Puolustusvoimat reagoi maailman turvattomuuteen omilla valmiusjoukoilla – "Hakijoita on enemmän kuin paikkoja"

Umkhonto

Kenraali
Puolustusvoimat reagoi maailman turvattomuuteen omilla valmiusjoukoilla – "Hakijoita on enemmän kuin paikkoja"
Puolustusvoimien tavoitteena on luoda uskottavuutta puolustukseen niin, että kukaan ei edes harkitsisi aseellisia toimia Suomea kohtaan.
puolustusvoimat
22.8.2018 klo 05:36

Valmiusyksikössä kouluttaudutaan monipuolisesti eri aselajeissa.Elisa Kinnunen


Tästä on kyse
  • Suomeen koulutetaan valmiusjoukkoa, joka on niin tehokas, että kukaan ei harkitsisi tänne aseellisia toimia.
  • Valmiusyksiköt kutsutaan kriisin aikana ensimmäisenä hätiin.
  • Maavoimat kouluttaa valmiusyksiköitä jokaisessa varuskunnassa, paitsi Utin jääkärirykmentissä.
  • Koulutukseen haetaan 5,5 kuukauden peruskoulutuksen päätteeksi. Valmiusyksikköön valitun palvelusaika on 345 vuorokautta.
Korpraali Elia Arponen katsoo tyytyväisenä edessä avautuvaa maastoa Vuosangan harjoitusalueella Kuhmossa. Valmiusyksikön harjoituksessa on juuri saatu suunnitelman mukaan otettua alue haltuun ja suojattu kukkuloiden välissä kulkeva tie telamiinoilla.
– Pari kukkulaa ja tie, räväkkä suoritus. Käsky kävi ja homma toimi, Arponen toteaa.
Arponen on valinnut itselleen pitkän kaavan varusmieskoulutuksen hakeutumalla valmiusyksikköön. Palvelusaika kestää 347 vuorokautta, mistä ensimmäiset viisi ja puoli kuukautta on peruskoulutusta ja loppuosa valmiusyksikkökoulutusta ja valmiusaikaa.
– On koulutettu monipuolisesti eri aselajeja. Ollaan oltu jo pidempään yhdessä ja hitsauduttu yhteen. Olen tykännyt.

Valmiusyksikössä on koulutuksessa vasta kolmas saapumiserä.Elisa Kinnunen
Valmiusyksikkökoulutus on puolustusvoimissa vielä uutta, vasta kolmas saapumiserä on mukana koulutuksessa. Koulutusta järjestetään kaikissa maavoimien yksiköissä paitsi Utin jääkärirykmentissä. Taustalla on kymmenen vuoden kehitys maailmalla.
– Valmiusyksikkökoulutus on yksi puolustusvoimien vastine kansainvälisen turvallisuustilanteen muuttumiseen. Näitä yksiköitä voidaan käyttää nopeasti turvallisuustilanteen niin vaatiessa, sanoo kapteeni Jaakko Saikanmäki Maavoimien esikunnasta.

Sota ja rauha vaikeita erottaa
Vuosangan maastossa varusmiesten kasvot on maalattu ja kaikesta näkee selvästi, mitä on tekeillä. Kapteeni Saikanmäen mukaan nykymaailman uhkakuvat eivät kuitenkaan ole samalla tavalla selkeitä.
– Aiemmin sodan merkkejä olivat vastapuolen asepuvut ja tunnusmerkit. Nyt esimerkiksi kybersodan muodot ja terrorismi tarkoittavat, että vastassa voi olla täysin tunnuksettomia tekijöitä, joita vastaan voimaa saatetaan tarvita.

