NLn törmäävän sodan jälkeen todellisiin ongelmiin. Jos sota oli jo probleema, niin rauha tulisi olemaan sitä ainakin yhtä paljon. Osa ihmisistä tajusi, että diktatuuri jatkuisi, eikä NL/Venäjä juurikaan muutu.
 
Meinasi mennä kahvit väärään kurkkuun, kun vuosia sitten katsoin jotain Taru Sormusten Herrasta -elokuvan lisämateriaalia jossa herra ohjaaja sanoi, miten 2. maailmansotaa pitävät kaikki "hyvänä sotana", että se piti käydä. Mielestäni esitti tuon jotenkin paksuun sävyyn, kun ajattelee että juuri kyseinen sota oli myös 'puhtoisempien' länsiliittoutuneiden osalta sellaisen magnitudin pahantekoa, että OLKOONKIN että sekä "itäliittoutuneet" että Natsi-Saksa syyllistyivät jos jonkinlaiseen vieläkin pahempaan, niin kyllä kun asioista päättävien joukossa lännessä oli esim. uskonnollisia ihmisiä niin ainakin itseä olisi aivan loppuun saakka pelottanut ajatus niistä melodramaattisista helvetin lieskoista.

Mulla on ollut semmoinen ymmärrys, että useimpien viksujen ihmisten mielissä tuolla anglosaksisessa maailmassa tuo "hyvä sota" ymmärretään semmoisena, minkä voisi ehkä suomentaa "sota joka piti sotia." Tästä lienee vähemmän erimielisyyttä?

Mitä nyt ittellä on näitä koulutettuja tuttavia ja lontoonkielisen historiakirjoituksen lukeneisuutta, niin siellä esim. kyseenalaistetaan aika usein, että olisiko vaikkapa maailmansota ykköstä tai Vietnamia pitänyt sotia lainkaan. Ne siis eivät olleet "hyviä sotia."

Minusta tässä tätä Lännen voittoa ja sen kvalitatiivista eroa vastapuoleen kuvaa paraiten se, että noista voittajien hirmuteoista ylipäätään puhutaan. Puhuttaisiinko jos Aatu olisi voittanut, tai puhutaanko Venäjällä? Eip.
 
Mulla on ollut semmoinen ymmärrys, että useimpien viksujen ihmisten mielissä tuolla anglosaksisessa maailmassa tuo "hyvä sota" ymmärretään semmoisena, minkä voisi ehkä suomentaa "sota joka piti sotia." Tästä lienee vähemmän erimielisyyttä?

Mitä nyt ittellä on näitä koulutettuja tuttavia ja lontoonkielisen historiakirjoituksen lukeneisuutta, niin siellä esim. kyseenalaistetaan aika usein, että olisiko vaikkapa maailmansota ykköstä tai Vietnamia pitänyt sotia lainkaan. Ne siis eivät olleet "hyviä sotia."

Minusta tässä tätä Lännen voittoa ja sen kvalitatiivista eroa vastapuoleen kuvaa paraiten se, että noista voittajien hirmuteoista ylipäätään puhutaan. Puhuttaisiinko jos Aatu olisi voittanut, tai puhutaanko Venäjällä? Eip.

Pitää paikkansa. Mm. Usassa on kuitenkin voitu kritisoida hyvinkin voimakkaasti eri sotia. Jos siinä nyt muutama toimittaja on joutunut mustalle listalle, niin silti Aiheet on saatu framille.
 
