Puolustusvoimat reagoi maailman turvattomuuteen omilla valmiusjoukoilla – "Hakijoita on enemmän kuin paikkoja"
Puolustusvoimien tavoitteena on luoda uskottavuutta puolustukseen niin, että kukaan ei edes harkitsisi aseellisia toimia Suomea kohtaan.
puolustusvoimat
22.8.2018 klo 05:36
Valmiusyksikössä kouluttaudutaan monipuolisesti eri aselajeissa.Elisa Kinnunen
Tästä on kyse
- Suomeen koulutetaan valmiusjoukkoa, joka on niin tehokas, että kukaan ei harkitsisi tänne aseellisia toimia.
- Valmiusyksiköt kutsutaan kriisin aikana ensimmäisenä hätiin.
- Maavoimat kouluttaa valmiusyksiköitä jokaisessa varuskunnassa, paitsi Utin jääkärirykmentissä.
- Koulutukseen haetaan 5,5 kuukauden peruskoulutuksen päätteeksi. Valmiusyksikköön valitun palvelusaika on 345 vuorokautta.
Korpraali
Elia Arponen katsoo tyytyväisenä edessä avautuvaa maastoa Vuosangan harjoitusalueella Kuhmossa. Valmiusyksikön harjoituksessa on juuri saatu suunnitelman mukaan otettua alue haltuun ja suojattu kukkuloiden välissä kulkeva tie telamiinoilla.
– Pari kukkulaa ja tie, räväkkä suoritus. Käsky kävi ja homma toimi, Arponen toteaa.
Arponen on valinnut itselleen pitkän kaavan varusmieskoulutuksen hakeutumalla valmiusyksikköön. Palvelusaika kestää 347 vuorokautta, mistä ensimmäiset viisi ja puoli kuukautta on peruskoulutusta ja loppuosa valmiusyksikkökoulutusta ja valmiusaikaa.
– On koulutettu monipuolisesti eri aselajeja. Ollaan oltu jo pidempään yhdessä ja hitsauduttu yhteen. Olen tykännyt.
Valmiusyksikössä on koulutuksessa vasta kolmas saapumiserä.Elisa Kinnunen
Valmiusyksikkökoulutus on puolustusvoimissa vielä uutta, vasta kolmas saapumiserä on mukana koulutuksessa. Koulutusta järjestetään kaikissa maavoimien yksiköissä paitsi Utin jääkärirykmentissä. Taustalla on kymmenen vuoden kehitys maailmalla.
– Valmiusyksikkökoulutus on yksi puolustusvoimien vastine kansainvälisen turvallisuustilanteen muuttumiseen. Näitä yksiköitä voidaan käyttää nopeasti turvallisuustilanteen niin vaatiessa, sanoo kapteeni
Jaakko Saikanmäki Maavoimien esikunnasta.
Sota ja rauha vaikeita erottaa
Vuosangan maastossa varusmiesten kasvot on maalattu ja kaikesta näkee selvästi, mitä on tekeillä. Kapteeni Saikanmäen mukaan nykymaailman uhkakuvat eivät kuitenkaan ole samalla tavalla selkeitä.
– Aiemmin sodan merkkejä olivat vastapuolen asepuvut ja tunnusmerkit. Nyt esimerkiksi kybersodan muodot ja terrorismi tarkoittavat, että vastassa voi olla täysin tunnuksettomia tekijöitä, joita vastaan voimaa saatetaan tarvita.
Valmiusyksikkö koulutukseen haetaan, eikä sinne pääsee kuka vain.Elisa Kinnunen
Valmiusyksikkökoulutukseen valitaan peruskoulutuskauden jälkeen 5–10 prosenttia saapumiserän varusmiehistä. Kainuun prikaatin valmiusyksikön päällikkö, kapteeni
Ilja Hyvönen näkee koulutuksen tärkeänä.
– Jos tilanne kiristyy, meillä on oikeasti sellainen joukko, jota voi käyttää ensihädässä esimerkiksi taistelutilanteeseen. Ensi sijassa tällä joka tapauksessa luodaan uskottavuutta puolustukseen, että tänne ei kukaan aseellisia toimia edes harkitse.
Varusmiehiä ei valmiusyksikkökoulutukseen määrätä, koulutukseen haetaan. Yksi hakeutujista on pietarsaarelainen
Robin Lantela, joka ajaa ryhmänsä kanssa tykkiä asemiin Vuosangassa.