Valmiusyksikkö koulutukseen haetaan, eikä sinne pääsee kuka vain.Elisa Kinnunen
Valmiusyksikkökoulutukseen valitaan peruskoulutuskauden jälkeen 5–10 prosenttia saapumiserän varusmiehistä. Kainuun prikaatin valmiusyksikön päällikkö, kapteeni Ilja Hyvönen näkee koulutuksen tärkeänä.
– Jos tilanne kiristyy, meillä on oikeasti sellainen joukko, jota voi käyttää ensihädässä esimerkiksi taistelutilanteeseen. Ensi sijassa tällä joka tapauksessa luodaan uskottavuutta puolustukseen, että tänne ei kukaan aseellisia toimia edes harkitse.
Varusmiehiä ei valmiusyksikkökoulutukseen määrätä, koulutukseen haetaan. Yksi hakeutujista on pietarsaarelainen Robin Lantela, joka ajaa ryhmänsä kanssa tykkiä asemiin Vuosangassa.
– Toki hakemista hetken joutui miettimään. Eniten pohdin, meneekö työpaikka, jos palvelusaika kestää kokonaisen vuoden. Työ kuulemma kyllä odottaa, joten ei mitään hätää.

Oma halu ei aina riitä
Valmiusyksikköön ei yleensä päädytä sattumalta. Siitä on paljon tietoa tarjolla varusmiehille. Esimerkiksi Kannuksesta kotoisin oleva tykkimiehenä palveleva Samuli Heikkilä sanoo pohtineensa asiaa tarkkaan etukäteen.
– Kun hain vaihtoehtoja, valmiusyksiköstä löytyi tietoa netistä. Odotukset ovat ylittyneet. Paljon enemmän on tullut kaikkea mielenkiintoista, mitä odotti.
Pelkästään oma kiinnostus ei kuitenkaan aina riitä, sillä hakijoita on paljon.
– Motivaation lisäksi on toki muutenkin menestyttävä palveluksessa. Cooperin testit, lihaskunto ja ammunta, menestyminen kaikessa otetaan huomioon. Hakijoita on enemmän kuin paikkoja, joten pitää osoittaa soveltuvansa joukkoon, sanoo Kainuun prikaatin valmiusyksikön päällikkö Ilja Hyvönen.

Valmiusyksikön varusmiehet ovat pääosin motivoituneita vuoden kestävään koulutukseen.Elisa Kinnunen
Valmiusyksikön koulutus on monipuolista, mikä osaltaan auttaa motivaation ylläpitämisessä palveluksen aikana.
– Muiden yksiköiden toiminta tulee myös tutuksi. Tässä on päästy harjoittelemaan tykistön kanssa, ja on hyökätty yhdessä jääkäreiden kanssa, kertoo korpraali Elia Arponen.
Joukkuetta johtava alikersantti Pekka Jalkanen allekirjoittaa valmiusjoukkojen motivoituneisuuden.
– Me osataan monenlaista joka ukko ja kaikki pystyy toimimaan eri aselajienkin tehtävissä tarvittaessa. Ei tässä aamuja laske.

Valmiusyksikön koulutuksissa päästään syvemmälle eri aiheisiin.Elisa Kinnunen
Kainuun prikaatin koulutuspäällikön majuri Risto Heikkisen mukaan valmiusyksikkökoulutus on sekä haaste että mahdollisuus. Uusi koulutus on uutta myös kouluttajille.
– Kouluttaja pääsee nyt aiheissaan syvemmälle ja laajemmalle. Toisaalta koulutus on kiivastahtista harjoituksesta toiseen menoa, mikä kasvattaa kouluttajan kuormaa. Myös kouluttajat tarvitsevat lisäkoulutusta.

Entäs vuoden jälkeen?
Alikersantti Jalkanen korostaa, että valmiusyksikkökoulutuksessa päästään tekemään sitä, mitä pitääkin.
– Sekä johtajat että miehistö ovat samasta saapumiserästä, joten perustaidot on jo hankittu. Silloin johtamisessakin pääsee harjoittelemaan itse johtamista, eikä tarvitse opettaa perustaitoja, kuten perusyksiköissä tehdään.
Vaikka perustaidot ovatkin hallussa, se ei tarkoita, että kaikki osataan jo valmiiksi.
– Tässä yhdistellään opittua. Kesken asemaan menon saatetaankin yhtäkkiä joutua pelastamaan loukkaantuneita. Sormikin on mennyt suuhun välillä, mutta yleensä vierestä löytyy aina joku, joka ottaa homman haltuun ja yllätyksistä selvitään, kertoo tykkimies Samuli Heikkilä.