Rosalia Zemlyachka
http://kryaker.dwg.ru/?p=13555

"Rosalia Zemlyachka, oli tappanut kymmenia tuhansia, häntä jopa iyse vallankumoukselliset yrittäneet pysähtää, niin vauhdissa oli tämä sadistinen nais-bolshevikki. Hän tuli kuuluisaksi fraasista "Parempi hukuttaa mereen, kun tuhlata heihin patruunat". Mutta tappanut vaikka miten. Myös hukuttanut, eläviin ihmisiin sidottiin jalkoihin kivet ja heitettiin mereen, sukulaiset ja lapsetkin saivat katsoa. Hänet oli lähetetty "järjestystä pitämään" Krimiin. Hänen oikea nimi oli
Alaiset seurasi Zelmjachkan sadismia, ja oli yhteydessä Kremliin: hänhän ampuu lähes jokaista, lääkäreitä, opettaija, sairaanhoitaija, sairaita sairaalaan, kalastaija, sataman työntekijöitä, entisia hymnasian opiskelijoita, pappeja. Krimin kaupungeissa pylväissä, puissa ja jopa patsaissa oli hirtetyt ruumiit. Mutta ohikulkijoita oli vähän, kaikki olivat piilossa, koska pelkäsivat. Kaupunkien laitamilla makasivat kuolleet, joiden päälle oli vain hiukan sirotettu multaa. Ihmisiä haudattiin myös elävältä. Yöllä on nähtyy miten haavoituneet ryömineen talojen luo ja rukoilivat apua. Melgunovilla oli silmänäkijöitä, jotka näkivät ammuttuja naisia joilla oli sylivauvat. Mutta Lenin ei edes ajatellut lopettaa tämän Zemljachkan vakhanalian, hänhän materialisoinut elämään hänen sanoja diktaruurista, joka "on valta, joka pohjautuu väkivaltaan eikä sitä mikään laki". Omissa instruktioissa Lenin kirjoitti "etsikää kovempia ihmisiä"

Punikkiterroristin peitenimi olikin "Demoni".
FncU+


13qcu+

Mustahuumoria. Vaikka ei aiheena naurattaa.

"Voi miten ihanaa että entisiä asukkaita on ammuttuu"
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on ollut semmoinen ymmärrys, että useimpien viksujen ihmisten mielissä tuolla anglosaksisessa maailmassa tuo "hyvä sota" ymmärretään semmoisena, minkä voisi ehkä suomentaa "sota joka piti sotia." Tästä lienee vähemmän erimielisyyttä?

Mitä nyt ittellä on näitä koulutettuja tuttavia ja lontoonkielisen historiakirjoituksen lukeneisuutta, niin siellä esim. kyseenalaistetaan aika usein, että olisiko vaikkapa maailmansota ykköstä tai Vietnamia pitänyt sotia lainkaan. Ne siis eivät olleet "hyviä sotia."

Minusta tässä tätä Lännen voittoa ja sen kvalitatiivista eroa vastapuoleen kuvaa paraiten se, että noista voittajien hirmuteoista ylipäätään puhutaan. Puhuttaisiinko jos Aatu olisi voittanut, tai puhutaanko Venäjällä? Eip.

Näin minäkin olen asian ymmärtänyt, joten siinä mielessä käännös "hyvä sota" ei anna täysin oikeaa kuvaa tilanteesta, kun järkevämpää olisi ollut puhua "sodasta joka piti sotia" - näin asia ilmaistuna merkitysero on huomattava.

Se on huomioitavaa, että länsiliittoutuneiden puolella sodan hirmuteoista on kyetty käymään keskustelua ja useitakin sodanajan toimia on voitu kritisoida esim. Yhdysvalloissa japanilaislähtöisten kansalaisten kokoamista leireille, tai laajoja kaupunkipommituksia ja tietenkin myös yksittäisten sotilaiden toimia on voitu tarkastella aivan toisessa konteksissa mitä Neuvostoliitossa/Venäjällä tehtiin tai mitä tehtiin Hitlerin Saksassa. Toiminta on läntisessä maailmassa hyvin usein tällaista (modernina aikana), kritiikille löytyy sijansa ja sitä sidetään - toisinaan kritiikki tulee jälkijunassa mutta usein se kuitenkin tulee. Ja mikä merkittävintä, kritiikkiä hyvin harvoin ryhdytään tukahduttamaan väkivalloin tai arvelluttavin keinoin, toisin kuin diktatoorisissa yhteiskunnissa.

Mielenkiintoisen filosofisen eron tuo se havainto, että se mitä me pidämme hirmutekona (ja millaisen miellämme hirmuteoksi) ei välttämättä ollut samaa tai sitä ei pidetty samana natsi-Saksassa tai Neuvostoliitossa - kyseisissä maissa nämä hirmuteot nähtiin tarkoituksenmukaisena toimintana, joka kohdistui viholliseksi/ali-ihmisiksi tms. luokiteltuihin tahoihin ja täten toimet miellettiin sikäläisessä moraalisessa yhteydessä hyväksytyiksi tai vähintäänkin sallituiksi. Edellinen havainto ei tietenkään vähennä niiden miljoonien kuolleiden arvoa, se on ennemminkin osoitus siitä kuinka kieroutunut moraalinen näkemys kyseisissä valtioissa oli - kieroutunut meidän näkökulmastamme tarkasteltuna.

vlad.
 
osoitus siitä kuinka kieroutunut moraalinen näkemys kyseisissä valtioissa oli - kieroutunut meidän näkökulmastamme tarkasteltuna.
Ja tänäpäivänä venäläisten mielestä elämä euroopassa on kieroutunutta, perverssiä ja sairasta kaiken maailman homosteluilla ja pedofilialla höystettynä.
 
