Puolustusvoimat kehittää paikallispataljoonia

AKE-ukki

Ylipäällikkö
baikal kirjoitti:
En ammu alas en. Mielenkiintoni rautaisin kärki kohdistuu juuri tuohon mainittuun palloon, joka selvästi heitetään mpk plus muille toimijoille. Inkkareiden motivointi ei onnistu perinteisin menoin, natsakisaan miehistö ei pääosin lähde, se on ihan selvää. Pitäisi keksiä jotain, jos oikeasti halutaan ko. joukkoa mukaan. Ei ole ihan helppoa keksiä keinoja ilman rahaa.

Taikasana johon törmätään uudestaan ja uudestaan... Jos ei panosteta ei tulosta! Hyvin simppeliä! Maanpuolustustahto ja uhrautuvuus eivät kuulu nykyaikaan(ko?).
 

veffeade

Eversti
AKE-ukki kirjoitti:
baikal kirjoitti:
En ammu alas en. Mielenkiintoni rautaisin kärki kohdistuu juuri tuohon mainittuun palloon, joka selvästi heitetään mpk plus muille toimijoille. Inkkareiden motivointi ei onnistu perinteisin menoin, natsakisaan miehistö ei pääosin lähde, se on ihan selvää. Pitäisi keksiä jotain, jos oikeasti halutaan ko. joukkoa mukaan. Ei ole ihan helppoa keksiä keinoja ilman rahaa.

Taikasana johon törmätään uudestaan ja uudestaan... Jos ei panosteta ei tulosta! Hyvin simppeliä!

Heitänpä jälleen kerran: Mites ois Suojeluskunta ?:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suojeluskunta

"Historiansa aikana suojeluskuntiin ehti kuulua 150 000 jäsentä. Tuona aikana se oli suvereenisti Suomen suurin kansalaisjärjestö. Vuositasolla jäseniä oli keskimäärin 90 000. Suurimmillaan Suojeluskuntajärjestö oli vuonna 1941, jolloin sillä oli vajaat 127 000 jäsentä. Pienimmillään se oli vuoden 1918 lopussa, jolloin sillä oli 39 000 jäsentä.[1] Esimerkiksi vuoden 1918 sodan veteraaneja vuosien 1918-1944 suojeluskuntalaisista oli vain 12 prosenttia. Enimmillään Suojeluskuntajärjestöön kuului 672 suojeluskuntaa 22 suojeluskuntapiirissä.
Järjestön ensisijaisena tehtävänä oli Suomen turvaaminen ulkoiselta uhalta. Lisäksi sillä oli Suomen sisäisiä tehtäviä, kuten virka-avun anto ja laillisen järjestysvallan turvaaminen. Se toimi tärkeänä runkona reserviläistoiminnalle ylläpitäessään rauhan aikana reservin koulutusta.
"

Eikös tuossa edellisessä ole kaikki ne elementit joittenka perään nykyään huudellaan?. Käsittääkseni järjestelmä sinällään ei ollut erikoisen kallis; tulevat uberjägärit vissiin olivat kuitenkin VPK periaatteella mukana mukana?...
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
veffeade kirjoitti:
AKE-ukki kirjoitti:
baikal kirjoitti:
En ammu alas en. Mielenkiintoni rautaisin kärki kohdistuu juuri tuohon mainittuun palloon, joka selvästi heitetään mpk plus muille toimijoille. Inkkareiden motivointi ei onnistu perinteisin menoin, natsakisaan miehistö ei pääosin lähde, se on ihan selvää. Pitäisi keksiä jotain, jos oikeasti halutaan ko. joukkoa mukaan. Ei ole ihan helppoa keksiä keinoja ilman rahaa.

Taikasana johon törmätään uudestaan ja uudestaan... Jos ei panosteta ei tulosta! Hyvin simppeliä!