Uutta koulutusta kehitetään edelleen.Elisa Kinnunen
Uusi koulutus on edelleen kehitysvaiheessa, mutta tähän mennessä palaute on ollut hyvää.
– Motivaatiota pyritään pitämään yllä myös koulutuksen jälkeen ohjaamalla henkilöitä kansainvälisiä tehtäviä kohti ja reserviläistoimintaan, sanoo Jaakko Saikanmäki Maavoimien esikunnasta.
Silti vuoden jälkeen siviili on edessä.
– Palvelusajan jälkeen on omat suunnitelmat. Tyttöystävä ja työpaikka ovat odottamassa ja suunnitteilla on haku opiskelemaan. Tämä aika jää elämään vahvasti muistoissa, sanoo korpraali Elia Arponen poterossa.

https://yle.fi/uutiset/3-10362181
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Mitä arvelette, onko idea ihan uusi vai lämmitettiinkö jotain wanhaa? :cool: Josta tehtiin julkista ja jonka avuin oikeasti valmius, mitä sillä ikinä tarkoitetaankin, on parempi.

Hyvä, ettei jääty sormi suussa vatkaamaan muuttuvassa tilanteessa.
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
Mitä arvelette, onko idea ihan uusi vai lämmitettiinkö jotain wanhaa? :cool: Josta tehtiin julkista ja jonka avuin oikeasti valmius, mitä sillä ikinä tarkoitetaankin, on parempi.

Hyvä, ettei jääty sormi suussa vatkaamaan muuttuvassa tilanteessa.
Tämähän oli tavallaan reagointi vihreisiin miehiin -nimellä tunnettuun uhkakuvaan. Että maassa olisi lähes jokaisessa varuskunnassa monipuolisemmin koulutettu valmiusryhmä joka myös sitoutuu tehtäväänsä. Näin myös aina ainakin jossain näissä on aina myös loppukauden koulutusvaiheessa olevia operatiiviseen toimintaan ja virka-apuun käytettävissä olevia valmiuden varusmiehiä. Sinänsä kelpo konsepti koska läheskään kaikki kyvykkäät eivät hakeudu erikoisjoukkoihin. Kun karkeasti erikoisjoukkoihin ohjautuu noin 10% vuosittaisista koulutettavista niin nyt valmiusjoukkoihin saadaan toiset 10%. Varmasti hakemista vielä mutta ymmärtääkseni ajatus oli tämä.

Voidaan siis laskea, että juuri kouluttautuneita (pääasiassa maavoimista siis kyse) , monipuolisesti harjoitettuja ja osa jo kerrattuja erikoismiehiä ja valmiusmiehiä on reservissä esim 4-vuoden sisään palvelleina liki 15000 miestä tai naista niin tavallaan näin korvamerkittyjä puolustusvoimien lienee helpompi palvelukseen poimia tilanteen niin vaatiessa ja uusien valmiuslakien nyt salliessa. Aiemmin juuri palvelleet reserviläiset oli enemmän samalla viivalla mutta nyt tehdään tavallaan esivalinta jo palveluksessa.

Toinen tapa olisi ollut tehostaa erikoisjoukkoihin rekrytointia mutta kun nyt tämä kymmenys poimitaan jokaisesta varuskunnasta ja herätetään kunnianhimo & motivaatio niin eittämättä kuulostaa tehokkaammalta ja samalla hajasijoittaa miehet ja terävämmän koulutuksen ympäri maata ja tuo laajemmin eri aselajit valmiuteen.

Voisin kuvitella, että opiskeluiässä rekrytoinnin ja kutsunnoissa aktivoinnin sijaan pv totesi, että mehän saamme kaikki koulutettavat kasaan ja voimme tehdä valinnat ja rekryt silloin. Käytetään tämä etu hyväksi. Ja jos kustakin ikäryhmästä 10% hakeutuu itse monipuolisempaan erikoisjoukkokoulutukseen, osa käy luonnollisesti Aukit ja Rukit - niin jos tämän päälle saadaan toiset 10% sitoutettua valmisjoukkoihin niin ei ikäryhmästä enempää valmiusmiehiä irtoakaan. Lisäksi on vielä joukko erityistehtäviin tai -kelpoisuuksiin koulutettavia.
 