Ja tänäpäivänä venäläisten mielestä elämä euroopassa on kieroutunutta, perverssiä ja sairasta kaiken maailman homosteluilla ja pedofilialla höystettynä.

Aivan. Ja youtubeen ladataan videoita, joissa homoja ja muita seks. ryhmien jäseniä hakataan ja jopa surmataan ja nähtävästi vailla pelkoa joutumisesta edesvastuuseen. Hienoja arvoja. Tai että kaduilla elää saatanasti lapsia....tässä perhearvojen suurpyhätössä! Tai että aids yms. perhearvojen mukaiset sairaudet ovat hallitsemattomalla tasolla.....tai että vodka tappaa edelleen ukkoa kuin Stalikka parhaimmillaan...tai että umpisuolipotilas voi huoletta rääkyä sairaalan pahnoilla viikonlopun yli, kun leikkuri tulee töihin vasta maanantaina....hyvin menee. Ja Lännessä tosi huonosti. Jos minun pitää valita, niin mieluummin otan tämän sietämättömän länsimaisen rappion kuin Venäjän edustamat ""arvot"".
 
Aivan. Ja youtubeen ladataan videoita, joissa homoja ja muita seks. ryhmien jäseniä hakataan ja jopa surmataan ja nähtävästi vailla pelkoa joutumisesta edesvastuuseen. Hienoja arvoja.

"Ovelasti" ovat sekoittaneet homoseksuaalien ja pedofiilien välistä raja-aitaa. Tietysti sivistysmaissakin pedofiilit laitetaan vankilaan eikä hakata, mutta tuollaisella kuitenkin ikään kuin ostetaan heti kättelyssä jonkinlaista "yleistä hyväksyntää" touhulle. Homojen hakkaaminen on siis mm. bonustyperästi nimetyn ryhmän "occupy pedophilia" suorittamaa, ja vahvasti kiistävät että hakkaavat homoja, kun pedofiileja ne kuulemma ovat (kun vastaavat syöttinä olevan nuoren mutta täysi-ikäisen miehen treffipyyntöihin netissä).

Aika vekkulia toimintaa maassa, jossa tiedostetusti on oikein laaja pedofilia-ongelma. Suojaikäraja perhearvo-Venäjällä (14v) kuulostaa omaan korvaani aika hurjalta - kyllä se menee omissa kirjoissani sinne soveliaan rajan yli aika vahvasti, jos aikuinen mies voi laillisesti harrastaa seksiä yläasteikäisen tytön kanssa.
 
(Vääriä näkökantoja sisältävä viesti siirretty oikeaan paikkaan)
 
Viimeksi muokattu:
Aika vekkulia toimintaa maassa, jossa tiedostetusti on oikein laaja pedofilia-ongelma. Suojaikäraja perhearvo-Venäjällä (14v) kuulostaa omaan korvaani aika hurjalta - kyllä se menee omissa kirjoissani sinne soveliaan rajan yli aika vahvasti, jos aikuinen mies voi laillisesti harrastaa seksiä yläasteikäisen tytön kanssa.

Ei Venäjä kuitenkaan ole ainoa maa, jossa suojaikäraja on noinkin alhainen. Esim. eurooppalaisilla sivistysvaltioilla on seuraavia suojaikärajoja (lähde wikipedia eli ikärajat eivät välttämättä ole ajantasalla):

Ukraina: niinkin epämääräinen käsite kuin "murrosikä", jollei sitten sikäläisessä laissa ole todellisuudessa eksaktia mainintaa siitä milloin murrosiän katsotaan alkavan.

Espanja: 13 vuotta.

Albania, Bulgaria, Italia, Itävalta, Kroatia, Liechtenstein, Montenegro, Saksa, Serbia, Unkari ja Eesti: 14 vuotta.

Färsaaret, Islanti, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Slovakia, Slovenia ja Tanska: 15 vuotta.

Latvia, Norja, Suomi ja Sveitsi: 16 vuotta.

