Puolalainen moottoroitu ratsuväki puolustamassa Suwalkin käytävää – LUKA KURWA
- Viestiketjun aloittaja Hanski
- Aloitus PVM
Pernod?
Hanski
Ylipäällikkö
Anissato on ollut Ranskassa hyvä ja monipuolinen!
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti on poikkeuksellisen hyvä anissato. Olisiko Suwalkin käytävä jätettävä hetkeksi jäätymään? Saataisiin Joulu(aatto) ohi.
Sitten kun on saatu kalat, mädit ja kinkut raivattua joulupöydästä ja heitettyä kartta pöydälle sekä otettua yleiskuva haltuun on enemmän aikaa kehitellä 24.5. aamupäivää. Tämmöistä:
Omalta osaltani olen pyöritellyt mm. tappioluetteloita, ansiomerkkiehdotuksia (ainakin yksi Krzyż Walecznych olisi paikallaan myöntää), sekä tasapuolisuuden nimissä everstiluutnantti Maxim Ivanovin selvitystä taisteluosaston hyökkäyksestä Augustowiin.
Solidsnake
Respected Leader
Pastislasin ääressä saattaa vielä syntyä moterni makinotlinja
Hanski
Ylipäällikkö
OPPEJA JA HAVAINTOJA
No niin, nyt 171. MEKP:n komentaja on saanut tutustuttua ranskalaisen yhdysupseerin toimittamaan anislähetykseen. Kahta ja puolta tuliannosta enempää ei kuitenkaan arvannut maistella, meillähän on sota käynnissä!
Ajattelin lopettaa aktiiviset taistelutoimet tähän päivään. Ei ole enää montaa päivää, kun Suomen Turku julistaa joulurauhan ja nyt on myös virtuaalitaisteluiden syytä tauota. Varsinaista tilannepäivitystä ei enää tule, mutta voimme käydä lyhyen palautekeskustelun "Lessons Learned" -hengessä.
PÄÄTÖKSENTEKO JA JOHTAMINEN
Monet kommentoivat, että komppanian johtaminen on liian haastavaa. Aivan totta, komppania on jo varsin iso pumppu ja se sisältää (pienoiskoossa) jo useimmat aselajit. Komppania on tällaisiin karttaharjoituksiin minusta kuitenkin varsin sopiva juuri moniulotteisuutensa vuoksi ja komppanian voi jo kuvitella toimivan osittain omassa suunnassaan, jolloin päällikkö joutuu tekemään aitoja ja kovia päätöksiä, jotka vaikuttavat satojen taistelijoiden elämään. Komppania on haastava, mutta haastavuus ei kuitenkaan kasva suoraan nuppiluvun mukaan. Monet päätöksentekoon ja johtamiseen liittyvät asiat ovat yhteisiä partiotasolta aina ylimpiin esikuntiin. Lisäksi jokaisen sotilasjohtajan on oman joukkonsa johtamisen lisäksi osattava perusteet ylemmän johtoportaan toiminnasta, jotta pystyy toimimaan joukon osana.
Tähän voisi koostaa lyhyen muistilistan sotilasjohtamisen ydinkohdista. Lista ei ole kattava, kirjoittelin sen ulkomuistista, mutta täydennetään sitä kommenttien pohjalta.
HAVAINTOJA PATALJOONAN JA KOMPPANIAN TAISTELUSTA
Koostin tähän muutamia havaintoja, joita käydyistä taisteluista voidaan tehdä. Täydennetään taas lista kommenttien pohjalta!
Pataljoonan tehtävä ei ollut julkaistu toimintaa aloitettaessa. Tämä olisi aivan ydinasia komppanianpäällikölle tietää, ilman sitä hän ei pystyisi suunnittelemaan omaa toimintaansa! Olin ylätasolla miettinyt pataljoonan tehtävän, mutta himmasin sen julkaisua sen verran, että jokainen pääsi miettimään komppanian tehtävää ilman reunaehtoja. Pataljoonan taisteluajatus ei ollut kaikkein suoraviivaisin ja olisi ollut suuri riski, että se olisi mennyt puihin jo alussa. Toisaalta, vastassa oli ylivoimainen vihollinen, joten jotain yllätyksellistä pitää hyökkäyksessä olla ja tässä tapauksessa sitä oli mm. Bravo-komppanian hyökkäys pohjoisesta tielle 664.
Komppanian taistelu osana pataljoonan taistelua toteutui tässä esimerkissä. Kehitin Bravo-komppanian taistelua niin, että se tuki koko ajan pataljoonan julkaisematonta taistelusuunnitelmaa. Todellisessa elämässä Bravo-komppanian olisi pitänyt sopia yhteistoiminnasta Alfa- ja Charlie-komppanioiden kanssa, erityisesti näin monimutkaisen taistelusuunnitelman tapauksessa. Kaikki pataljoonan osat eivät näkyneet Bravo-komppanian taistelussa, mm. EK:n, TKK:n ja pataljoonan huollon taistelu jäi aika pieneen rooliin.
Voimasuhteet olivat tässä harjoituksessa epäsuotuisat ja sekä Bravo-komppanialla että pataljoonalla olisi ollut suuria haasteita tehtävänsä täyttämisessä. Toisaalta erityisesti Suomessa ajatusmallina tulisi olla aina taistelu alivoimaisena, mutta siitä huolimatta tehtävän täyttäminen. Sotahistoria tuntee kymmeniä esimerkkejä, joissa alivoimainen osapuoli on voitttanut ylivoimaiselta vaikuttaneen vihollisen (mm. Suomussalmi -39, Golan -73, Falkland -81...)
