Puolustusvoimauudistuks

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hejsan
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Hejsan kirjoitti:
Lujin tänään yhdessä foorumissa että Suomi tilaa 2 Haminan-luokan ohjisveneitä ja 50-60 Leopard vaunuja kohta ???

https://www.flashback.org/sp43160992

En beställning på 2 Hamina-båtar och en hög Stingers ska vara på gång.
En order på 50-60 nya Leopard lär komma strax och beg. bandvagnar har köpts från Norge och Sverige.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voi äiti Sun kanssas... Foorumeilla voi Suomen(kin) tilauksista kirjoittaa mitä tuubaa tahansa. Ja Sinä uskot...
 
Voi isä Sun kanssas....mulle se tuli yllätyksellä että yks voi kirjoitaa niin, siksi laitoin sen tänne jos te olitse kuulut mitään tästä asiasta,
 
Rakenne ja henkilöstö vuonna 2015

Puolustusvoimien rauhan ajan organisaatio vuonna 2015 muodostuu Pääesikunnasta, kolmesta puolustushaarasta sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Puolustusvoimat aloittaa työnsä uudessa organisaatiorakenteessa 1.1.2015.

Osa vuoden 2012 hallintoyksiköistä päättää toimintansa ja osa sulautuu toisiin hallintoyksiköihin.
Uusi organisaatiorakenne 2015

Pääesikunta tavoitetilassa 2015

Pääesikunta johtaa puolustusjärjestelmän suunnittelua ja kehittämistä, suorituskyvyn rakentamista ja ylläpitoa sekä suorituskyvyn käyttöä. Pääesikunnan alaisia laitoksia on viisi vuonna 2015.

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus tuottaa ja toimittaa puolustus- ja muun hallinnon sotilaallisen johtamisen edellyttämät tiedonkäsittely- ja tietoliikennepalvelut sekä tarvittavat yhteiset tiedonsiirtoyhteydet.

Puolustusvoimien palvelukeskus tuottaa puolustusvoimien yhteisiä hallinto-, tuki- ja asiantuntijapalveluita.

Puolustusvoimien tiedustelulaitokseen on keskitetty kaikki sotilastiedustelun valtakunnalliset toimijat. Tiedustelulaitokseen on yhdistetty Puolustusvoimien tiedustelukeskus sekä Viestikoelaitos.

Puolustusvoimien tutkimuslaitokseen on keskitetty kaikki puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminta. Tutkimuslaitokseen on yhdistetty Puolustusvoimien Teknillinen tutkimuslaitos, Merivoimien tutkimuslaitos ja osittain Sotilaslääketieteen keskus.

Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen on keskitetty kaikki puolustusvoimien keskeiset logistiikka- ja materiaalitoiminnot. Logistiikkalaitokseen on yhdistetty Maavoimien, Merivoimien ja Ilmavoimien materiaalilaitokset sekä niiden alaiset huoltorykmentit.


Maavoimat 2015

Maavoimat vastaa Suomen maa-alueen puolustamisesta. Rauhan aikana tämä merkitsee maapuolustuksen suorituskyvyn suunnittelua, rakentamista, ylläpitoa ja käyttöä. Lisäksi Maavoimat antaa virka-apua ja tukee muita viranomaisia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa.

Maavoimissa on vuonna 2015 esikunta ja kahdeksan joukko-osastoa:

Jääkäriprikaati
Kaartin jääkärirykmentti
Kainuun prikaati
Karjalan prikaati
Panssariprikaati
Porin prikaati
Utin jääkärirykmentti
Maasotakoulu

Lapin ilmatorjuntarykmentti on liitetty osaksi Jääkäriprikaatia, Viestirykmentti osaksi Panssariprikaatia, Tykistöprikaati osaksi Porin Prikaatia ja Reserviupseerikoulu osaksi Maasotakoulua.

Toimintansa päättävät sotilasläänit, sotilasläänien esikunnat sekä yhdeksän aluetoimistoa.

Toimintansa päättäviä joukko-osastoja ovat Pohjois-Karjalan prikaati, Pioneerirykmentti ja Hämeen rykmentti.


Merivoimat 2015

Merivoimat vastaa merialueemme valvonnasta, sen koskemattomuuden turvaamisesta, alueloukkausten torjunnasta sekä maallemme elintärkeiden meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaamisesta.

Merivoimissa on vuonna 2015 esikunta ja neljä joukko-osastoa:

Rannikkolaivasto
Rannikkoprikaati
Uudenmaan prikaati
Merisotakoulu

Laivastoyksiköiden ja rannikkojoukkojen koulutusta on sijoitettu omiin joukko-osastoihin Upinniemeen, Raaseporiin ja Turkuun.