On kuitenkin muistettava, että Suomessa huomioidaan myös henkinen ja ruumiillinen kypsyys, josta seuraa se, että automaattisesti alle 16 vuotiasta paneskellut suojaikärajan ylittänyt henkilö ei saa vankeustuomiota. Esim. joulukuussa 2003 Helsingin hovioikeus vapautti syytteestä 19-vuotiaan pojan, jota epäiltiin 14-vuotiaan tyttöystävänsä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, koska seksisuhteessa olleiden nuorten katsottiin viiden vuoden ikäerosta huolimatta olleen suunnilleen yhtä kypsiä vastaamaan tekemisistään. Toisaalta sitten alle 16-vuotias voi joutua oikeuteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä jos ikäero on huomattava, johtuen tietenkin siitä, että rikosoikeudellinen vastuuikäraja on 15 vuotta.

vlad.
 
Näinhän se toki on, ei ikä kerro kaikkea. Ja Japanissa kai on ollut myös hyvinkin "sallivat" käytännöt ikärajojen osalta. Suomen systeemi tuntuu ihan hyvältä, järjenkäyttö sallittu.
 
Lueskelin tätä ketjua enkä huomannut seuraavaa linkkiä laitetun ketjuun: Brutal!!! Drawings from the GULAG.

Linkin takaa suuri joukko piirroksia neuvosto-gulageilta, piirroksissa kuvaillaan tapoja kiduttaa, piinata ja hyväksikäyttää ihmistä - sitä mikä oli normi näillä leireillä ja millaista sadismia ynnä perverssioita leireillä ilmeni (ja yleisesti esim. NKVD:n toimesta harjoitettiin).

vlad
 
Lueskelin tätä ketjua enkä huomannut seuraavaa linkkiä laitetun ketjuun: Brutal!!! Drawings from the GULAG.

Linkin takaa suuri joukko piirroksia neuvosto-gulageilta, piirroksissa kuvaillaan tapoja kiduttaa, piinata ja hyväksikäyttää ihmistä - sitä mikä oli normi näillä leireillä ja millaista sadismia ynnä perverssioita leireillä ilmeni (ja yleisesti esim. NKVD:n toimesta harjoitettiin).

vlad



OT ...mutta kummasti on historia vaan toistanut itseään ja tuo on näpertelyä,....odotetaan vaan kun EU:ta johtavat maolaiset saavat parasta aikaa potkittua/lykittyä "mopoaan käyntiin"

EU:lla on esikuvia joista pistää paremmaksi.....ennätykset on tehty rikottaviksi

Stalin ~30 miljoonaa
Mao ~80 miljoonaa

http://www.telegraph.co.uk/news/wor...-for-first-murder-of-Cultural-Revolution.html
 
Viimeksi muokattu:
© Scanpix/AKG-Images & Getty/All Over Press
Stalinin jälkeen: Kommunistijohtajat taistelivat vallasta
Stalinin kuoltua alkoi kiihkeä valtataistelu. Hänen entiset hännystelijänsä Berija, Malenkov ja Hruštšov kävivät omaa sisällissotaansa Kremlin käytävillä. Voittajalle oli luvassa kaikki valta, häviäjiä odotti unohdus tai kuula kalloon.
maanantai 25. heinäkuuta 2016 teksti Esben Mønster Kjær http://historianet.fi/yhteiskunta/p...lkeen-kommunistijohtajat-taistelivat-vallasta
#Neuvostoliitto #Josif Stalin
 
Jiri Keronen
37 mins · Rovaniemi ·
Kommunismia on testattu nyt pauttirallaa sata vuotta. Sadassa vuodessa sen ainoat saavutukset ovat enemmän ruumiita kuin mitä kristilliset noitavainot ja jihadistinen terrorismi ovat saaneet yhteensä aikaiseksi sekä käsittämätön määrä inhimillistä sekä ekologista kärsimystä. Pelkästään holodomorissa kuoli enemmän ihmisiä kuin Natsi-Saksan holocaustissa. Jokainen kommunistinen kokeilu on poikkeuksetta johtanut absoluuttiseen epäonnistumiseen. Edes islamilaiset teokratiat eivät pärjää yhtä huonosti kuin kommunismi.