Pataljoonan resurssien käyttö komppanian taistelussa toteutui tässä esimerkissä hyvin. Komppanianpäällikkö pyysi aktiivisesti pataljoonalta tukea taistelujen eri vaiheissa ja pataljoona myös tuki taisteluja hyvin. Tukipyynnöissä huomioitiin kaikki osa-alueet, mm. tiedustelutuki, aselajien tuki, tukevat aseet, johtaminen, huollon tuki.
Taistelujaotus eli harjoituksessa joustavasti. Bravo-komppania suojasi vasemman sivustansa omin voimin taistelujaotuksen muutoksella, pataljoonan PST-tukea käytettiin komppanian KRKK-partion kanssa uhanalaisessa suunnassa ja pataljoona muokkasi Osasto Jazystä itselleen reservin jatkotehtäviä varten.
Tiedustelu oli huomioitu komppanian hyökkäyksen jokaisessa vaiheessa. Moottoripyöräpartio ja lennokkiryhmä mahdollistivat reaaliaikaisen tiedustelun aina uhanalaisimmassa suunnassa. Koskaan ei pidä syöksyä hyökkäykseen ilman kunnon tiedustelua!
Johtaminen ja johtamisyhteydet olivat huomioitu tilanteen kehittämisessä. Komppanianpäällikkö nimesi selkeän johdon Osasto Jazylle, tehtävänannoissa oli ilmoitettu oma sijainti ja käskyissä oli huomioitu myös johtamisyhteydet. Huomioitavaa myös on, että radioyhteyksiä ei käytetty ennen taistelukosketusta ja tällä tietysti pyrittiin yllätykseen.
Epäsuoran tulen käyttö oli huomioitu tilanteen kehittymisessä. Etäisyydet olivat varsin pitkiä ja epäsuoran tulen yksiköillä olisi ollut täysi työ seurata hyökkäystä. Pataljoonalla oli onneksi kalustona modernit RAK-heitinajoneuvot, joiden liikkuvuus ja paikannuskyky olisi mahdollistanut tuen hyökkäyksen kaikissa vaiheissa. Pyrin sijoittamaan heitinyksikön aina niin, että se kykeni tukemaan mm. Bravo-komppanian hyökkäystä.
PST oli niinikään huomioitu. Katselin ennen tilanteen käynnistämistä Puolan sotavarustusta Wikipediasta. PST on yllättävän vähäistä maassa, joka on kuin luotu panssaritaisteluihin! Joukoilla (todennäköisesti joukkue-komppaniatasalla) on ainoastaan RPG-7 -singot. Spike-ohjuksia on käytössä varsin paljon, mutta ne löytynevät Puolassakin vasta pataljoonatasalta. Bravo-komppanian taistelu olisi ollut huomattavasti vaikeampaa, jos sille ei olisi alistettu pataljoonan PSTO-ryhmiä. Virtuaalipäälliköiden ratkaisuissa kritisoitiin suunnittelemaani jakoa, että toinen PSTOR toimi Osasto Jazyssä ja toinen kyhjötti passiivisena Hruskien aukean luona. Toisen ryhmän sijoittaminen Osasto Jazyyn oli minusta perusteltu hyökkäyksen alkuvaiheessa. Komppanian vasen sivusta jäi hyökkäyksessä paljaaksi ja huonolla säkällä sieltä olisi tullut vastaan vahva vihollinen. Tielle 664 saavuttaessa toisen ryhmän sijoittaminen Hruskien aukean laitaan oli minusta myös perusteltua. Aukea oli suuri ja sen kautta päättäväinen vihollinen olisi päässyt nopeasti komppanian sivustaan tai kokonaan ohi. Toisaalta komppanianpäällikkö päättää omien joukkojensa käytöstä ja keskusteluissa tuli esille hyviä ja perusteltuja ajatuksia PST:n käytöstä. Nämä päällikö luonnollisesti toteuttaisi omien tarpeidensa mukaisesti!
Huolto oli tavoitteena huomioida jokaisessa vaiheessa. Pataljoonalta pyydettiin lisää lääkintävoimaa ja telamiinoja, huollon sijainti oli ilmoitettu ja huollolle oli myös käsketty valmistautumistehtävä taisteluun tien 664 oikeassa sivustassa (vihollisen tiedustelupartion varalta).
Varsinainen taistelutoiminta jäi tässä harjoituksessa ehkä pienemmälle huomiolle. @Juna112Porojetsiin johti aktiivisesti joukkueen ja komppanian taistelua tien 664 alueella ja oli mukava nähdä, miten tarkasti analysoit maastoa ja luit karttaa! Selvästi olet ollut johtamassa mekanisoidun joukon hyökkäystä! Minä olin tässä kohtaa vähän laiska, en lähtenyt tutkimaan karttaa yksityiskohtaisesti...
Reservi tulee aina muistaa ja se on yksi työkalu mm. vaihtoehtoisten suunnitelmien toteuttamiseen. Tällainen harjoituksen kolmijakoinen NATO-organisaatio on hankala reservin kannalta, suomalainen nelijakoinen organisaatio on tältä osin parempi! Taistelussa reserviä edusti mm. Osasto Jazy. Kriitiikkiä herätti ajatukseni, että osastoon olisi liitetty MEKTIEDJ. Perustelen tätä ajatusta sillä, että reservi olisi muuten jäänyt hyvin heikoksi, mutta neljällä Rosomakilla varustettu joukkue olisi tuonut reserville tarvittavaa jerkkua, eikä MEKTIEDJ:tä tarvittu taistelun tässä vaiheessa muihin tehtäviin.
