Tässä yksi syy pistää kasarmit uusiksi.
Vaikka oireet olivat rajuja, varusmiehiä vähäteltiin.
yle.fi
Varusmiehiä on majoitettu Parolassa kasarmissa, jonka sisäilmaongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa.
Puolustusvoimien mukaan kukaan ei ole sairastunut, mutta MOT:n haastateltavat ja kysely kertovat toisin.
Vastuuta korjauksista on palloteltu Puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen välillä.
Joka aamu sama juttu: Hengenahdistusta, kurkku röhisi, eikä silmiä meinannut saada auki.
Mico Hakkarainen oli 20-vuotias huippukuntoinen nyrkkeilijä, moninkertainen SM-kultamitalisti.
Nyt hänestä tuntui kuin ilmat olisi lyöty pihalle.
– Ääntä ei lähtenyt ja päätä särki kovaa. Heti sängystä noustuani menin vessaan yskimään. Kuumetta oli 40 astetta, niin ei siinä pystynyt muuta kuin olemaan makuuasennossa.
Hakkarainen oli suorittamassa asepalvelustaan Hämeenlinnan kupeessa sijaitsevan Parolan panssariprikaatin sotilaspoliisikomppaniassa vuoden 2018 syksyllä.
Samassa kasarmirakennuksessa oireili Hakkaraisen mukaan moni muukin varusmies.
– Siellä oli rajuja juttuja. Porukalla oli sellaista, että oli herännyt yöllä ja ruvennut yskimään verta keuhkoista ja hengitysteistä pitkin lattioita.
Armeijassa alkoi tuntua siltä, että urheilu-ura, tuleva siviiliura ja loppuelämän terveys valuvat kaikki rännistä alas.
Oireissa oli jotakin tuttua.
Yläkouluikäisenä Hakkarainen kävi Somerolla Kiiruun koulua, jota vaivasivat vakavat sisäilmaongelmat.
Useat opettajat ja oppilaat kärsivät muun muassa ylähengitystieoireista ja äänenmenetyksestä, pahiten oireileville määrättiin useita eri lääkityksiä.
Oireet katosivat – kunnes ne alkoivat uudestaan varusmiespalveluksessa.
– Osasin yhdistää, että tämä ihan samantyylistä kuin kouluaikoina. Kasarmilla oli samanlaista kuin koulun kellarissa, joka oli homeessa: pistävää hajua ja painostava, lämmin, kostea ilma, Hakkarainen kuvailee.
Pidemmillä viikonloppuvapailla ja metsäleireillä oireet helpottivat.
– Happi kulki ja olo parani. Sitten tuli taas paluu kasarmille.
ASEPALVELUKSEN suorittaa vuosittain yli 20 000 varusmiestä. Sotilaslääketieteen keskuksella ei ole tilastoa siitä, kuinka moni heistä kokee palveluksensa aikana sisäilmaoireita.
Aiheesta ei myöskään ole tehty tieteellistä tutkimusta tai kattavaa selvitystä.
Vuonna 2017 palveluksen keskeytti hengityselinten sairauksien takia 240 varusmiestä. Tilastossa ei kuitenkaan eritellä syitä sille, mistä sairaudet johtuvat.
– Sisäilmaongelmat on suurin yksittäinen asia, josta Varusmiesliittoon otetaan yhteyttä. Puhutaan sadoista yhteydenotoista vuosittain, liiton puheenjohtaja
Matias Pajula sanoo.
Viime kesäkuussa liitto julkaisi kannanoton otsikolla ”Kotiuttamisrahan sijaan armeijasta mukaan terveet keuhkot.”
MOT TEKI artikkelia varten Ylen verkkosivuilla julkaistun kyselyn, jossa vastaajilla oli mahdollisuus kertoa anonyymisti asepalveluksessa koetuista sisäilmaoireista.
Avoimeen kyselyyn tuli 311 vastausta. Vastauksissa kerrottiin kokemuksia varuskunnista ympäri maata.
Kyselyssä nousee esiin erityisesti kolme varuskuntaa.
Vastaajista 52 kertoi kokeneensa sisäilmaoireita Panssariprikaatissa Parolassa, mikä oli kyselyn selkeästi suurin määrä.