Kommunismi ei voi mitenkään toimia käytännössä eikä edes teoriassa, koska se perustuu täysin virheellisille käsityksille todellisuudesta sekä taloudesta. Koko kommunismi perustuu valehtelulle ja totalitaristiselle pakkovallalle, jossa nämä valheet pakotetaan ihmisen päähän aseen piipulla. Kommunismi on sekä käytännössä että ajatuksen tasolla yksi kammottavimmista aatteista, joita voi olla olemassa. Vaikea edes huumorilla keksiä jotain aatetta, joka voisi olla yhtä paha.

Mutta tästä huolimatta Suomessa ja maailmalla on edelleen kommunisteja (vaikka monet ovatkin alkaneet käyttää termiä "sosialismi" valkopestäkseen itsensä kommunismin verenpunaisuudesta). Samaan aikaan, kun natsismi ihan syystäkin tuomitaan laajasti koko länsimaisessa yhteiskunnassa, kommunismiin suhtaudutaan sallivasti. On ihan ok huutaa, että "kuolema kapitalismille, toverit", kunhan punaisessa lipussa on sirppi ja vasara hakaristin sijasta, ja paidassa Che Guevara Hitlerin sijasta. Vaikka ihan samasta paskasta on kyse.

Voittajat kirjoittavat historian. Ainoa syy, minkä vuoksi kommunismiin suhtaudutaan semineutraalisti tai korkeintaan kylähulluina ja täsmälleen samanlaisiin natseihin kuin he olisivat itse Hitler, johtuu siitä, että kommunistit voittivat toisen maailmansodan ja natsit hävisivät. Neuvostoliiton harjoittama retoriikka kaikkine antifasisteineen ja riistäjäporvareineen yleistyi samaan aikaan, kun häviäjät naurettiin maan rakoon. Suomessa mietittiin, miten lapset olisi mahdollista aivopestä sosisialisteiksi jo peruskoulussa ja pioneerileireille annettiin julkista tukea.

Jos natsit olisivat voittaneet ja kommunistit hävinneet, asia olisi luultavasti päinvastoin. Samat "älyköt", jotka nykyään kannattavat kommunismia tai sen sukulaisaatteita, selittäisivät fiksuina, miten "natsismi toimii teoriassa mutta ei käytännössä
1f642.png
:)
1f642.png
:)
1f642.png
:)" ja "aitoa natsismia ei ole koskaan kokeiltu
1f642.png
:)
1f642.png
:)
1f642.png
:)". Ja kommarit pistettäisiin kansankiihottamisesta vankilaan.

Kun nyt Neuvostoliittokin on ainakin teoriassa kuollut, niin länsimaiden tulisi suhtautua kommunismiin täysin samalla tavalla kuin natsismiin. Molemmat ovat totalitaristisia, epäinhimillisiä ja hirviömäisiä aatteita, joista seuraa poikkeuksetta vain kärsimystä ja kuolemaa. Natsismi ja kommunismi ovat saman kolikon kaksi samaa puolta.
7.11.2017 - 06.30
PUHEENAIHE
Venäjän vallankumouksesta tänään 100 vuotta – Sinnemäki: "Valehtelu oli kommunismin toinen luonto"
http://www.helsinginuutiset.fi/arti...00-vuotta-sinnemaki-valehtelu-oli-kommunismin
 
Tämä pätee hyvin:

TKermvJ.png
 
100 Years of Communism—and 100 Million Dead
The Bolshevik plague that began in Russia was the greatest catastrophe in human history.

By
David Satter
Nov. 6, 2017 6:43 p.m. ET https://www.wsj.com/articles/100-years-of-communismand-100-million-dead-1510011810?mod=e2fb
Armed Bolsheviks seized the Winter Palace in Petrograd—now St. Petersburg—100 years ago this week and arrested ministers of Russia’s provisional government. They set in motion a chain of events that would kill millions and inflict a near-fatal wound on Western civilization.

The revolutionaries’ capture of train stations, post offices and telegraphs took place as the city slept and resembled a changing of the guard. But when residents of the Russian capital awoke, they found they were living in a different universe.


Although the Bolsheviks called for the abolition of private property, their real goal was spiritual: to translate Marxist- Lenin ist ideology into reality. For the first time, a state was created that was based explicitly on atheism and claimed infallibility. This was totally incompatible with Western civilization, which presumes the existence of a higher power over and above society and the state.

The Bolshevik coup had two consequences. In countries where communism came to hold sway, it hollowed out society’s moral core, degrading the individual and turning him into a cog in the machinery of the state. Communists committed murder on such a scale as to all but eliminate the value of life and to destroy the individual conscience in survivors.

