Puolijoukkueteltta
- Viestiketjun aloittaja KIM
- Aloitus PVM
Touhottaja
Majuri
Selustassa olevat vartiokomppaniat ja muut tukeutuu vartioitavan romutarhan tiloihin majoituksessa? Vähenee teltan tarve edes pikkasen.
Jos ahdas paikka kentällä tulee, voidaan teltoissa nukkua vaikka vuoroissa. Sodassa ei kuitenkaan tehdä kuten kerratessa ja varusmiespalvellessa, että mennään metsään rötväämään teltassa. Ei jei. Pitäähän niitä silti mukana olla, että saadaan levättyä.
Jos ahdas paikka kentällä tulee, voidaan teltoissa nukkua vaikka vuoroissa. Sodassa ei kuitenkaan tehdä kuten kerratessa ja varusmiespalvellessa, että mennään metsään rötväämään teltassa. Ei jei. Pitäähän niitä silti mukana olla, että saadaan levättyä.
EK kirjoitti:
Pakko taas tuoda sen verran esiin esihistoriallista havinaa ajalta jolloin MIEHET oli MIEHIÄ, että talviaikaan majoitusvälineet oli kuljettettava taistelujoukkojen mukana ja ne teltat oli tuotava taistelualueelle. Miksikö? No kun kermaperseet eivät muuten suostuneet pitkitettyyn viholliskosketukseen vaan heti kun tuli taukoa taisteluihin niin he alkoivat hiihtää lomppasta majoitusalueelle joka saattoi olla kymmenien kilometrien päässä. Talvisodan motti-legendan synnytettiin (osittain) sillä kun ns terävässäkin päässä tajuttiin jotta majoitusvälineet pitää tuoda etulinjan tuntumaan, jotta miehet pääsevät huoltamaan ja lämmittelemään myös lyhyiden taistelutaukojen aikana. Parantaa taistelutahtoa kummasti.
Mutta nykyäänhän asiat on toisin. Suomalais sotilas kestää kylmää, kurjuutta ja arktisuutta ihan eri tavalla kuin tuohon aikaan. Ja onhan ne tekniset alusasutkin keksitty...
EK kirjoitti:
Lämpöä ja sääsuojaa ei tarvita, kunhan vain aletaan ajatella uudella tavalla?
Toisinaan joutuu ihmettelemään asioiden tilaa, kun Pv:n varastoista lennätetään maailmalle avustushommiin tuhansia telttoja ja kamiinoita. Vuotta tai kahta myöhemmin perustellaan sa-joukkojen poistamista sillä, ettei niille ole pystytty hankkimaan edes telttoja. Siilasmaan työryhmähän käytti telttojen puuttumista yhtenä perusteena reservin leikkaamiselle.
No eiköhän niitä talvisodan aikaisia telttoja ole varaa lähettää maailmalle. Reservin koko kun on pienentynyt 90-luvulta parisataatuhatta henkeä ja kyseessä olivat tämän kansanosan teltat. Jännä juttu tosin on se, mikä homesieni rättivarastoissa riehuu jos kaikki teltat vanhenevat kerralla tämän vuoden aikana.
akealik kirjoitti:
Epäilenpä, että maailmalle lähtee hyväkuntoista tavaraa ja omaan käyttöön jää repaleisia rättejä. Tämä tosin on pelkkää pahansuopaa spekulaatiota.
taikasana lienee tuo "katsotaan" vanhenevan. Samalla tavallahan on heivattu muutakin toimivaa kalustoa ihan raskasta aseistusta myöten. Päätöksistä luonnollisesti pidetään jääräpäisesti kiinni siitä riippumatta onko korvaavaa tavaraa saatu tilalle vai ei.
suksisissi
Kersantti
Kovasti minäkin ihmettelen, miten ne nyt yhtäkkiä tulevat "elinkaarensa päähän". Niitähän on valmistettu lähes jatkuvalla syötöllä vuosikausia; joskus isompia ja joskus pienempiä tilauseriä. Esim Jukolan viestissä v. 2005 joukkueellamme oli kisaorganisaatiolta varattu pv:n puolijoukkueteltta ja meille sattui varmaan ensimmäistä kertaa valmistajan koepystytyksen jälkeen käyttöön otettu, valmistajan tarkastuslaput vielä kiinni ja leimat vuodelta 1973. Teltta oli siis ollut 32 vuotta varastossa ja aivan täydessä iskussa.
Noita parhaitako ne sinne Kiinan lahjoittivat??? ...kele! Kyllähän teltta- ja muilla kankailla on taipumus hapertua ajan mittaan, mutta kyllä ne vuosikymmeniä kestävät oikein varastoituina.