Lukemaa ei selitä joukko-osaston koko, sillä Parola ei kuulu Suomen kolmen suurimman varuskunnan joukkoon.
Toiseksi eniten vastauksia (35) tuli Vekaranjärvellä sijaitsevasta Karjalan prikaatista ja kolmanneksi eniten Sodankylän Jääkäriprikaatista (22).
YKSI KYSELYN vastaajista palveli Parolassa ilmatorjuntarykmentissä ja majoittui samassa kasarmirakennuksessa kuin Mico Hakkarainen.
Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.
Oireilu alkoi rajuna jo peruskoulutuskaudella palveluksen alussa.
Hänellä oli nuorempana todettu rasitusastma, mutta se ei haitannut arkielämää millään tavalla.
Oireita tuntui vain kovassa fyysisessä rasituksessa.
Tämä muuttui asepalveluksen aikana. Astma paheni niin paljon, että palvelukelpoisuusluokkaa muutettiin ja armeija jäi kesken neljän kuukauden jälkeen.
Lääkärin kirjoittamissa kotiuttamispapereissa varusmiehellä todetaan olevan ”toistuvia infektioita, toimintakyvyn heikkenemistä, pahentunut astma ja heikko lääkevaste.”
– Keuhkot ovat niin huonossa kunnossa, että yskittää ihan jatkuvasti. Lisäksi minulla on krooninen poskiontelontulehdus, varusmies kertoo puhelinhaastattelussa.
– Menin armeijaan, koska mielestäni sen pitäisi kuulua kaikille. En olisi uskonut, että saan sieltä tällaisen elinikäisen vaivan.
Lääkäri sanoi, että pahimmassa tapauksessa olisi mennyt työkyky, jos olisin altistunut vielä pitkän aikaa.
MOT TEKI Puolustusvoimille tietopyynnön viimeisten neljän vuoden aikana tehdyistä sisäilmatutkimuksista Karjalan ja Sodankylän prikaateissa sekä Karjalan lennostossa ja Parolan panssariprikaatissa.
Karjalassa ja Sodankylässä osassa kasarmeja todettiin muun muassa ilmanvaihdon puutteita, mutta raportit paljastavat pahempia ongelmia Parolassa.
Kasarmirakennuksessa 125, jossa jutussa haastatellut varusmiehet majoittuivat, tehtiin homekoiratutkimukset jo vuonna 2015 ja 2016.
Koirat tekivät havaintoja alemmassa ja ylemmässä kellarikerroksessa, porrastasanteella ja käytöstä poistetussa varusmiestuvassa.
Vuonna 2017 tehtiin kuntotutkimus, jonka johtopäätös on suora: kasarmin rakenteiden kunto ei täytä niille asetettuja vaatimuksia.
Tutkimuksen mukaan tiloissa vallitsevan alipaineen takia “eristetilassa oleva mikrobikasvusto kulkeutuu sisäilmaan aiheuttaen oireilua käyttäjissä.”
Hälyttävien havaintojen lista sai jatkoa vuonna 2018, kun kasarmissa teetettiin sisäilmatutkimus: ”Kellarikerroksen maanvastaisissa seinärakenteissa, ulkoseinärakenteissa ja ala-välipohjassa on todettu laaja-alaisia mikrobivaurioita”, raportissa lukee.
Kellarikerroksessa ”haitallinen altistumisolosuhde on erittäin todennäköinen.” Toisessa kellarikerroksessa järjestettiin varusmiesten koulutusta ja siellä vietettiin pitkiäkin aikoja, kertoo MOT:n haastateltava.
Kellarista vuotaa ilmaa rakennuksen 1. ja 2. kerrokseen, joten myös majoitustiloissa altistumisolosuhde on tutkimuksen mukaan mahdollinen.
Lisäksi tiloissa todettiin kosteusvaurioalue märkätiloissa.
Lisäksi rakennuksen ilmanvaihdossa oli ongelmia, hiilidioksidipitoisuudet ylittivät sallitut rajat ja toisessa väestönsuojassa todettiin kosteusvaurio.
Akustiikkalevyistä saattaa irrota ärsytysoireita aiheuttavia kuituja ja kuluneissa lattialaatoissa on asbestiriski.