Heitänpä jälleen kerran: Mites ois Suojeluskunta ?:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suojeluskunta

"Historiansa aikana suojeluskuntiin ehti kuulua 150 000 jäsentä. Tuona aikana se oli suvereenisti Suomen suurin kansalaisjärjestö. Vuositasolla jäseniä oli keskimäärin 90 000. Suurimmillaan Suojeluskuntajärjestö oli vuonna 1941, jolloin sillä oli vajaat 127 000 jäsentä. Pienimmillään se oli vuoden 1918 lopussa, jolloin sillä oli 39 000 jäsentä.[1] Esimerkiksi vuoden 1918 sodan veteraaneja vuosien 1918-1944 suojeluskuntalaisista oli vain 12 prosenttia. Enimmillään Suojeluskuntajärjestöön kuului 672 suojeluskuntaa 22 suojeluskuntapiirissä.
Järjestön ensisijaisena tehtävänä oli Suomen turvaaminen ulkoiselta uhalta. Lisäksi sillä oli Suomen sisäisiä tehtäviä, kuten virka-avun anto ja laillisen järjestysvallan turvaaminen. Se toimi tärkeänä runkona reserviläistoiminnalle ylläpitäessään rauhan aikana reservin koulutusta.
"

Eikös tuossa edellisessä ole kaikki ne elementit joittenka perään nykyään huudellaan?. Käsittääkseni järjestelmä sinällään ei ollut erikoisen kallis; tulevat uberjägärit vissiin olivat kuitenkin VPK periaatteella mukana mukana?...

Tvällups perustama "uusi suojeluskunta" voisi olla ratkaisu? Wanhaan ei ole paluuta.
 

veffeade

Eversti
AKE-ukki kirjoitti:
veffeade kirjoitti:
AKE-ukki kirjoitti:
baikal kirjoitti:
En ammu alas en. Mielenkiintoni rautaisin kärki kohdistuu juuri tuohon mainittuun palloon, joka selvästi heitetään mpk plus muille toimijoille. Inkkareiden motivointi ei onnistu perinteisin menoin, natsakisaan miehistö ei pääosin lähde, se on ihan selvää. Pitäisi keksiä jotain, jos oikeasti halutaan ko. joukkoa mukaan. Ei ole ihan helppoa keksiä keinoja ilman rahaa.

Taikasana johon törmätään uudestaan ja uudestaan... Jos ei panosteta ei tulosta! Hyvin simppeliä!

Heitänpä jälleen kerran: Mites ois Suojeluskunta ?:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suojeluskunta

"Historiansa aikana suojeluskuntiin ehti kuulua 150 000 jäsentä. Tuona aikana se oli suvereenisti Suomen suurin kansalaisjärjestö. Vuositasolla jäseniä oli keskimäärin 90 000. Suurimmillaan Suojeluskuntajärjestö oli vuonna 1941, jolloin sillä oli vajaat 127 000 jäsentä. Pienimmillään se oli vuoden 1918 lopussa, jolloin sillä oli 39 000 jäsentä.[1] Esimerkiksi vuoden 1918 sodan veteraaneja vuosien 1918-1944 suojeluskuntalaisista oli vain 12 prosenttia. Enimmillään Suojeluskuntajärjestöön kuului 672 suojeluskuntaa 22 suojeluskuntapiirissä.
Järjestön ensisijaisena tehtävänä oli Suomen turvaaminen ulkoiselta uhalta. Lisäksi sillä oli Suomen sisäisiä tehtäviä, kuten virka-avun anto ja laillisen järjestysvallan turvaaminen. Se toimi tärkeänä runkona reserviläistoiminnalle ylläpitäessään rauhan aikana reservin koulutusta.
"

Eikös tuossa edellisessä ole kaikki ne elementit joittenka perään nykyään huudellaan?. Käsittääkseni järjestelmä sinällään ei ollut erikoisen kallis; tulevat uberjägärit vissiin olivat kuitenkin VPK periaatteella mukana mukana?...

Tvällups perustama "uusi suojeluskunta" voisi olla ratkaisu? Wanhaan ei ole paluuta.