Vahvuuksien hyödyntäminen näkyi erityisesti taistelun alkuvaiheessa. Bravo-komppanian hyökkäyksen alku oli ajoitettu pimeään hetkeen ja radiohiljaisuudessa tehty alkuhyökkäys edellytti hyvää osaamista.
Harhauttaminen ja yllätyksellisyys oli huomioitu Bravo-komppanian hyökkäyksellä pohjoisesta tielle 664 ja tämä yllätys onnistui tässä esimerkissä varsin hyvin. Komppania pääsi tielle 664 ilman taistelukosketusta ja olisi ollut mahdollista, että komppanian hyökkäys olisi ollut niin yllätyksellinen, että se olisi johtanut kohteena olleen vihollisen 1. portaan tuhoon.
PALAUTE
Oli hienoa, että tämä keskustelusäie pysyi valtaosin asiassa ja asiallisena. Asiat on helppoa lyödä täysin leikiksi tai ohjata sivuraiteille, mutta silloin menettää varsin pitkälle mahdollisuudet omaan oppimiseen.
@Juna112Porojetsiin , @peelo , @Aarne1 ja muut käyttivät selvästi aikaa omien ratkaisuidensa miettimiseen ja suunnitelmat olivat hyviä ja perusteltuja.
Toivottavasti myös ne, jotka eivät niin aktiivisesti osallistuneet tilanteen kehittämiseen, löysivät tästä ketjusta uusia ajatuksia!
KEHITYSTOIVEET JA KOHTEET
Toiko tämäntyyppinen karttaharjoitus uusia ajatuksia mieleen?
Oliko skenaario (riittävän) realistinen?
Mikä oli hyvää?
Mitä pitäisi seuraaviin vastaaviin tehtäviin kehittää?
EPILOGI
Olen itse ollut viimeksi komppanian taisteluita johtamassa komppanianpäällikkökurssilla Haminan itäpuolella kevättalvella -89. Sen jälkeen sijoitukset ovat muuttuneet eri tehtäviin niin, ettei ole ollut mahdollisuutta olla harjoittelemassa siellä komppanian komentokorsussa puolustustaisteluita tai hyökkäämässä kärkijoukkueen takana. Kuitenkin tästäkin harjoituksesta tuli fiilis, että kyllä se komppania vielä pysyisi näpeissä...
EDIT vielä: Mietin, uskallanko / voinko reserviläisenä kirjoittaa mitään sotilasjohtamisesta. Päädyin siihen, että ehkä joitain asioita voi nostaa esille. Alan ammattilaiset tietysti tuntevat aihepiiriin huomattavasti tarkemmin ja omaavat osaamistason, jolla esimerkiksi johtamista pystytään kehittämään. Reserviläisenä näkökulma on luonnollisesti paljon suppeampi, mutta kuitenkin kokonaisuuden kannalta tärkeä. Myös reservin sotilasjohtajan pitää pystyä täyttämään omat tehtävänsä ja toteuttamaan hyvää sotilasjohtamista. Oma rajattu näkymä sotilasjohtamiseen ulottuu yli kolmen vuosikymmenen päähän ja siihen liittyviä asioita olen päässyt opiskelemaan tai harjoittelemaan vuosittain. Ehkä siis uskallan aiheesta jotain kirjoittaa...
No niin, nyt 171. MEKP:n komentaja on saanut tutustuttua ranskalaisen yhdysupseerin toimittamaan anislähetykseen. Kahta ja puolta tuliannosta enempää ei kuitenkaan arvannut maistella, meillähän on sota käynnissä!
Ajattelin lopettaa aktiiviset taistelutoimet tähän päivään. Ei ole enää montaa päivää, kun Suomen Turku julistaa joulurauhan ja nyt on myös virtuaalitaisteluiden syytä tauota. Varsinaista tilannepäivitystä ei enää tule, mutta voimme käydä lyhyen palautekeskustelun "Lessons Learned" -hengessä.
PÄÄTÖKSENTEKO JA JOHTAMINEN
Monet kommentoivat, että komppanian johtaminen on liian haastavaa. Aivan totta, komppania on jo varsin iso pumppu ja se sisältää (pienoiskoossa) jo useimmat aselajit. Komppania on tällaisiin karttaharjoituksiin minusta kuitenkin varsin sopiva juuri moniulotteisuutensa vuoksi ja komppanian voi jo kuvitella toimivan osittain omassa suunnassaan, jolloin päällikkö joutuu tekemään aitoja ja kovia päätöksiä, jotka vaikuttavat satojen taistelijoiden elämään. Komppania on haastava, mutta haastavuus ei kuitenkaan kasva suoraan nuppiluvun mukaan. Monet päätöksentekoon ja johtamiseen liittyvät asiat ovat yhteisiä partiotasolta aina ylimpiin esikuntiin. Lisäksi jokaisen sotilasjohtajan on oman joukkonsa johtamisen lisäksi osattava perusteet ylemmän johtoportaan toiminnasta, jotta pystyy toimimaan joukon osana.