Viimeksi muokattu:

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
Tämmöinen triviaali dilema on joskus pohdituttanut näissä valmiuteen ilmoittautuneissa joukoissa, että miten homma etenee kun kaikki on vähintäin aliupseereita. YK:n hommissa nykyisin suomalaisin kansainvälisin valmiusjoukoin kun kasaa vaunullisen miehiä niin hyvä jos porukassa on kuskien lisäksi pari jääkäriä. Loput on alikersantteja, kersantteja tai upseereita. Vähän vinoillen niin ne on upseeriryhmiä ja vaunuja.

Toki koko 200-300K liikekannallepanon kun kerää niin aliupseerien määrä lienee ajatellunlainen mutta näitä erikoisjoukkoja ja aukin käyneitä ajattelee niin välillä ihmettelee minkälaisia ensikäden valmiusjoukkoja näistä kasataan noin niin kuin hihamerkkien suhteen.
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
Voit olla huoleti sillä valmiusjoukoissamme on myös miehistöä! Erikoisjoukot ovat eri asia; niitähän meillä oli jo ennen nykyisen valmiuskuvion pystyttämistä.
No esimerkkinä oli kansainväliset valmiusjoukot ja sieltä valmiuteen hyväksyttävät - kaikki auk tai ruk. En siis tarkoittanut näitä uusia em valmiusjoukkoja.
 

ajs178

Ylipäällikkö
Eiks näissä nyt edelleen oo se ongelma, että porukalla ei oo varusteita kotona? Tästä seuraa auttamatta 24h-48h viive joukon kokoonsaamiseksi, ellei sitoumuksen tehneille ole päivystysvuoroja, jolloin täytyy olla välittömästi saavutettavissa (eli vähintään kotipaikkakunnalla, kännykkä auki, ja valmius lähteä tyyliin 1-2h viestin saamisesta). Epäilen, ettei päivystysvuoroja ole
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
Eiks näissä nyt edelleen oo se ongelma, että porukalla ei oo varusteita kotona?
No tässä nykysysteemissä valmiusjoukkoja nimenomaan on aina jossakin varuskunnassa jo peruskoulutukset käytynä ja äijät tuvissa rynkyt putsattuna. Siis kuitenkin joitakin satoja miehiä & naisia. Erikoisjoukkoja on tuvissa valmiina ja käyttökelpoisena sitten tähän lisää sen mukaan mikä on koulutusvaihe ja nykylainsäädännöllä käytettävissä. Sitten erkkarit ja muut sopimussitilaat sekä vakihenkilöt ynnä ilma- ja merivoimat ja rajan väki. Nämä kaikki on heti valmiudessa. Että onhan näitä ihan ontime.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
No esimerkkinä oli kansainväliset valmiusjoukot ja sieltä valmiuteen hyväksyttävät - kaikki auk tai ruk. En siis tarkoittanut näitä uusia em valmiusjoukkoja.
Muistan erään koulutustilaisuuden jossa ihmeteltiin eräiden silloin uusien kokoonpanojen aliupseeri määriä. Eversti huokasi ja sanoi, että vuoden miehistökoulutukseen ei ole halukkaita ja että he katsoivat parhaaksi mielummin kouluttaa miehille vähän johtamiskoulutusta. Toinen vaihtoehto olisi käytännössä ollut palvelusaikojen lyhentämisen. Jos jossain varuskunnassa on paljon vuoden miehistökoulutusta se vähentää jopa halukkuutta palvella joukko-osastossa.

Toisaalta esimerkiksi briteissä kaikki sotilaspoliisit, sotilastiedustelun miehet (intelligence) tai vaikka suuhygienistit eivät koskaan palvele sotamiehinä, vaan koulutuksen jälkeen ensimmäinen palvelusarvo on esimerkiksi maavoimien sotilaspoliiseilla lance-corporal tai suuhygienisteilla corporal.
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
Mitä arvelette, onko idea ihan uusi vai lämmitettiinkö jotain wanhaa? :cool: Josta tehtiin julkista ja jonka avuin oikeasti valmius, mitä sillä ikinä tarkoitetaankin, on parempi.

Hyvä, ettei jääty sormi suussa vatkaamaan muuttuvassa tilanteessa.
Kylmän sodan aikana piti olla valmiutta, mutta siitä piti olla silleen nolostuneena hissukseen, kaivaen ujosti hiekkaa maiharin kärjellä maahan tuijottaen. Tietäjät tiesi ja suurin osa varusmiehistä tajusi, että ihan tosissaan tässä ollaan.