Juurikin tuo ajatus ja osallistuva, kannustava sekä aloitteellinen (ja ilman korvauksia ) oleva toimintamalli.

Muuten: Vahvistin tuon edellisen. Sattuu muuten juurikin olemaan sama luku kuin mitä Suomessa on Pelastuslaitoksia...:angel:
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Mutta, mistä sitten saataisiin se wanhan ajan talkoohenki ja uhrautuvuus? Mikä olisi sitten se liikkelle paneva voima ilman (rahallista) tukea?
 

veffeade

Eversti
AKE-ukki kirjoitti:
Mutta, mistä sitten saataisiin se wanhan ajan talkoohenki ja uhrautuvuus? Mikä olisi sitten se liikkelle paneva voima ilman (rahallista) tukea?

Ei kai sitä loppujen lopuksi täysin ilman rahnuskaa selviä: Toisaalta jos ja kun saadan vähintään koukkuun ampumaharjoitukset, tosissaan otettavat leikkisodat, säännöllinen velvollisuus osallistumiseen myös muuhun maanpuolustukselliseen toimintaan ja eritoten: saman kylän pojat yhteen muistelemaan mennyttä lapsuuttaan ja sen jälkeen saunaan ja kenties napanterit, niin ihme on jos ei porukka yhteen hitsaannu; ei tietenkään siinä merkityksessä :angel:, mutta yhteishenki pitää saada aikaiseksi, se tuo velvollisuuden tunteen ensisijaisesti kavereita kohden ja sitä kautta eteenpäin.
Jos toiminta saataisiin VPK:n tasolle -> voisi linkin mukaiset 79 meur/a olla todellisuutta. En tiedä mikä MPK:n budjetti on, enkä sitä mikä maakuntajoukkojen. Täsä tässä vertailukohdaksi tietäville vuodelta 2011...

http://www.paloforum.net/index.php?showtopic=7080

"Vapaaehtoinen palokuntatoiminta säästää julkisia varoja keskimäärin 79 miljoonaa vuodessa. Tämän suuruiset lisäkustannukset aiheutuisivat yhteiskunnalle, jos julkinen sektori hoitaisi kaikki vapaaehtoispalokuntalaisten tehtävät

VPK:laisen tuntihinta on 1,68 euroa "
 

Iso-Mursu

Respected Leader
baikal kirjoitti:
KorpiSISSI kirjoitti:
Luetaanko epäsymmetrisesti sotiva, parveileva komppania (ne ent. S-alkuiset, joita ei korrektisuussyistä nimitetä enää vanhalla nimellä ainakaan julkisesti) paikallisjoukkoihin vai alueellisiin ..siellä missä niitä on?

Eiköhän paljon ole wanhaakin, jotain lainattua ja jotain saatua, niinkuin häämekossa. Mielenkiinnolla seuraan kyllä tätä paikallispataljoonien asiaa, kuten Susitaival kirjoitti, rungot ovat käytännössä olemassa. Miten tämä asia vertautuu Alueellisiin joukkoihin, siitähän näkee.

Eikös nyt ole suunnitelmissa että Alueelliset joukot kykenevät liikkumaan nopeammin ja taistelemaan paremmin kuin perinteiset alueelliset joukot. Eikös jossain Reserviläislehdessä jopa puhuttu 200km siirtymisistä per vuorokausi

Parista maakuntakomppaniasta kun on kuullut juttuja mitä on harjoiteltu, niin tulee mieleen se kuva että alueelliset joukot saisivat jonkin asteista nyrkkiä toimimaan aktiivisemmin erikoisjoukkoja vastaan jne. Että ei seisottaisi kivääri selässä sillan kupeessa odottamassa että josko joku vihollinen tulee
 

Iso-Mursu

Respected Leader
AKE-ukki kirjoitti:
baikal kirjoitti:
En ammu alas en. Mielenkiintoni rautaisin kärki kohdistuu juuri tuohon mainittuun palloon, joka selvästi heitetään mpk plus muille toimijoille. Inkkareiden motivointi ei onnistu perinteisin menoin, natsakisaan miehistö ei pääosin lähde, se on ihan selvää. Pitäisi keksiä jotain, jos oikeasti halutaan ko. joukkoa mukaan. Ei ole ihan helppoa keksiä keinoja ilman rahaa.