Tähän voisi koostaa lyhyen muistilistan sotilasjohtamisen ydinkohdista. Lista ei ole kattava, kirjoittelin sen ulkomuistista, mutta täydennetään sitä kommenttien pohjalta.
- Oma tehtävä ja ylemmän johtoportaan tehtävä. Joukon oma tehtävä on aivan keskiössä päätöksiä tehtäessä. Mitä tulee tehdä, että saan tehtävän toteutettua, niin että se tukee ylemmän johtoportaan tavoitteita? Lähes yhtä tärkeää on ymmärtää ylemmän johtoportaan tehtävä ja taistelusuunnitelma. Oma toiminta tulee nivoutua saumattomaksi osaksi ylemmän johtoportaan toimintaa. Fiksu johtaja ei myöskään mikromanageroi alaisensa toimintaa. Oikeaan lopputulokseen johtaa useimmiten useampia reittejä, tärkeää on, että jokainen ymmärtää tarkkaan tavoitteet ja toimii niin, että toiminta johtaa aina kohti tavoitetta.
- Tilanneanalyysi toimii kaiken päätöksenteon perustana. Mihin vihollinen pyrkii ja miten? Mikä on tilanne juuri nyt ja mikä se on esimerkiksi kolmen vuorokauden kuluttua (aikamäärä riippuen joukon koosta)? Mitkä ovat oman joukon vahvuudet ja heikkoudet? Entä vihollisen vahvuudet ja heikkoudet? Miten voin kiistää vihollisen vahvuudet ja maksimoida omat vahvuuteni? Miten pystyn johtamisella tukemaan joukon taistelua? Miten naapureina olevat omat joukot toimivat? Millainen on toimintamaasto? Miten säätila ja vuorokaudenaika vaikuttavat taisteluun?
- Johtajan päätös on looginen jatke tehtävän sisäistämiselle ja tilanneanalyysille. Huonoin tilanne on, ettei tee päätöstä ollenkaan, huonokin päätös ja sen toimenpano on parempi kuin passiivinen kyhjöttäminen. Päätös on harvoin helppo ja sotatilanteessa sotilasjohtajan päätös tarkoittaa aina myös omia tappioita. Sotilasjohtajan päätös on hyvä kiteyttää yksinkertaiseen taisteluajatukseen, jonka voi helposti kommunikoida kaikille joukon jäsenille ("ryhmä hyökkää tuon peltoaukean yli niin, että kk-partio tukee tulella ja muu ryhmä koukkaa aukean vasemmalta puolelta. kk-partio seuraa muuta ryhmää, kun ryhmä on saavuttanut tuon koivun tasan"). Taisteluajatus on mielellään mahdollisimman yksinkertainen, mitä monimutkaisempi suunnitelma, sitä monimutkaisemmin se menee pieleen!
- Päätöksen kommunikointi alaisille, käsky. Päätöksestä ei ole mitään hyötyä, jos sitä ei pysty välittämään alaisille oikeassa muodossa. Sido päätöksen ydinkohdat maastoon ja/tai karttaan, sido päätökseen aikamäärä ("hyökkäys alkaa klo 04.00"), varmista, että alainen on ymmärtänyt päätöksen ("mikä on ryhmäsi tehtävä?"). Muista liittää käskyyn tarvittavat tiedot johtamisesta, aselajien toiminnasta ja huollosta ("oma paikkani on kärkipartion takana, kk-partio tukee hyökkäystä aukean tällä puolella tuon kiven oikealla puolella, taistelupelastaja etenee kolmannen partion mukana, varmistakaa, että kolme lipasta on lipastettu ja että lippaat ovat nopeasti vaihdettavissa)
- Kuittaukset suoritusvaiheesta. Vaadi alaiseltasi aina kuittaukset tärkeiden välivaiheiden tapahtumisesta ("ilmoitus minulle, kun saavutatte tienristeyksen maaston, taistelukosketuksesta välitön ilmoitus")
- Tilannetietoisuus tulee johtajalla olla aina ajantasalla! ("hyökkäyksen kärki etenee ojan tasalla, vihollisen pesäke ei ole vielä havainnut hyökkäystä, muut vihollisen joukot ovat taaempana").
- Varautuminen muutoksiin ja varasuunnitelmat kuuluvat kaikkeen sotilasjohtamiseen, mieti valmiiksi vaihtoehtoja ja varasuunnitelmat siihen hetkeen KUN asiat eivät sujukaan alkuperäisen suunnitelman mukaan ("jos vihollinen havaitsee koukkauksen, kk-partio tukee hyökkäyksen jatkoa. Jos tämä ei riitä, pesäke tuhotaan kertasingolla...")
- Riskianalyysi ja hallitut riskit. Jokaisessa toiminnan vaiheessa tulee olla kirkkaana mielessä mahdolliset riskit ja toiminta riskin toteutuessa. Hallittujen riskien otto edellyttää yleensä vahvaa kokemusta ja ymmärrystä syy-seuraussuhteista. Ilman mitään riskiä ei pysty tekemään mitään, riskien minimointi ei ole ydinasia vaan riskien, niiden mahdollisten vaikutusten ja todennäköisyyksien ymmärtäminen!
- Yllätyksellisyys kuuluu jokaiseen sotilasjohtamisen tasoon, mutta tietysti muoto vaihtelee sen mukaan, johdetaanko armeijaryhmiä Ardennien läpi vai koukkaako ryhmä vasemmalta aamuyön pimeydessä.