Nykyisin on sitten tämä tiedotuspuoli ihan oleellinen osa kokonaismaanpuolustusta. Suomi yrittää olla kuin oudon värinen sammakko, jota petolintu ei syö koska se viestii värillään olevansa ihan jumalattoman hapokasta purtavaa. Minusta tämä on oikeasti hoidettu eri hyvin, etenkin kun ottaa huomioon taustat. Olisikohan hoidettu yhtä hyvin pelkkänä ostopalveluna, siis jos viestintää aidosti taitavat varusmiehet eivät kävisi inttiä vaan koko homma hoidettaisiin jonkun BOB Helsingin kautta ostopalveluna EU-kilpailutukset tehden? Jos ne pelastivat Repe-paviaanin niskalaukaukselta niin miksi eivät Suomen vainolaiselta? :sneaky:
 

Woodsman

Kenraali
Lahjoittaja
https://yle.fi/uutiset/3-10361711

Ensimmäisten joukossa armeijan käynyt äiti ihmettelee, miksi tytär saa kuulla samaa kuin hän: "Ei kukaan sano nuorille miehille, että onpa hyvä, kun menet armeijaan"
Ilona Savolainen suorittaa parhaillaan naisten vapaaehtoista asepalvelusta, ja hänen äitinsä Hanna Savolainen kävi armeijan ensimmäisten naisten joukossa 1998.
Asepalvelus
22.8.2018 klo 13:04päivitetty 22.8.2018 klo 13:04

Ilona Savolaisen on saanut äidiltään Hanna Savolaiselta paljon käytännön vinkkejä armeijaan.Elisa Kinnunen / Yle