But the Bolsheviks’ influence was not limited to these countries. In the West, communism inverted society’s understanding of the source of its values, creating political confusion that persists to this day.

In a 1920 speech to the Komsomol, Lenin said that communists subordinate morality to the class struggle. Good was anything that destroyed “the old exploiting society” and helped to build a “new communist society.”

This approach separated guilt from responsibility. Martyn Latsis, an official of the Cheka, Lenin’s secret police, in a 1918 instruction to interrogators, wrote: “We are not waging war against individuals. We are exterminating the bourgeoisie as a class. . . . Do not look for evidence that the accused acted in word or deed against Soviet power. The first question should be to what class does he belong. . . . It is this that should determine his fate.”


Such convictions set the stage for decades of murder on an industrial scale. In total, no fewer than 20 million Soviet citizens were put to death by the regime or died as a direct result of its repressive policies. This does not include the millions who died in the wars, epidemics and famines that were predictable consequences of Bolshevik policies, if not directly caused by them.

The victims include 200,000 killed during the Red Terror (1918-22); 11 million dead from famine and dekulakization; 700,000 executed during the Great Terror (1937-38); 400,000 more executed between 1929 and 1953; 1.6 million dead during forced population transfers; and a minimum 2.7 million dead in the Gulag, labor colonies and special settlements.

To this list should be added nearly a million Gulag prisoners released during World War II into Red Army penal battalions, where they faced almost certain death; the partisans and civilians killed in the postwar revolts against Soviet rule in Ukraine and the Baltics; and dying Gulag inmates freed so that their deaths would not count in official statistics.

If we add to this list the deaths caused by communist regimes that the Soviet Union created and supported—including those in Eastern Europe, China, Cuba, North Korea, Vietnam and Cambodia—the total number of victims is closer to 100 million. That makes communism the greatest catastrophe in human history.

The effect of murder on this scale was to create a “new man” supposedly influenced by nothing but the good of the Soviet cause. The meaning of this was demonstrated during the battle of Stalingrad, when Red Army blocking units shot thousands of their fellow soldiers who tried to flee. Soviet forces also shot civilians who sought shelter on the German side, children who filled German water bottles in the Volga, and civilians forced at gunpoint to recover the bodies of German soldiers. Gen. Vasily Chuikov, the army commander in Stalingrad, justified these tactics in his memoirs by saying “a Soviet citizen cannot conceive of his life apart from his Soviet country.”

That these sentiments were neither accidental nor ephemeral was made clear in 2008, when the Russian Parliament, the Duma, for the first time adopted a resolution regarding the 1932-33 famine that had killed millions. The famine was caused by draconian grain requisition undertaken to finance Soviet industrialization. Although the Duma acknowledged the tragedy, it added that “the industrial giants of the Soviet Union,” the Magnitogorsk steel mill and the Dnieper dam, would be “eternal monuments” to the victims.

While the Soviet Union redefined human nature, it also spread intellectual chaos. The term “political correctness” has its origin in the assumption that socialism, a system of collective ownership, was virtuous in itself, without need to evaluate its operations in light of transcendent moral criteria.

When the Bolsheviks seized power in Russia, Western intellectuals, influenced by the same lack of an ethical point of reference that led to Bolshevism in the first place, closed their eyes to the atrocities. When the killing became too obvious to deny, sympathizers excused what was happening because of the Soviets’ supposed noble intentions.

Many in the West were deeply indifferent. They used Russia to settle their own quarrels. Their reasoning, as the historian Robert Conquest wrote, was simple: Capitalism was unjust; socialism would end this injustice; so socialism had to be supported unconditionally, notwithstanding any amount of its own injustice.

Today the Soviet Union and the international communist system that once ruled a third of the world’s territory are things of the past. But the need to keep higher moral values pre-eminent is as important now as it was in the early 19th century when they first began to be seriously challenged.

In 1909, the Russian religious philosopher Nikolai Berdyaev wrote that “our educated youth cannot admit the independent significance of scholarship, philosophy, enlightenment and universities. To this day, they subordinate them to the interests of politics, parties, movements and circles.”

If there is one lesson the communist century should have taught, it is that the independent authority of universal moral principles cannot be an afterthought, since it is the conviction on which all of civilization depends.

Mr. Satter is the author of “Age of Delirium: the Decline and Fall of the Soviet Union” (Yale).