Taikasana johon törmätään uudestaan ja uudestaan... Jos ei panosteta ei tulosta! Hyvin simppeliä! Maanpuolustustahto ja uhrautuvuus eivät kuulu nykyaikaan(ko?).

Onhan se aika selvää kun katsoo nykyaikaa. Miehen pitää puskea haastavissa töissä pitkää päivää, kuskata lapset jalkapalloon ja partioon, sekä viettää laatuaikaa vaimonkin kanssa.

Ei siinä ruveta ihan heti ryntäilemään kurkkusalaateissa viikonloppuja.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
veffeade kirjoitti:
AKE-ukki kirjoitti:
Mutta, mistä sitten saataisiin se wanhan ajan talkoohenki ja uhrautuvuus? Mikä olisi sitten se liikkelle paneva voima ilman (rahallista) tukea?

Ei kai sitä loppujen lopuksi täysin ilman rahnuskaa selviä: Toisaalta jos ja kun saadan vähintään koukkuun ampumaharjoitukset, tosissaan otettavat leikkisodat, säännöllinen velvollisuus osallistumiseen myös muuhun maanpuolustukselliseen toimintaan ja eritoten: saman kylän pojat yhteen muistelemaan mennyttä lapsuuttaan ja sen jälkeen saunaan ja kenties napanterit, niin ihme on jos ei porukka yhteen hitsaannu; ei tietenkään siinä merkityksessä :angel:, mutta yhteishenki pitää saada aikaiseksi, se tuo velvollisuuden tunteen ensisijaisesti kavereita kohden ja sitä kautta eteenpäin.
Jos toiminta saataisiin VPK:n tasolle -> voisi linkin mukaiset 79 meur/a olla todellisuutta. En tiedä mikä MPK:n budjetti on, enkä sitä mikä maakuntajoukkojen. Täsä tässä vertailukohdaksi tietäville vuodelta 2011...

http://www.paloforum.net/index.php?showtopic=7080

"Vapaaehtoinen palokuntatoiminta säästää julkisia varoja keskimäärin 79 miljoonaa vuodessa. Tämän suuruiset lisäkustannukset aiheutuisivat yhteiskunnalle, jos julkinen sektori hoitaisi kaikki vapaaehtoispalokuntalaisten tehtävät

VPK:laisen tuntihinta on 1,68 euroa "

Yksi keinohan olisi perustaa maakunnallinen kertausharjoituskeskus.

Keskuksella olisi

- Sopiva harjoitusmaasto

- Taistelijasimulaattorit, aseet ja vermeet komppanialle sekä maaliosastolle

- Palkattuna kouluttajia sen verran että kertaava alueellinen komppania saisi kunnolla koulutusta viikonlopun ajan.

- Valmius kouluttaa sama komppania ainakin kahdesti vuoden aikana.
 

Susitaival

Kersantti
Iso-Mursu kirjoitti:
Parista maakuntakomppaniasta kun on kuullut juttuja mitä on harjoiteltu, niin tulee mieleen se kuva että alueelliset joukot saisivat jonkin asteista nyrkkiä toimimaan aktiivisemmin erikoisjoukkoja vastaan jne. Että ei seisottaisi kivääri selässä sillan kupeessa odottamassa että josko joku vihollinen tulee

Sen verran nillitän että maakuntakomppaniat ovat paikallisjoukkoja, ei alueellisia joukkoja (uudessa mallissa). Sekä paikallisissa että alueellisissa joukoissa on "jonkinasteista" kykyä toimia erikoisjoukkoja vastaan, tarkka kyky vaihtelee tietysti joukon mukaan ja aktiivisuuttakin toiminnasta löytyy.