Jenna Lunki

Jaa artikkeli Facebookissa62
Jaa artikkeli Twitterissä

Tästä on kyse
  • Ilona Savolainen suorittaa parhaillaan vapaaehtoista asepalvelusta Kainuun prikaatissa. Myös hänen äitinsä Hanna-Suoma Savolainen on suorittanut asepalveluksen vuonna 1998.
  • Asepalvelus on ollut naisille mahdollinen vuodesta 1995 lähtien.
  • Tänä vuonna ennätysmäärä naisia haki vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
  • Ilona ja Hanna-Suoma Savolainen ovat sitä mieltä, että naisten asema armeijassa on aina ollut hyvä.
  • Naiset ovat molemmat jyrkästi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen jäädyttämistä vastaan ja kannattavat tasa-arvoista palvelusta.
– Pärjäätkö nyt varmasti?
Näin kysyi nivalalainen Hanna-Suoma Savolainen, 40, tyttäreltään viedessään tätä aamulla bussiin, joka veisi tyttären armeijaan Kainuun prikaatiin. Ilona Savolainen, 19, vakuutteli äidilleen pärjäävänsä, johon äiti totesi, että niinhän sinä aina.
Haikeasta tunnelmasta huolimatta ilmassa oli odotuksen tuntua.
Kaksikymmentä vuotta sitten Hanna-Suoma Savolainen oli itse samassa tilanteessa. Jännittyneenä, mutta samalla varmana siitä, että hän pärjää siinä missä samanikäiset pojatkin.
Savolainen suoritti asepalveluksen vuonna 1998. Vapaaehtoinen asepalvelus oli tällöin ollut mahdollinen naisille vasta kolme vuotta.
Puolustusvoimien tilastojen mukaan yhteensä 8277 naista on suorittanut asepalveluksen Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa vuoden 1995 jälkeen. Hakijoiden määrä on noussut koko ajan, ja tänäkin vuonna tehtiin ennätys, kun hakijoissa oli 1516 naista. Kaksikymmentä vuotta sitten naishakijoita oli vain reilut neljäsataa.
Puolustusvoimien viestintäjohtaja eversti Sami Nurmi kertoo sähköpostitse, että suosion taustalla epäillään olevan lisääntynyt näkyvyys sekä vilkas keskustelu Suomen tämän hetkisestä turvallisuusympäristöstä.
Esimerkiksi Yle esitti alkuvuodesta Naissotilaat-televisiosarjaa, jota jatketaan suosion vuoksi vielä toisen tuotantokauden verran.
Nurmi kertoo, että asevelvollisuusrekisteri ei pidä sisällään sukulaisuussuhteita, joten varmaa tietoa ei ole ovatko Hanna-Suoma ja Ilona Savolainen ensimmäiset äiti ja tytär, jotka ovat suorittaneet vapaaehtoisen asepalveluksen. Vastaavaan tapaukseen ei ole kuitenkaan törmätty aikaisemmin.
"Monet sanovat, että armeijaan menevät naiset ovat ihan sotahulluja"
Kun Hanna-Suoma Savolainen aloitti kaksikymmentä vuotta sitten armeijan, oli hänellä jo hyvin tiedossa, millainen vuosi edessä tulisi olemaan, sillä veljet ja ystävät olivat kertoneet Savolaiselle jo paljon armeijasta.
Naisen päätökseen suhtauduttiin lähipiirissä hyvin. Savolaisen mukaan kuitenkin jo silloin ja edelleen naisia taputellaan selkään armeijaan menemisen vuoksi.
– Ei kukaan sano nuorille miehille, että onpa hyvä, kun menet armeijaan. Miehille sitä pidetään niin luonnollisena.
Hanna-Suoma Savolainen pitää armeijaa hyvänä yleisenä koulutuksena.
– Armeija-aika on ikään kuin opiskelua. Uskon, että se voi opettaa jopa enemmän kuin vuoden koulussa opiskelu.
– Toki siihen kuuluu myös aseellinen koulutus. Monet sanovat, että armeijaan menevät naiset ovat ihan sotahulluja, vaikka aseellinen koulutus on vain pieni osa kokonaisuutta.
Äitinä olen ylpeä, että myös lapseni haluaa vapaaehtoisesti osallistua isänmaan puolustukseen.
Hanna Savolainen​
Savolainen kokee, että armeijan käyminen on opettanut ryhmässä toimimista sekä auktoriteettien kunnioitusta. Tärkein asia, mitä armeija on kuitenkin hänelle antanut, ovat elinikäiset ystävyyssuhteet.
– Näen edelleen alokastovereitani ja kutsumme toisiamme morttisiskoiksi. Kyllähän ihmissuhteet hioutuvat, kun pystyy heti alussa näyttämään toisille ne omat hyvät ja huonot puolet.
Äidin jalanjäljissä armeijaan
Nyt Hanna-Suoma Savolainen seuraa tyttärensä Ilonan taivalta armeijassa. Omasta palveluksesta tuntuu olevan aikaa vain silmänräpäys, joten oman tyttären seuraaminen tuntuu Savolaisen mukaan haikealta, mutta myös onnelliselta.
– Äitinä olen ylpeä, että myös lapseni haluaa vapaaehtoisesti osallistua isänmaan puolustukseen.
Ilona Savolaisen mukaan äidin esimerkki vaikutti omalta osaltaan päätökseen suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Äiti ja äidin armeija kaverit ovat Ilonalle ainoat tutut naiset, jotka ovat suorittaneet asepalveluksen.
– He ovat kaikki niin mahtavia ihmisiä, että olen ajatellut, ettei armeija voi olla huono paikka, jos sieltä tulee tuollaisia ihmisiä.
En usko, että kukaan pahoittaa siitä niin suuresti mieltään, jos välillä kutsutaan ukoksi muiden mukana.
Ilona Savolainen​
Savolainen on saanut paljon käytännön vinkkejä äidiltään. Vaikka äidin ja tyttären palvelusten välissä on kulunut aikaa, uskovat molemmat, että palveluksessa perusasiat ovat edelleen samanlaisia.
– Olen sanonut, että kannattaa nauttia, vaikka eihän se aina hauskaa ole. Se vuosi on kuitenkin niin antoisa ja rikas, että jos vain haluaa niin siitä saa ihan hirveästi irti, Hanna-Suoma Savolainen kertoo.
"On täällä heikompia miehiäkin"
Aamuja Ilonalla on vielä jäljellä yli kolmesataa, mutta tähän mennessä kaikki on sujunut hyvin. Jopa paremmin kuin Savolainen olisi osannut odottaa. Yllättävää Savolaiselle oli, että armeijassa huudetaan paljon vähemmän, mitä hän oli kuvitellut.
– Minua peloteltiin, että peruskauden ensimmäiset viikot ovat kauheimpia, mutta ei minulla ole ollut vielä yhtään kamalaa päivää. Saa nähdä tuleeko niitä ollenkaan, Ilona kertoo nauraen.
Hienoimpia hetkiä Savolaiselle ovat olleet ensimmäiset sulkeiset ja aseen käsittely ensimmäistä kertaa. Näissä onnistuminen on Savolaisen mukaan mahtava tunne.
– Kyllä siinä tuntee itsensä voittajaksi, Savolainen summaa.