- Ylemmän johtoportaan tuki on avainasemassa menestyksekkäässä toiminnassa. Ylempi johtoporras saa toteutettua omat tavoitteensa ainoastaan, jos alaiset pääsevät omiin tavoitteisiinsa. Tukimahdollisuus kannattaa aina (järkevissä mitoissa) hyödyntää! ("ryhmä tarvitsee tähän hyökkäykseen kolme ylimääräistä kertasinkoa, olisiko nämä mahdollista saada joukkueen varastoista?")
HAVAINTOJA PATALJOONAN JA KOMPPANIAN TAISTELUSTA
Koostin tähän muutamia havaintoja, joita käydyistä taisteluista voidaan tehdä. Täydennetään taas lista kommenttien pohjalta!
Pataljoonan tehtävä ei ollut julkaistu toimintaa aloitettaessa. Tämä olisi aivan ydinasia komppanianpäällikölle tietää, ilman sitä hän ei pystyisi suunnittelemaan omaa toimintaansa! Olin ylätasolla miettinyt pataljoonan tehtävän, mutta himmasin sen julkaisua sen verran, että jokainen pääsi miettimään komppanian tehtävää ilman reunaehtoja. Pataljoonan taisteluajatus ei ollut kaikkein suoraviivaisin ja olisi ollut suuri riski, että se olisi mennyt puihin jo alussa. Toisaalta, vastassa oli ylivoimainen vihollinen, joten jotain yllätyksellistä pitää hyökkäyksessä olla ja tässä tapauksessa sitä oli mm. Bravo-komppanian hyökkäys pohjoisesta tielle 664.
Komppanian taistelu osana pataljoonan taistelua toteutui tässä esimerkissä. Kehitin Bravo-komppanian taistelua niin, että se tuki koko ajan pataljoonan julkaisematonta taistelusuunnitelmaa. Todellisessa elämässä Bravo-komppanian olisi pitänyt sopia yhteistoiminnasta Alfa- ja Charlie-komppanioiden kanssa, erityisesti näin monimutkaisen taistelusuunnitelman tapauksessa. Kaikki pataljoonan osat eivät näkyneet Bravo-komppanian taistelussa, mm. EK:n, TKK:n ja pataljoonan huollon taistelu jäi aika pieneen rooliin.
Voimasuhteet olivat tässä harjoituksessa epäsuotuisat ja sekä Bravo-komppanialla että pataljoonalla olisi ollut suuria haasteita tehtävänsä täyttämisessä. Toisaalta erityisesti Suomessa ajatusmallina tulisi olla aina taistelu alivoimaisena, mutta siitä huolimatta tehtävän täyttäminen. Sotahistoria tuntee kymmeniä esimerkkejä, joissa alivoimainen osapuoli on voitttanut ylivoimaiselta vaikuttaneen vihollisen (mm. Suomussalmi -39, Golan -73, Falkland -81...)
Pataljoonan resurssien käyttö komppanian taistelussa toteutui tässä esimerkissä hyvin. Komppanianpäällikkö pyysi aktiivisesti pataljoonalta tukea taistelujen eri vaiheissa ja pataljoona myös tuki taisteluja hyvin. Tukipyynnöissä huomioitiin kaikki osa-alueet, mm. tiedustelutuki, aselajien tuki, tukevat aseet, johtaminen, huollon tuki.
Taistelujaotus eli harjoituksessa joustavasti. Bravo-komppania suojasi vasemman sivustansa omin voimin taistelujaotuksen muutoksella, pataljoonan PST-tukea käytettiin komppanian KRKK-partion kanssa uhanalaisessa suunnassa ja pataljoona muokkasi Osasto Jazystä itselleen reservin jatkotehtäviä varten.
Tiedustelu oli huomioitu komppanian hyökkäyksen jokaisessa vaiheessa. Moottoripyöräpartio ja lennokkiryhmä mahdollistivat reaaliaikaisen tiedustelun aina uhanalaisimmassa suunnassa. Koskaan ei pidä syöksyä hyökkäykseen ilman kunnon tiedustelua!
Johtaminen ja johtamisyhteydet olivat huomioitu tilanteen kehittämisessä. Komppanianpäällikkö nimesi selkeän johdon Osasto Jazylle, tehtävänannoissa oli ilmoitettu oma sijainti ja käskyissä oli huomioitu myös johtamisyhteydet. Huomioitavaa myös on, että radioyhteyksiä ei käytetty ennen taistelukosketusta ja tällä tietysti pyrittiin yllätykseen.
Epäsuoran tulen käyttö oli huomioitu tilanteen kehittymisessä. Etäisyydet olivat varsin pitkiä ja epäsuoran tulen yksiköillä olisi ollut täysi työ seurata hyökkäystä. Pataljoonalla oli onneksi kalustona modernit RAK-heitinajoneuvot, joiden liikkuvuus ja paikannuskyky olisi mahdollistanut tuen hyökkäyksen kaikissa vaiheissa. Pyrin sijoittamaan heitinyksikön aina niin, että se kykeni tukemaan mm. Bravo-komppanian hyökkäystä.