– On väärin, että vieläkin niin monet varusmiehet joutuvat kärsimään huonosta sisäilmasta aiheutuvista oireista, kannanotossa kirjoitetaan.
MOT KYSYI kasarmirakennuksessa tehdystä sisäilmatutkimuksesta kommenttia työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professorilta
Tuula Putukselta.
Hän on yksi tunnetuimpia sisäilmaan liittyvän oireilun asiantuntijoita Suomessa.
– Riski on merkittävän suuri. Tuo altistuminen voi aiheuttaa hengitysteiden, ihon ja silmien ärsytysoireita sekä altistaa hengitystieinfektioille kuten keuhkoputkentulehduksille ja poskiontelontulehduksille, Putus kommentoi tutkimustulosta.
MIKSI ensimmäisestä homekoiratutkimuksesta kesti kolme vuotta siihen, kun kasarmissa tehtiin sisäilmatutkimus?
Panssariprikaatin apulaiskomentaja
Karri Heikinheimo sanoo, että hänellä ei ole hallussaan homekoiratutkimuksia, vaikka hän kertoo pyytäneensä korjaushistoriasta kaiken materiaalin haastattelua varten.
MOT lähetti tutkimuksen Heikinheimolle ja lopulta se löytyi myös varuskunnasta omasta takaa.
– En näe, että olisimme viivytelleet tässä asiassa. Vuonna 2015 kellarista löytyi indikaatioita, jonka perusteella olemme jatkaneet selvitystyötä, Heikinheimo sanoo.
Vuoden 2017 kuntotutkimuksessa tehtiin havainto, että sisäilmaan kulkeutuu mikrobeja, jotka aiheuttavat oireilua.
Raportissa suositellaan vaurioituneiden materiaalien poistamista ja tiettyjen rakenteiden korjaustöitä.
Näitä toimenpiteitä ei ole tehty, vaan niitä on lykätty vuoden 2020 peruskorjaukseen asti.
Miksi?
– Saatuamme suositukset, olemme noudattaneet prosessia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilojen sisäilman kunnon seurantaa.
VUODEN 2018 marraskuussa rakennuksessa tehtiin useita toimenpiteitä: ongelmallisimmat kerrokset eristettiin ja paine-eroilla estettiin huonolaatuisemman ilman ajautuminen majoitustiloihin.
Nämä olivat vaatimuksia, joita viranomaiset esittivät sisäilmatutkimuksen jälkeen. Nyt seurataan, riittääkö tämä.
Selvityksiä on tehty vuosikausia ja tänä aikana ongelmarakennuksessa on majoitettu satoja varusmiehiä.
MOT:n haastattelemat Mico Hakkarainen ja ilmatorjuntarykmentissä palvellut toinen haastateltava sairastuivat.
Ja heidän kertomansa perusteella myös moni muu.
– Syy-yhteyden näyttäminen on lääketieteellisesti vaikeaa.
Minulla ei ole tiedossa yhtään tapausta, jossa kasarmirakennuksen huono kunto olisi aiheuttanut sairastumisen sisäilmaongelmien johdosta, Heikinheimo sanoo.
Mico Hakkaraisen mukaan varuskunnan terveysasemalla hoidoksi oireisiin tarjottiin lähinnä särkylääkkeitä.
Kouraan lyötiin myös astmapiippu. Tarkempia tutkimuksia oireiden syistä ei tehty.
– Sanottiin, että ei tänne kannata tulla aina valittamaan.
Samassa kasarmirakennuksessa majoittunut toinen varusmies kertoo myös kokeneensa vähättelyä.
Miksi heidän oireitaan vähäteltiin ja kaikki kiistettiin, vaikka rakennuksen ongelmat ovat jo vuosien ajan olleet tiedossa?
Apulaiskomentaja Heikinheimo pitää hyvin valitettavana, jos varusmiehet ovat kokeneet vähättelyä.
– Olemme seuranneet kasarmien kuntoa vuosikausia. Ihmisillä ei ole syytä epäillä, että luulemme heitä luulosairaiksi, kun olemme itsekin seuranneet tilojen kuntoa pitkäjänteisesti.
Sisäisessä tiedottamisessa on varmasti kehitettävää.