Alueellisiin joukkoihin kun kuuluu kuitenkin kaikki muu paitsi operatiiviset joukot (valmiusprikaatit vahvennuksineen) ja paikallisjoukot, eli siellä on nuorempiakin ikäluokkia ja ajantasaisia varusteita. En oikein usko että tuollainen siltavahdin homma olisi koskaan ollut se pääasiallinen paikallisjoukkojenkaan toimintatapa. Tottakai jossakin on ollut asiat huonomminkin, mutta tuo on kuitenkin karikatyyri.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Susitaival kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Parista maakuntakomppaniasta kun on kuullut juttuja mitä on harjoiteltu, niin tulee mieleen se kuva että alueelliset joukot saisivat jonkin asteista nyrkkiä toimimaan aktiivisemmin erikoisjoukkoja vastaan jne. Että ei seisottaisi kivääri selässä sillan kupeessa odottamassa että josko joku vihollinen tulee

Sen verran nillitän että maakuntakomppaniat ovat paikallisjoukkoja, ei alueellisia joukkoja (uudessa mallissa). Sekä paikallisissa että alueellisissa joukoissa on "jonkinasteista" kykyä toimia erikoisjoukkoja vastaan, tarkka kyky vaihtelee tietysti joukon mukaan ja aktiivisuuttakin toiminnasta löytyy.

Alueellisiin joukkoihin kun kuuluu kuitenkin kaikki muu paitsi operatiiviset joukot (valmiusprikaatit vahvennuksineen) ja paikallisjoukot, eli siellä on nuorempiakin ikäluokkia ja ajantasaisia varusteita. En oikein usko että tuollainen siltavahdin homma olisi koskaan ollut se pääasiallinen paikallisjoukkojenkaan toimintatapa. Tottakai jossakin on ollut asiat huonomminkin, mutta tuo on kuitenkin karikatyyri.

Anteeksi.. Tietysti tarkoitin paikallisjoukkoja.

Tuo siltavahti karikatyyri on vain tullut mieleen vartiokomppaniasta joka on kertausharjoitettu tehtäväänsä harmaan vaiheen aikana.

Kun on kuunnellut noita maakuntakomppania harjoituksia, niin harjoituksissa ollaan oltu aktiivisempia kuin että pidettäisiin yllä jotain kiertovartiota..
 

22499

Korpraali
Miksi erikoisjoukot yleensäkään toimisivat alueella jolla ei ole mitään erityistä merkitystä. Onko jotenkin oletettavissa että jokaista siltaa vastaan operoitaisiin erikoisjoukoilla ? Erikoinen ajatus mutta ilmeisesti sen viljeleminen tuo hommaan mukaan jännitystä.
 

Susitaival

Kersantti
Iso-Mursu kirjoitti:
Anteeksi.. Tietysti tarkoitin paikallisjoukkoja.

Ei huolta, näissä menee itselläkin sanat välillä sekaisin kun näitä samankuuloisia sanoja on käytetty ennen vähän eri tavalla.

Iso-Mursu kirjoitti:
Tuo siltavahti karikatyyri on vain tullut mieleen vartiokomppaniasta joka on kertausharjoitettu tehtäväänsä harmaan vaiheen aikana.

Kun on kuunnellut noita maakuntakomppania harjoituksia, niin harjoituksissa ollaan oltu aktiivisempia kuin että pidettäisiin yllä jotain kiertovartiota..

Tuo on totta mitä maakuntakomppanioista kirjoitat, mutta niiden tehtävätkin ovat laajempia kuin "siltavahdin" hommat. Tietysti on niinkin, että pienen joukon (komppanian tai pelkän joukkueen) treenauksessa viikonloppukin antaa mahdollisuuden tehdä tiettyjä juttuja ja samalla joukolla toistuvasti treenaaminen tuottaa tulosta. Kun se koulutus ei jää pelkiksi pintaraapaisuiksi sieltä täältä, niin sillä joukolla voi sitten tehdä vaativampiakin temppuja. Kääntöpuolena sitten tälläinen vapaaehtoisuuteen perustuva harjoittelu koskettaa vain pientä osaa paikallisjoukoista, isompi osa niistä 30 000 miehestä kun ei tällä hetkellä ole mitenkään toiminnassa mukana.
 