PST oli niinikään huomioitu. Katselin ennen tilanteen käynnistämistä Puolan sotavarustusta Wikipediasta. PST on yllättävän vähäistä maassa, joka on kuin luotu panssaritaisteluihin! Joukoilla (todennäköisesti joukkue-komppaniatasalla) on ainoastaan RPG-7 -singot. Spike-ohjuksia on käytössä varsin paljon, mutta ne löytynevät Puolassakin vasta pataljoonatasalta. Bravo-komppanian taistelu olisi ollut huomattavasti vaikeampaa, jos sille ei olisi alistettu pataljoonan PSTO-ryhmiä. Virtuaalipäälliköiden ratkaisuissa kritisoitiin suunnittelemaani jakoa, että toinen PSTOR toimi Osasto Jazyssä ja toinen kyhjötti passiivisena Hruskien aukean luona. Toisen ryhmän sijoittaminen Osasto Jazyyn oli minusta perusteltu hyökkäyksen alkuvaiheessa. Komppanian vasen sivusta jäi hyökkäyksessä paljaaksi ja huonolla säkällä sieltä olisi tullut vastaan vahva vihollinen. Tielle 664 saavuttaessa toisen ryhmän sijoittaminen Hruskien aukean laitaan oli minusta myös perusteltua. Aukea oli suuri ja sen kautta päättäväinen vihollinen olisi päässyt nopeasti komppanian sivustaan tai kokonaan ohi. Toisaalta komppanianpäällikkö päättää omien joukkojensa käytöstä ja keskusteluissa tuli esille hyviä ja perusteltuja ajatuksia PST:n käytöstä. Nämä päällikö luonnollisesti toteuttaisi omien tarpeidensa mukaisesti!
Huolto oli tavoitteena huomioida jokaisessa vaiheessa. Pataljoonalta pyydettiin lisää lääkintävoimaa ja telamiinoja, huollon sijainti oli ilmoitettu ja huollolle oli myös käsketty valmistautumistehtävä taisteluun tien 664 oikeassa sivustassa (vihollisen tiedustelupartion varalta).
Varsinainen taistelutoiminta jäi tässä harjoituksessa ehkä pienemmälle huomiolle. @Juna112Porojetsiin johti aktiivisesti joukkueen ja komppanian taistelua tien 664 alueella ja oli mukava nähdä, miten tarkasti analysoit maastoa ja luit karttaa! Selvästi olet ollut johtamassa mekanisoidun joukon hyökkäystä! Minä olin tässä kohtaa vähän laiska, en lähtenyt tutkimaan karttaa yksityiskohtaisesti...
Reservi tulee aina muistaa ja se on yksi työkalu mm. vaihtoehtoisten suunnitelmien toteuttamiseen. Tällainen harjoituksen kolmijakoinen NATO-organisaatio on hankala reservin kannalta, suomalainen nelijakoinen organisaatio on tältä osin parempi! Taistelussa reserviä edusti mm. Osasto Jazy. Kriitiikkiä herätti ajatukseni, että osastoon olisi liitetty MEKTIEDJ. Perustelen tätä ajatusta sillä, että reservi olisi muuten jäänyt hyvin heikoksi, mutta neljällä Rosomakilla varustettu joukkue olisi tuonut reserville tarvittavaa jerkkua, eikä MEKTIEDJ:tä tarvittu taistelun tässä vaiheessa muihin tehtäviin.
Vahvuuksien hyödyntäminen näkyi erityisesti taistelun alkuvaiheessa. Bravo-komppanian hyökkäyksen alku oli ajoitettu pimeään hetkeen ja radiohiljaisuudessa tehty alkuhyökkäys edellytti hyvää osaamista.
Harhauttaminen ja yllätyksellisyys oli huomioitu Bravo-komppanian hyökkäyksellä pohjoisesta tielle 664 ja tämä yllätys onnistui tässä esimerkissä varsin hyvin. Komppania pääsi tielle 664 ilman taistelukosketusta ja olisi ollut mahdollista, että komppanian hyökkäys olisi ollut niin yllätyksellinen, että se olisi johtanut kohteena olleen vihollisen 1. portaan tuhoon.
PALAUTE
Oli hienoa, että tämä keskustelusäie pysyi valtaosin asiassa ja asiallisena. Asiat on helppoa lyödä täysin leikiksi tai ohjata sivuraiteille, mutta silloin menettää varsin pitkälle mahdollisuudet omaan oppimiseen.
@Juna112Porojetsiin , @peelo , @Aarne1 ja muut käyttivät selvästi aikaa omien ratkaisuidensa miettimiseen ja suunnitelmat olivat hyviä ja perusteltuja.
Toivottavasti myös ne, jotka eivät niin aktiivisesti osallistuneet tilanteen kehittämiseen, löysivät tästä ketjusta uusia ajatuksia!
KEHITYSTOIVEET JA KOHTEET
Toiko tämäntyyppinen karttaharjoitus uusia ajatuksia mieleen?
Oliko skenaario (riittävän) realistinen?
Mikä oli hyvää?
Mitä pitäisi seuraaviin vastaaviin tehtäviin kehittää?
EPILOGI
Olen itse ollut viimeksi komppanian taisteluita johtamassa komppanianpäällikkökurssilla Haminan itäpuolella kevättalvella -89. Sen jälkeen sijoitukset ovat muuttuneet eri tehtäviin niin, ettei ole ollut mahdollisuutta olla harjoittelemassa siellä komppanian komentokorsussa puolustustaisteluita tai hyökkäämässä kärkijoukkueen takana. Kuitenkin tästäkin harjoituksesta tuli fiilis, että kyllä se komppania vielä pysyisi näpeissä...