Heikinheimon mukaan kasarmin kunto on herättänyt varuskunnassa huolta.
– Tämä asia on vaivannut meitä pitkään. Olemme esittäneet jo vuonna 2009, että tämä rakennus pitää korjata.
Sitä, miksi joku venyy ja paukkuu näin pitkään, niin sitä pitää kysyä muualta. Omistaja päättää toimenpiteistä.
Kasarmissa majoitetaan tälläkin hetkellä varusmiehiä, sillä terveysviranomaiset eivät ole määränneet majoitustiloja käyttökieltoon.
– Annettiin olettaa, että olen luulosairas, kun otin puheeksi huonon sisäilman. Kaikki kiellettiin, että täällä olisi sellaista.
MOT tapasi Hakkaraisen maaliskuussa Forssassa. Hän kertoo, kuinka armeijassa koetut oireet alkoivat tehdä nyrkkeilyuran jatkamisesta lähes mahdotonta.
Harjoitukset piti lopettaa kesken hengenahdistuksen takia, aamulenkeistä ei tullut mitään ja kisoja jäi väliin.
– Heräilin öisin ja näin painajaisia siitä, että en saa happea. Ajattelin, että perkele jos saan astman, niin ei tule nyrkkeilystäkään enää mitään.
Eikä pelissä ollut vain nyrkkeilyura. Hakkarainen halusi palomieheksi ja armeijan jälkeen hänellä oli aikomus hakea pelastusopistoon.
Nuorta miestä pelotti, että pahat hengitystieoireet pilaavat haaveen.
Kun Hakkarainen meni ensimmäistä kertaa armeijaan vuonna 2017, päättyi palvelus nilkan murtumiseen kahdesta kohtaa.
Varusmiehet oli viety vastoin viikko-ohjelmaa ilmeisesti sateen kastelemalle esteradalle.
Tapauksesta käytiin oikeutta ja useita henkilöitä tuomittiin vammantuottamuksesta. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Jalka piti leikata neljä kertaa, ja maajoukkueringistä tuli lähtö.
Viime syyskuussa Hakkarainen palasi Parolaan. Motivaatio suorittaa palvelus loppuun – se oli hirmuinen.
Sen näkee jo katseesta, kun nuori mies puhuu maanpuolustuksesta.
– Olen lukenut paljon sotahistoriaa ja katsonut dokumentteja. Nostan hattua todella korkealle, että Suomessa on Puolustusvoimat.
Halusin mennä armeijaan, tykkäsin siitä hommasta.
Melko pian palvelukseen paluun jälkeen iskivät rajut hengitystieoireet.
– Siinä vaiheessa alkoi olla tosi katkerat ajatukset, että tämä on nyt tällaista.
Puolustusvoimien tilojen turvallisuus ja terveellisyys on monen kokin sekava soppa.
Puolustusvoimien rakennuslaitos vastaa tilojen ylläpidosta, mutta koko Puolustushallinnon rakennuskannan omistaa Senaatti-kiinteistöt.
Se on valtionvarainministeriön alainen liikelaitos, joka hallinnoi massiivisen 4,4 miljardin euron arvosta valtion kiinteistöjä.
Puolustusvoimat on siis tiloissaan vuokralaisena ja esimerkiksi peruskorjaukset ovat Senaatin vastuulla.
Siitä, mitkä tilat ovat korjauslistan kärkipäässä, käydään neuvottelua Puolustusvoimien ja Senaatin välillä.
Puolustusvoimien käytössä on tällä hetkellä 75 kasarmirakennusta, joista suuri osa on rakennettu 60- ja 70-luvuilla ja peruskorjauksen tarpeessa.
Senaatti-kiinteistöjen mukaan yksi suuri syy ongelmiin on se, että takavuosina Puolustusvoimat laiminlöi kasarmien kunnossapitoa.
– Vuonna 2003, kun rakennukset siirtyivät Senaatti-kiinteistöille, ne olivat pääsääntöisesti huonossa kunnossa ja korjausvelkaa oli todella paljon.
Olemme laittaneet 1,3 miljardia Puolustusvoimien kiinteistökantaan purkaaksemme korjausvelkaa, mutta sitä on edelleen, Senaatin asiakaspäällikkö
Lasse Koponen sanoo.