Appeared in the November 7, 2017, print edition.
 
Stalinin vainoissa teloitettiin valtava määrä suomalaisia – lista 963 uhrin nimistä, tiedoista ja ampumispäivästä julki
rac


Stalinin vainojen suomalaisuhreja muistettiin Helsingissä
art-2000006195728.html





Julkaistu: 5.8. 21:07

Josif Stalinin mieletön terrori ei unohdu. Maanantaina kunnioitettiin Sandarmohin metsän joukkohaudoista löydettyjä suomalaisuhreja lukemalla kaikkien nimet ääneen.
Pastori Vaslav Skopets toimitti muistopalveluksen Helsingin Ortodoksisen seurakunnan hautausmaalla sijaitsevassa Profeetta Elian kirkossa. Palveluksen aikana kymmenen henkilöä luki uhrien nimet puoliääneen.

Kirkossa mainittiin yhteensä 647:n Suomessa syntyneen suomalaisuhrin nimet. Samana päivänä (5. elokuuta, Sandarmohissa teloitettujen kansainvälisenä muistopäivänä) järjestettiin Kanadassa ja Yhdysvalloissa vastaavat tilaisuudet ja luettiin siellä syntyneiden suomalaisten nimet.

Nimilista Karjalan Sivistysseuran nettisivuilla
Karjalan Sivistysseura julkaisee Sandarmohissa teloitettujen suomalaisten nimilistan kokonaisuudessaan (katso lista tästä, pdf). Nimiä on yhteensä 963.

Nimen perään on tarkasti kirjattu uhrin henkilötiedot sekä päiväykset pidätyksestä, tuomiosta ja ampumisesta.

Sandarmoh on Äänisen pohjoispuolella
Surullisenkuuluisa Sandarmohin metsä sijaitsee Venäjällä, Karjalan tasavallassa. Matkaa Karhumäen kaupunkiin ja Äänisen pohjoiskärkeen on noin 20 kilometriä.


Sandarmohin metsän hautausalueen kaivauksia vuonna 2018.(KUVA: SERGEI MARKELOV)
Kyseiseen ”kauhujen kalmistoon” teloitettiin ja haudattiin vuosien 1937 ja 1938 aikana yli 7 000 henkilöä, jotka edustivat eri kansallisuuksia ja ammattikuntia.

Diktaattori Josif Stalinin (1878–1953) motiivit olivat aina arvoituksellisia, mutta selvää lienee, että hän halusi eroon useista Neuvostoliiton vähemmistökansallisuuksista, myös suomalaisista.

Sandarmohin uhreista on suomalaisia noin seitsemäsosa. Useimmat heistä olivat loikanneet itärajan yli uuden elämän tai unelmoimansa työläisten paratiisin perään jo 1920-luvun puolella.

Suuri määrä suomalaisia saapui Neuvostoliittoon myös Pohjois-Amerikasta koetettuaan onneaan ensin uudella mantereella.

Antti Tuurin Ikitie
Suurelle suomalaisyleisölle nämä 80 vuoden takaiset tapahtumat ja murhenäytelmät tulivat tutuksi viimeistään Antti Tuurin romaanista Ikitie sekä siihen perustuvasta AJ Annilan ohjaamasta elokuvasta.


Ikitie-elokuva (2017) oli suuri menestys.(KUVA: ANDRES TEISS)
Ikitie sijoittuu Petroskoin kaupungin lähialueille. Sen kuvaama joukkoteloitus tapahtui Krasnyi Borin metsässä, joka sijaitsee vain parin sadan kilometrin päässä Sandarmohista.

Totuus paljastui 1997
Sandarmohin hautausalue naamioitiin huolellisesti teloitusten loputtua siellä vuoden 1938 jälkeen. Sen olemassaolosta ei tihkunut tietoja vuosikymmeniin, kunnes Neuvostoliiton romahdettua arkistot aukenivat ja kadonneiden neuvostokansalaisten etsintä sai vauhtia 1990-luvun alussa.

Venäläisen Juri Dmitrijevin johtama Memorial-yhdistyksen retkikunta löysi salaisen hautapaikan heinäkuussa 1997.

Lähde: Eila Lahti-Argutina: Olimme joukko vieras vaan - venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. Turku, Siirtolaisuusinstituutti, 2001. Otos: Irina Takala

Sandarmohin metsästä on löytynyt 236 joukkohautaa.

 
Back
Top