Susitaival

Kersantti
22499 kirjoitti:
Miksi erikoisjoukot yleensäkään toimisivat alueella jolla ei ole mitään erityistä merkitystä. Onko jotenkin oletettavissa että jokaista siltaa vastaan operoitaisiin erikoisjoukoilla ? Erikoinen ajatus mutta ilmeisesti sen viljeleminen tuo hommaan mukaan jännitystä.

:)

Jos samalla mitalla vastaisi niin ... erikoinen ajatus että paikallisjoukot ja alueelliset joukot toimisivat vain alueilla, joilla ei ole mitään erityistä merkitystä. Eiköhän nuokin joukot ryhmitetä sen perusteella, että ensin tehdään arvio vihollisen toiminnasta ja sitten tehdään oma päätös, jonka perusteella laitetaan omat ukot eri paikkoihin. Jollakin kohteella erikoisjoukot varmasti ovat järkevä uhkakuva, jollakin toisella sitten ehkä ei niinkään.
 

juhapar

Kenraali
Mistähän ihmeestä sellainen ajatus, että paikallisjoukot olisivat jotain siltavahteja?
 

Iso-Mursu

Respected Leader
Susitaival kirjoitti:
22499 kirjoitti:
Miksi erikoisjoukot yleensäkään toimisivat alueella jolla ei ole mitään erityistä merkitystä. Onko jotenkin oletettavissa että jokaista siltaa vastaan operoitaisiin erikoisjoukoilla ? Erikoinen ajatus mutta ilmeisesti sen viljeleminen tuo hommaan mukaan jännitystä.

:)

Jos samalla mitalla vastaisi niin ... erikoinen ajatus että paikallisjoukot ja alueelliset joukot toimisivat vain alueilla, joilla ei ole mitään erityistä merkitystä. Eiköhän nuokin joukot ryhmitetä sen perusteella, että ensin tehdään arvio vihollisen toiminnasta ja sitten tehdään oma päätös, jonka perusteella laitetaan omat ukot eri paikkoihin. Jollakin kohteella erikoisjoukot varmasti ovat järkevä uhkakuva, jollakin toisella sitten ehkä ei niinkään.

Tilanne riippu varmasti paljon missä suunnassa toimitaan ja minne paikallispataljoona sijoitetaan.

Esimerkiksi jos Keltainen lähtee rynnäköimään Vartiuksesta kohti Kajaania -en jaksa keksiä syytä-, niin Vartius highwayn alueella toimii varmasti rajan isäntiä, ja uusia paikallisjoukkoja.

Varmasti Kajaanin alueelle laitetaan paikallispataljoona tai sen osia. On helppo uskoa että kyseisen kunnan alueelle syntyisi sotatoimien aikana varastoa ja varikkoa tilapäisesti joihin vastustaja yrittäisi vaikuttaa erilaisin keinoin.

Samoin lennostokaupungeissa erikoisjoukkoja voi huseerata jo harmaassa vaiheessa jolloin ollaan ymmärrykseni mukaan paikallispataljoonien toiminta-alueella.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
juhapar kirjoitti:
Mistähän ihmeestä sellainen ajatus, että paikallisjoukot olisivat jotain siltavahteja?

Tämä oli sarkastinen näkemykseni ei kertausharjoitetuista reserviläisistä. Ja vanhasta ajattelusta jonka mukaan koko selustan alueella jokainen siltarumpukin on miehitettynä.
 

juhapar

Kenraali
Iso-Mursu kirjoitti:
Susitaival kirjoitti:
22499 kirjoitti:
Miksi erikoisjoukot yleensäkään toimisivat alueella jolla ei ole mitään erityistä merkitystä. Onko jotenkin oletettavissa että jokaista siltaa vastaan operoitaisiin erikoisjoukoilla ? Erikoinen ajatus mutta ilmeisesti sen viljeleminen tuo hommaan mukaan jännitystä.