– Toki hakemista hetken joutui miettimään. Eniten pohdin, meneekö työpaikka, jos palvelusaika kestää kokonaisen vuoden. Työ kuulemma kyllä odottaa, joten ei mitään hätää.
Oma halu ei aina riitä
Valmiusyksikköön ei yleensä päädytä sattumalta. Siitä on paljon tietoa tarjolla varusmiehille. Esimerkiksi Kannuksesta kotoisin oleva tykkimiehenä palveleva
Samuli Heikkilä sanoo pohtineensa asiaa tarkkaan etukäteen.
– Kun hain vaihtoehtoja, valmiusyksiköstä löytyi tietoa netistä. Odotukset ovat ylittyneet. Paljon enemmän on tullut kaikkea mielenkiintoista, mitä odotti.
Pelkästään oma kiinnostus ei kuitenkaan aina riitä, sillä hakijoita on paljon.
– Motivaation lisäksi on toki muutenkin menestyttävä palveluksessa. Cooperin testit, lihaskunto ja ammunta, menestyminen kaikessa otetaan huomioon. Hakijoita on enemmän kuin paikkoja, joten pitää osoittaa soveltuvansa joukkoon, sanoo Kainuun prikaatin valmiusyksikön päällikkö Ilja Hyvönen.
Valmiusyksikön varusmiehet ovat pääosin motivoituneita vuoden kestävään koulutukseen.Elisa Kinnunen
Valmiusyksikön koulutus on monipuolista, mikä osaltaan auttaa motivaation ylläpitämisessä palveluksen aikana.
– Muiden yksiköiden toiminta tulee myös tutuksi. Tässä on päästy harjoittelemaan tykistön kanssa, ja on hyökätty yhdessä jääkäreiden kanssa, kertoo korpraali Elia Arponen.
Joukkuetta johtava alikersantti
Pekka Jalkanen allekirjoittaa valmiusjoukkojen motivoituneisuuden.
– Me osataan monenlaista joka ukko ja kaikki pystyy toimimaan eri aselajienkin tehtävissä tarvittaessa. Ei tässä aamuja laske.
Valmiusyksikön koulutuksissa päästään syvemmälle eri aiheisiin.Elisa Kinnunen
Kainuun prikaatin koulutuspäällikön majuri
Risto Heikkisen mukaan valmiusyksikkökoulutus on sekä haaste että mahdollisuus. Uusi koulutus on uutta myös kouluttajille.
– Kouluttaja pääsee nyt aiheissaan syvemmälle ja laajemmalle. Toisaalta koulutus on kiivastahtista harjoituksesta toiseen menoa, mikä kasvattaa kouluttajan kuormaa. Myös kouluttajat tarvitsevat lisäkoulutusta.
Entäs vuoden jälkeen?
Alikersantti Jalkanen korostaa, että valmiusyksikkökoulutuksessa päästään tekemään sitä, mitä pitääkin.
– Sekä johtajat että miehistö ovat samasta saapumiserästä, joten perustaidot on jo hankittu. Silloin johtamisessakin pääsee harjoittelemaan itse johtamista, eikä tarvitse opettaa perustaitoja, kuten perusyksiköissä tehdään.
Vaikka perustaidot ovatkin hallussa, se ei tarkoita, että kaikki osataan jo valmiiksi.
– Tässä yhdistellään opittua. Kesken asemaan menon saatetaankin yhtäkkiä joutua pelastamaan loukkaantuneita. Sormikin on mennyt suuhun välillä, mutta yleensä vierestä löytyy aina joku, joka ottaa homman haltuun ja yllätyksistä selvitään, kertoo tykkimies Samuli Heikkilä.
Uutta koulutusta kehitetään edelleen.Elisa Kinnunen
Uusi koulutus on edelleen kehitysvaiheessa, mutta tähän mennessä palaute on ollut hyvää.
– Motivaatiota pyritään pitämään yllä myös koulutuksen jälkeen ohjaamalla henkilöitä kansainvälisiä tehtäviä kohti ja reserviläistoimintaan, sanoo Jaakko Saikanmäki Maavoimien esikunnasta.
Silti vuoden jälkeen siviili on edessä.
– Palvelusajan jälkeen on omat suunnitelmat. Tyttöystävä ja työpaikka ovat odottamassa ja suunnitteilla on haku opiskelemaan. Tämä aika jää elämään vahvasti muistoissa, sanoo korpraali Elia Arponen poterossa.
https://yle.fi/uutiset/3-10362181