Hanna ja Ilona Savolainen saattavat olla ensimmäinen äiti ja tytär, joista molemmat ovat suorittaneet vapaaehtoisen asepalveluksen.Elisa Kinnunen / Yle
Sekä Hanna-Suoma että Ilona Savolaisen mielestä naisten asema armeijassa on ollut aina hyvä. Ilona Savolaisen mukaan naiset huomioidaan esimerkiksi urheilutesteissä pienemmillä rajoilla, mutta muuten naiset menevät siellä missä muutkin.
– On täällä heikompia miehiäkin, Ilona toteaa.
Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on vielä niin tuore, että joissakin armeijan termeissä ja sanastossa ei ole vielä huomioitu naisten läsnäoloa. Käskyissä esimerkiksi puhutaan paljon ukoista. Ilona Savolainen ei ole tästä kuitenkaan huolissaan, vaan suhtautuu asiaan huumorilla.
– En usko, että kukaan pahoittaa siitä niin suuresti mieltään, jos välillä kutsutaan ukoksi muiden mukana.
Motivaatio erottaa jyvät akanoista
Puolustusministeri (siirryt toiseen palveluun)Jussi Niinistö kertoi toukokuussa Lännen Medialle(siirryt toiseen palveluun), että yksi vaihtoehto olisi jäädyttää naisten vapaaehtoinen palvelus esimerkiksi vuodeksi, jotta Puolustusvoimat saisi tarvittavia säästöjä.
Myös tätä juttua varten Yle kysyi Niinistöltä kommentteja muun muassa ehdotuksen etenemisestä ja sen vaikutuksista ennätyssuosittuun vapaaehtoiseen palvelukseen, mutta ei saanut vastauksia jutun julkaisuun mennessä.
Hanna-Suoma ja Ilona Savolainen ovat molemmat jyrkästi ehdotusta vastaan. Ilona Savolaisen mielestä tärkeintä on, että tulijat olisivat motivoituneita. Tämän vuoksi hänestä tuntuu oudolta, että asepalvelus jäädytettäisiin niiltä, jotka ovat innokkaita tulemaan mukaan.
– Täällä olevilla naisilla on motivaatiota, koska he ovat täällä vapaaehtoisesti.
– Ennemmin voisi karsia niistä miehistä, jotka eivät tänne oikeasti halua tai eivät pysty tulemaan esimerkiksi terveydellisistä syistä. Täältäkin on jo moni lähtenyt pois juuri näistä syistä.
Molempien naisten mielestä jonkinlainen asepalvelus tai muu vastaava palvelus voisi olla jopa pakollinen sekä miehille että naisille. Hanna-Suoma Savolaisen mielestä nuori on saanut jo valtiolta ilmaisen peruskoulutuksen, joten olisi kohtuullista jos nuori tekisi myös jotain yhteisön hyväksi.
– Yksi yhteiskuntamme isoista ongelmista on itsekkyys. Siksi olisi tärkeää, että jo nuorena yhteiskunta velvoittaisi siihen, että jokaisen pitäisi jollain tavalla pitää huolta yhteiskunnasta tai yhteisistä asioista.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Puolustusvoimien viestintäjohtaja Eversti Sami Nurmen sähköpostihaastattelua.
 

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Molempien naisten mielestä jonkinlainen asepalvelus tai muu vastaava palvelus voisi olla jopa pakollinen sekä miehille että naisille. Hanna-Suoma Savolaisen mielestä nuori on saanut jo valtiolta ilmaisen peruskoulutuksen, joten olisi kohtuullista jos nuori tekisi myös jotain yhteisön hyväksi.