:)

Jos samalla mitalla vastaisi niin ... erikoinen ajatus että paikallisjoukot ja alueelliset joukot toimisivat vain alueilla, joilla ei ole mitään erityistä merkitystä. Eiköhän nuokin joukot ryhmitetä sen perusteella, että ensin tehdään arvio vihollisen toiminnasta ja sitten tehdään oma päätös, jonka perusteella laitetaan omat ukot eri paikkoihin. Jollakin kohteella erikoisjoukot varmasti ovat järkevä uhkakuva, jollakin toisella sitten ehkä ei niinkään.

Tilanne riippu varmasti paljon missä suunnassa toimitaan ja minne paikallispataljoona sijoitetaan.

Esimerkiksi jos Keltainen lähtee rynnäköimään Vartiuksesta kohti Kajaania -en jaksa keksiä syytä-, niin Vartius highwayn alueella toimii varmasti rajan isäntiä, ja uusia paikallisjoukkoja.

Varmasti Kajaanin alueelle laitetaan paikallispataljoona tai sen osia. On helppo uskoa että kyseisen kunnan alueelle syntyisi sotatoimien aikana varastoa ja varikkoa tilapäisesti joihin vastustaja yrittäisi vaikuttaa erilaisin keinoin.

Samoin lennostokaupungeissa erikoisjoukkoja voi huseerata jo harmaassa vaiheessa jolloin ollaan ymmärrykseni mukaan paikallispataljoonien toiminta-alueella.

Nuo syyt on helppo keksiä, jos vähän miettii ja katsoo karttaa.
 

Iso-Mursu

Respected Leader
juhapar kirjoitti:
Iso-Mursu kirjoitti:
Susitaival kirjoitti:
22499 kirjoitti:
Miksi erikoisjoukot yleensäkään toimisivat alueella jolla ei ole mitään erityistä merkitystä. Onko jotenkin oletettavissa että jokaista siltaa vastaan operoitaisiin erikoisjoukoilla ? Erikoinen ajatus mutta ilmeisesti sen viljeleminen tuo hommaan mukaan jännitystä.

:)

Jos samalla mitalla vastaisi niin ... erikoinen ajatus että paikallisjoukot ja alueelliset joukot toimisivat vain alueilla, joilla ei ole mitään erityistä merkitystä. Eiköhän nuokin joukot ryhmitetä sen perusteella, että ensin tehdään arvio vihollisen toiminnasta ja sitten tehdään oma päätös, jonka perusteella laitetaan omat ukot eri paikkoihin. Jollakin kohteella erikoisjoukot varmasti ovat järkevä uhkakuva, jollakin toisella sitten ehkä ei niinkään.

Tilanne riippu varmasti paljon missä suunnassa toimitaan ja minne paikallispataljoona sijoitetaan.

Esimerkiksi jos Keltainen lähtee rynnäköimään Vartiuksesta kohti Kajaania -en jaksa keksiä syytä-, niin Vartius highwayn alueella toimii varmasti rajan isäntiä, ja uusia paikallisjoukkoja.

Varmasti Kajaanin alueelle laitetaan paikallispataljoona tai sen osia. On helppo uskoa että kyseisen kunnan alueelle syntyisi sotatoimien aikana varastoa ja varikkoa tilapäisesti joihin vastustaja yrittäisi vaikuttaa erilaisin keinoin.

Samoin lennostokaupungeissa erikoisjoukkoja voi huseerata jo harmaassa vaiheessa jolloin ollaan ymmärrykseni mukaan paikallispataljoonien toiminta-alueella.

Nuo syyt on helppo keksiä, jos vähän miettii ja katsoo karttaa.

Sitten voi pohtia kannattaako esim. Kuhmon puolustukseen käyttää alueellisia joukkoja, vai jättää Kuhmon taajaman valvonta paikallisjoukoille jotka kykenevät tarvittaessa siirtymään sissisotaan.
 
Top