EDIT vielä: Mietin, uskallanko / voinko reserviläisenä kirjoittaa mitään sotilasjohtamisesta. Päädyin siihen, että ehkä joitain asioita voi nostaa esille. Alan ammattilaiset tietysti tuntevat aihepiiriin huomattavasti tarkemmin ja omaavat osaamistason, jolla esimerkiksi johtamista pystytään kehittämään. Reserviläisenä näkökulma on luonnollisesti paljon suppeampi, mutta kuitenkin kokonaisuuden kannalta tärkeä. Myös reservin sotilasjohtajan pitää pystyä täyttämään omat tehtävänsä ja toteuttamaan hyvää sotilasjohtamista. Oma rajattu näkymä sotilasjohtamiseen ulottuu yli kolmen vuosikymmenen päähän ja siihen liittyviä asioita olen päässyt opiskelemaan tai harjoittelemaan vuosittain. Ehkä siis uskallan aiheesta jotain kirjoittaa...
Viimeksi muokattu:
Toiko tämäntyyppinen karttaharjoitus uusia ajatuksia mieleen?
Hyvää kertausta ja aivojumppaa.
Oliko skenaario (riittävän) realistinen?
Oli.
Mikä oli hyvää?
Riittävä realistisuus, haasteellisuus.
Mitä pitäisi seuraaviin vastaaviin tehtäviin kehittää?
Lähtötilanne selkeä pataljoonan tehtävä mukaan lukien. Rajaus komppaniaan, jottei tarvitse miettiä pataljoonan asioita tai johtaa joukkueiden taistelua.
Hyvää kertausta ja aivojumppaa.
Oliko skenaario (riittävän) realistinen?
Oli.
Mikä oli hyvää?
Riittävä realistisuus, haasteellisuus.
Mitä pitäisi seuraaviin vastaaviin tehtäviin kehittää?
Lähtötilanne selkeä pataljoonan tehtävä mukaan lukien. Rajaus komppaniaan, jottei tarvitse miettiä pataljoonan asioita tai johtaa joukkueiden taistelua.
Ehdottomasti kiitos @Hanski skenaariosta!
Karttaharjoitusskenaariot on ehdottomasti ajatuksia herättäviä ja niissä saa hyvin kertausta taisteluajatuksen ja taistelusuunnitelman luontiin.
Skenaario oli sellainen että siihen pystyi hyvin uppoutumaan eli ainakin riittävän realistinen. Alkutilanne ja sen jälkeinen tilanteen kehittyminen oli helposti ymmärrettävissä.
@Hanski mainitsi että Pataljoonan suunnitelmien puuttuminen alussa oli suunniteltua ja perustelut olivat hyvinkin pitävät. Monesti huomaa että suppeammilla alkutiedoilla ensimmäisenä tulee ajatus että mitä vittua tästä nyt muka saa aikaiseksi, mutta sehän on se tarkoituskin. Eli saada osallistujat hyödyntämään koko kapasiteettiaan ja syvällisemmän pohdinnan jälkeen voi kokea entistä enemmän onnistuneensa. Toki jos kohderyhmässä on vähemmän kokemusta voi yksityiskohtaisempi tilannekuvaus olla hyvä vaihtoehto, esim vastuualueen rajat helpottavat huomattavasti.
Julkinen osallistuminen näihin ei sinällään välttämättä tarvitse olla se juttu vaan enemmänkin, että käy skenaariota läpi ihan itsenäisesti. Suurin hyöty itselle ainakin on se skenaario, näitä voi luoda itse, muttei se ole sama asia. Vielä kun saisi ammattisotilaita kommentoimaan.
Jos näistä haluaisi tehdä ihan pysyvän ominaisuuden sivustolle niin täällä voisi olla ketju johon ainoastaan kootaan harjoitusskenaarioita (ilman mitään kommentointia) ja sitten olisi muita ketjuja joissa vastauksia voisi esitella ja puida yhdessä. Karttaharjoituksista pitää muistaa ettei niiden tarvitse aina liittyä taistelutoimintaan. Harjoitus voi liittyä rauhanajan moottorimarssiin tilanteessa jossa joukko osallistuu vaikka ampumaharjoitukseen. Samaten vaikka tehtävänanto olisi rajattu esim K-päällikköön voi sitä laajentaa ihan hyvin varapäällikköön tai vääpeliin tai alempana vaikka joukkueen lääkintämieheen. Aselajeja on monia ja niiden ymmärtäminen on tärkeää kaikkien johtajien toiminnassa. Laajuus voi olla myös ihan hyvin yksittäisestä taistelijasta aina huomattavasti suurempiin kokonaisuuksiin.
Jotkut tietysti pelkäävät paljastavansa sotasalaisuuksia, mutta skenaarion voi luoda myös niin ettei se liity varsinaisesti Suomen Puolustusvoimiin eikä edes Suomen maaperälle. @Hanski oli muuten hyvin myös etukäteen vähän kartoittanut foorumilaisten kiinnostusta ja tätä voi hyödyntää myös tulevaisuudessa, eli yksi luo tilanteen ja toinen vaikka joukon kokoonpanon yms.
Toivottavasti foorumilla näkyisi lisää tämäntyyppistä sisältöä.
Karttaharjoitusskenaariot on ehdottomasti ajatuksia herättäviä ja niissä saa hyvin kertausta taisteluajatuksen ja taistelusuunnitelman luontiin.