– Yksi yhteiskuntamme isoista ongelmista on itsekkyys. Siksi olisi tärkeää, että jo nuorena yhteiskunta velvoittaisi siihen, että jokaisen pitäisi jollain tavalla pitää huolta yhteiskunnasta tai yhteisistä asioista.
:salut:
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
Olen ollut jo pitempään sitä mieltä, että 16v-18v välissä koulutuslaitokset veisivät nuoret pv:n yksikköön tutustumaan ja kaikille nuorille järjestettäisiin myös ”kutsunnat”. Olkoonkin, että siellä kutsunnoissa osalle palvelus olisi vapaaehtoista ja, että osalle esiteltäisiin muita maanpuolustuksellisia tai väestönsuojelun tehtäviä kiinnostuksen tai ammatinvalinta-ajatusten mukaan. Miesten tavoin myös naiset käytäisiin samalla lääkärintarkastusmielessä päällisin puolin läpi.

Tätä voisi vielä jalostaa myös reserviläiskirjeen suuntaan niin, että kaikilla olisi kantakortti pv järjestelmässä jota voisi itse tunnistautuneena tarkastella. Osalla se raukeaisi kutsuntaiän mentyä, osalla siihen tulisi maanpuolustus- ja/tai väestönsuojelukelpoisuuksia ja suurelle osalle se olisi reservin kantakortin vastine joka täydentyisi pv:n toimesta ja henkilön itsensä yhteydenotoista/aloitteista. Osa ko kortista olisi toki vain pv:n järjestelmässä.
 
Viimeksi muokattu:

J0h1F

Kenraali
https://yle.fi/uutiset/3-10361711
"Ei kukaan sano nuorille miehille, että onpa hyvä, kun menet armeijaan"
Sanoopas. Oma isoisäni ainakin sanoi, hänellä oli aina tapana ilmaista tyytyväisyytensä asioista, jotka olivat hänen maailmankuvansa mukaisia, vaikka hän ei muuta olisi odottanutkaan (ja asioista, joista hän ei pitänyt, ei hän ilmaissut mielipidettään näiden henkilöiden kuullen, mutta muuten sitten hyvinkin voimakkaasti). Joskus se oli vähän huvittavaakin, kun hän niin jaksoi aina kehua meitä lapsenlapsiaan hyvistä saavutuksista, mutta toisaalta mukavan positiivista ja kannustavaa.
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Olen ollut jo pitempään sitä mieltä, että 16v-18v välissä koulutuslaitokset veisivät nuoret pv:n yksikköön tutustumaan
Onhan meillä lukiolaisten turvakurssit, jotka nykyisin eivät paljoa armeijaa muistuta. Uudessa vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakiehdotuksessa on askeleita tähän suuntaan. Mutta kysäisepä ensi keväänä vaaliteltoilla, mitä mieltä vihervasemmisto on tällaisesta "koululaitoksen militarisoimisesta".
 

adam7

Ylipäällikkö
Onhan meillä lukiolaisten turvakurssit, jotka nykyisin eivät paljoa armeijaa muistuta. Uudessa vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakiehdotuksessa on askeleita tähän suuntaan. Mutta kysäisepä ensi keväänä vaaliteltoilla, mitä mieltä vihervasemmisto on tällaisesta "koululaitoksen militarisoimisesta".
Nimetään ne "sosialismin puolustuskursseiksi" niin ne vaativat niitä :oops:
 

Umkhonto

Kenraali
Onhan meillä lukiolaisten turvakurssit, jotka nykyisin eivät paljoa armeijaa muistuta. Uudessa vapaaehtoisen maanpuolustuksen lakiehdotuksessa on askeleita tähän suuntaan. Mutta kysäisepä ensi keväänä vaaliteltoilla, mitä mieltä vihervasemmisto on tällaisesta "koululaitoksen militarisoimisesta".

On kyllä, mutta ainakin täälläpäin ovat niin suosittuja, ettei sinne niin vaan "mennä". Minun tyttäreni kavereineen eivät ainakaan mahtuneet mukaan kurssille silloin kun hakivat.
 
Top