Tuossa aiemman linkin Huoltoupseeri-lehden jutussa oli kyllä ihan järkevääkin asiaa. Siinä mm todettiin, että telttojen "virallinen" majoituskapasiteetti pitäisi tarkistaa nykysotilaiden mittoja ja varustusta vastaavaksi. Puolijoukkueteltan 36-20 "oikea" kapasiteetti olisi 14-15 miestä ja ryhmän teltan 60-10 seitsemän. Totta ja käytännössä todettua ja usein myös noudatettua.
Pj-teltan syntyaikoina keskimääräinen varusmies tai reserviläinen oli pituudeltaan 170 sentin molemmin puolin ja varustus mahtui tänä päivänä päivärepuksi katsottavan kokoiseen reppuun. Myös teltassa säilytettävän muun materiaalin määrä on lisääntynyt.
Uusi, kaksinkertainen pj-teltta (oliko se M01?) painaa lähes 100 kg ja pelkkä kangasosa on pakattuna metrin kanttiinsa ja puoli metriä paksu paketti - ja se maksaa maltaita.
Mielestäni pitäisi kehittää 9 miehen ryhmän vetävä telttamalli, joka voisi olla pinta-alaltaan ryhmän telttaa 60-10 hieman suurempi ja sivuseiniltään parikymmentä senttiä korkeampi. Sellaisen kuljettaa vielä ahkiossa tai hätätilassa jopa ns. makkarana selässä repun päällä.
Noita parhaitako ne sinne Kiinan lahjoittivat??? ...kele! Kyllähän teltta- ja muilla kankailla on taipumus hapertua ajan mittaan, mutta kyllä ne vuosikymmeniä kestävät oikein varastoituina.
Tuossa aiemman linkin Huoltoupseeri-lehden jutussa oli kyllä ihan järkevääkin asiaa. Siinä mm todettiin, että telttojen "virallinen" majoituskapasiteetti pitäisi tarkistaa nykysotilaiden mittoja ja varustusta vastaavaksi. Puolijoukkueteltan 36-20 "oikea" kapasiteetti olisi 14-15 miestä ja ryhmän teltan 60-10 seitsemän. Totta ja käytännössä todettua ja usein myös noudatettua.
Pj-teltan syntyaikoina keskimääräinen varusmies tai reserviläinen oli pituudeltaan 170 sentin molemmin puolin ja varustus mahtui tänä päivänä päivärepuksi katsottavan kokoiseen reppuun. Myös teltassa säilytettävän muun materiaalin määrä on lisääntynyt.
Uusi, kaksinkertainen pj-teltta (oliko se M01?) painaa lähes 100 kg ja pelkkä kangasosa on pakattuna metrin kanttiinsa ja puoli metriä paksu paketti - ja se maksaa maltaita.
Mielestäni pitäisi kehittää 9 miehen ryhmän vetävä telttamalli, joka voisi olla pinta-alaltaan ryhmän telttaa 60-10 hieman suurempi ja sivuseiniltään parikymmentä senttiä korkeampi. Sellaisen kuljettaa vielä ahkiossa tai hätätilassa jopa ns. makkarana selässä repun päällä.
Victor Charlie
Kapteeni
Nykyajan teltan pitäisi olla ilman naruja pystytettävä ja mieluummin sellainen, että parista kolmesta teltasta saadaan yhdistettyä yksi isompi (sidontapaikka, komentopaikka...). Esim. 4 x 5 m suorakaide. Lämmityslaitteen paikkaa pitäisi myös voida vaihtaa tarvittaessa keskeltä nurkkaan. Kamiina keskellä lämmittää toki parhaiten, mutta vie tilaa ja haittaa liikkumista. Pannaan kamiina oven viereen nurkkaan ja kuivattavat kamat sen lähelle, ukot makuupusseissaan tarkenevat ihan hyvin teltan perällä.
Victor Charlie kirjoitti:
Kesällä näin leirintäalueella teollisuushallin näköisen kaariteltan. Älyttömän yksinkertainen malliltaan. Suorakulmainen kangas, jossa oli määrävälein tunnelit. Näihin työnnettiin joustavat telttakepit. Jahka kepit oli paikallaan, väännettiin kepit ja kangas kaarelle. Keppien alapäät tuli yhteen määrämittaisilla naruilla, joissa oli lenkit päässä. Kepit lenkeistä läpi ja katos oli pystyssä. Päihin vielä erilliset kappaleet ja siitä tuli umpiteltta. Näkemääni malliin olisi saanut ajettua henkilöauton sisään. Kuitenkin pieni ja kevyt.