Skenaario oli sellainen että siihen pystyi hyvin uppoutumaan eli ainakin riittävän realistinen. Alkutilanne ja sen jälkeinen tilanteen kehittyminen oli helposti ymmärrettävissä.
@Hanski mainitsi että Pataljoonan suunnitelmien puuttuminen alussa oli suunniteltua ja perustelut olivat hyvinkin pitävät. Monesti huomaa että suppeammilla alkutiedoilla ensimmäisenä tulee ajatus että mitä vittua tästä nyt muka saa aikaiseksi, mutta sehän on se tarkoituskin. Eli saada osallistujat hyödyntämään koko kapasiteettiaan ja syvällisemmän pohdinnan jälkeen voi kokea entistä enemmän onnistuneensa. Toki jos kohderyhmässä on vähemmän kokemusta voi yksityiskohtaisempi tilannekuvaus olla hyvä vaihtoehto, esim vastuualueen rajat helpottavat huomattavasti.
Julkinen osallistuminen näihin ei sinällään välttämättä tarvitse olla se juttu vaan enemmänkin, että käy skenaariota läpi ihan itsenäisesti. Suurin hyöty itselle ainakin on se skenaario, näitä voi luoda itse, muttei se ole sama asia. Vielä kun saisi ammattisotilaita kommentoimaan.
Jos näistä haluaisi tehdä ihan pysyvän ominaisuuden sivustolle niin täällä voisi olla ketju johon ainoastaan kootaan harjoitusskenaarioita (ilman mitään kommentointia) ja sitten olisi muita ketjuja joissa vastauksia voisi esitella ja puida yhdessä. Karttaharjoituksista pitää muistaa ettei niiden tarvitse aina liittyä taistelutoimintaan. Harjoitus voi liittyä rauhanajan moottorimarssiin tilanteessa jossa joukko osallistuu vaikka ampumaharjoitukseen. Samaten vaikka tehtävänanto olisi rajattu esim K-päällikköön voi sitä laajentaa ihan hyvin varapäällikköön tai vääpeliin tai alempana vaikka joukkueen lääkintämieheen. Aselajeja on monia ja niiden ymmärtäminen on tärkeää kaikkien johtajien toiminnassa. Laajuus voi olla myös ihan hyvin yksittäisestä taistelijasta aina huomattavasti suurempiin kokonaisuuksiin.
Jotkut tietysti pelkäävät paljastavansa sotasalaisuuksia, mutta skenaarion voi luoda myös niin ettei se liity varsinaisesti Suomen Puolustusvoimiin eikä edes Suomen maaperälle. @Hanski oli muuten hyvin myös etukäteen vähän kartoittanut foorumilaisten kiinnostusta ja tätä voi hyödyntää myös tulevaisuudessa, eli yksi luo tilanteen ja toinen vaikka joukon kokoonpanon yms.
Toivottavasti foorumilla näkyisi lisää tämäntyyppistä sisältöä.
Törmäsin tähän ketjuun vastikään. Hyvin mielenkiintoinen tapaus! Ilmeisesti tästä ei tullut kuitenkaan vakiotapaa foorumille, harmillisesti.
Katsellessani tehtävänantoa tokaisin pitkälti kuten @Herman30 : "emmä tierä mittää". Suomalaisen jääkärikomppanian palikat osaisin laittaa jotenkin järjestykseen, mutta puolalaisen mek. kanssa tulee vähän ongelmia (olkoonkin psj-koulutus taustalla, ei siellä ampujan komootissa kauheasti taktiikoita pohdittu).
Huomio siitä, että käytännössä komppanialle ei anneta kovaa kärkeä T-72/PT-91-muodossa, tekee tästä entistä haastavampaa, erityisesti kun vastustajalla sitä tavaraa löytyy. Mieluiten pysäyttäisin vihollisen jollain yhdistelmällä pst:ä, telamiinoja ja epäsuoraa, ja kohdistaisin oman hyökkäykseni vihollisen pehmeämpiin osiin selustaan- Rosomak voi hyvällä tuurilla pistää T-72:n pois pelistä, Bemmiin nähden etu on polskin puolella mutta mieluiten sitä ampuisi Zilejä; ne kun eivät ammu takaisin... Tämä näin yleisinä periaatteina mitä pohdiskelin mek. komp. käytöstä.
Katsellessani tehtävänantoa tokaisin pitkälti kuten @Herman30 : "emmä tierä mittää". Suomalaisen jääkärikomppanian palikat osaisin laittaa jotenkin järjestykseen, mutta puolalaisen mek. kanssa tulee vähän ongelmia (olkoonkin psj-koulutus taustalla, ei siellä ampujan komootissa kauheasti taktiikoita pohdittu).
Huomio siitä, että käytännössä komppanialle ei anneta kovaa kärkeä T-72/PT-91-muodossa, tekee tästä entistä haastavampaa, erityisesti kun vastustajalla sitä tavaraa löytyy. Mieluiten pysäyttäisin vihollisen jollain yhdistelmällä pst:ä, telamiinoja ja epäsuoraa, ja kohdistaisin oman hyökkäykseni vihollisen pehmeämpiin osiin selustaan- Rosomak voi hyvällä tuurilla pistää T-72:n pois pelistä, Bemmiin nähden etu on polskin puolella mutta mieluiten sitä ampuisi Zilejä; ne kun eivät ammu takaisin... Tämä näin yleisinä periaatteina mitä pohdiskelin mek. komp. käytöstä.