Kasarmeihin käytettävä rahasumma on vuosina 2003–2019 yhteensä 302 miljoonaa euroa.
Sisäolosuhteiden parantamiseen on 2010–2018 sijoitettu 84 miljoonaa.
Peruskorjauksia aloitetaan seuraavan viiden vuoden aikana 12.
Rahaa palaa ja korjauksia on jatkuvasti käynnissä.
Tämä tuskin lohduttaa varusmiestä, joka kärsii sisäilmaoireista huonokuntoisessa kasarmirakennuksessa juuri nyt.
Voiko sisäilmaolosuhteiden parantamiseen ja kasarmien peruskorjauksiin käyttää nykyistä enemmän rahaa?
– Mikäli valtio niin päättää, Koponen sanoo.
Senaatti-kiinteistöjen tekemien investointien raamit päättää viime kädessä eduskunta talousarvioehdotuksessaan.
Mutta palataanpa vielä hetkeksi Parolaan. Miksi kasarmia 125 ei peruskorjattu jo vuonna 2009, vaikka panssariprikaati niin vaati?
– En tiedä tarkalleen, mutta uskoakseni kysymys on ollut siitä, että Puolustusvoimat ei vielä tuolloin priorisoinut tätä kasarmia peruskorjattavaksi.
Näin ollen myöskään Senaatti-kiinteistölle ei tullut toimeksiantoa korjauksesta, vastaa asiakaspäällikkö
Jyrki Nurminen.
Tutkimusrumba kesti vuosia ja tänä aikana varusmiehet kärsivät oireista. Onko tämä ideaali tilanne?
– Vuoden 2017 kuntotutkimusten jälkeen Senaatti-kiinteistöt esitti Puolustusvoimille kasarmiin välittömiä korjaustoimenpiteitä, Nurminen kertoo.
Puolustusvoimien tilanhallintapäällikkö
Arjo Kaarre sanoo, että tehtyjen sisäilmatutkimusten perusteella kasarmirakennuksissa ei ole samanlaista laajaa ongelmaa kuin esimerkiksi koulumaailmassa.
– Jos tutkimuksissa todetaan terveydellinen haitta, niin sellaisissa tiloissa tai osassa tilaa ei majoiteta. Se on lähtökohta.
Tiedossani ei ole yhtään sellaista kasarmia, jossa olisi todettu terveydelle vaarallinen sisäilmaongelma ja jossa siitä huolimatta majoitettaisiin varusmiehiä.
Osassa Parolan kasarmirakennusta 125 on ollut kunto- ja sisäilmatutkimusten mukaan ”erittäin todennäköinen altistumisolosuhde.”
Eikö tällainen tilanne voi aiheuttaa haittaa terveydelle?
– Jos altistumisolosuhde todetaan, niin sen poistamiseksi aloitetaan toimenpiteet välittömästi. Toimenpiteitä voivat olla joko väistö tai korjaavat toimenpiteet.
Toimenpiteitä kohdistetaan ja ne mitoitetaan tutkimuksen perusteella tehtyjen suositusten mukaisesti.
Parolassa ei ole tehty vuoden 2017 kuntotutkimuksen suosituksia.
Tuntuu, että juhlapuheet ja käytäntö eivät oikein kohtaa.
Vastuu on sirpaloitunut monelle eri taholle, eikä selviä vastauksia saa keneltäkään.
– Isä sai minut tsempattua.
Hän sanoi, että olet uhrannut kymmenen vuotta elämästäsi urheilulle – että kyllä tämä kannattaa katsoa loppuun asti ja kyllä me selviämme.
Saan kiittää isää ja äitiä, ilman tukiverkkoa en istuisi nyt tässä näin hyvissä sielun ja ruumiin voimissa.
Hakkaraisen mukaan aivan asepalveluksen lopussa hänelle järjestettiin varuskunnassa väistötila.
Kun palvelus loppui vuoden 2019 alussa, loppuivat myös sisäilmaoireet. Vointi on ollut hyvä, eikä pysyviä terveyshaittoja näytä jääneen.
Kotiutumisen hetkeä varjosti kuitenkin huoli heistä, jotka joutuivat vielä jatkamaan palvelustaan.