Meripuolustusalueet sekä Suomenlahden meripuolustusalueeseen kuulunut Kotkan rannikkopataljoona päättävät toimintansa.


Ilmavoimat 2015

Ilmavoimat vastaa maamme ilmatilan jatkuvasta valvonnasta ja vartioinnista. Ilmatilan loukkaukset estetään tarvittaessa voimakeinoin. Sodan aikana ilmavoimien päätehtävä on hävittäjätorjunta.

Ilmavoimissa on vuonna 2015 esikunta ja neljä joukko-osastoa:

Karjalan lennosto
Lapin lennosto
Satakunnan lennosto
Ilmasotakoulu

Hävittäjätoiminta on keskitetty Rovaniemelle ja Siilinjärvelle. Kuljetus-, yhteys- ja koelentotoiminta on keskitetty Pirkkalaan sekä koulutus Tikkakoskelle.

Ilmavoimien tekninen koulu ja Lentosotakoulu päättävät toimintansa.


Sotilassoittokunnat 2015

Maavoimien sotilassoittokunnat on yhdistetty ja ne ovat sijoitettuna joukko-osastojen yhteyteen Helsinkiin, Hattulaan, Lappeenrantaan ja Rovaniemelle. Merivoimien soittokunta sijaitsee Turussa. Ilmavoimien sotilassoittokunta toimii Tikkakoskella. Soittokunnat palvelevat koko Suomea.


Maanpuolustuskorkeakoulu

Maanpuolustuskorkeakoulu on Puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu. Se tuottaa korkeakoulutettua henkilökuntaa Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle. Maanpuolustuskorkeakoulu vastaa upseerien perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä tarjoaa täydennyskoulutusta myös siviilihenkilöstölle puolustusvoimissa.

Puolustusvoimien kansainvälinen keskus päättää toimintansa ja sen antama koulutus siirtyy osaksi Maanpuolustuskorkeakoulun opetusta.

Lähde: PV kotisivulta
 
Onkos muuten Porin Prikaatin vuoden 2015 organisaatiota julkaistu vielä missään? Muutoksista kerrottu vähän siellä, vähän täällä mutta kokonaiskuva on jäänyt muodostumatta. Viesti ja pioneeripataljoonat ilmeisesti yhdistyvät, PSTK muuttuu tukikomppaniaksi jne.
 
PJ85 kirjoitti:
Onkos muuten Porin Prikaatin vuoden 2015 organisaatiota julkaistu vielä missään? Muutoksista kerrottu vähän siellä, vähän täällä mutta kokonaiskuva on jäänyt muodostumatta. Viesti ja pioneeripataljoonat ilmeisesti yhdistyvät, PSTK muuttuu tukikomppaniaksi jne.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sattuipa sopivasti, tänään sattui juuri silmään juttu uudesta Porin Prikaatin organisaatiosta. Tosiaan SATPIONP ja LSVP on jatkossa Satakunnan pioneeri ja viestipataljoona sisältäen EK, VK, PIONK ja SLUK. SATJPssä jatkossa 1.-2.JK ja TUKIK.
 
Ja Porin Prikaatiin perustetaan uutena joukko-osastona Pohjanmaan Jääkäripataljoona Niinisaloon.
 
114 sivua iltalukemista :)
Kokonaisarvio puolustusvoimauudistuksesta valmistunut
Puolustusvoimat on laatinut kokonaisarvion puolustusvoimauudistuksesta. Uudistusta koskeva loppuraportti luovutettiin puolustusministeriölle 31.10.2016.

Puolustushallinnossa käynnistettiin vuonna 2012 puolustusvoimien laaja uudistaminen pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksen tavoitteena oli Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimat sopeutettiin pieneneviin palveluskelpoisiin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin samalla ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä.

Puolustusvoimauudistus toteutettiin vuosina 2012 - 2015. Puolustusvoimien organisaatio ja toimintatapa uudistettiin vastaamaan sodan ajan puolustusvoimien mitoitusta ja tehokasta toimintaa sekä suunnitteluperusteeksi annettua resurssitasoa. Sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuutta pienennettiin noin 230 000 sotilaaseen. Lähtökohtana olivat kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Uudistuksella mahdollistettiin puolustusvoimien toiminnan tason palauttaminen, varmistettiin kouluttajien riittävyys sekä katettiin määrärahaleikkauksia ja menopaineita.

Puolustusvoimauudistus sisälsi merkittäviä rakenteiden ja toimintatapojen uudelleenjärjestelyjä. Uusi organisaatio ja toimintamalli otettiin käyttöön 1.1.2015. Rakenteellisilla muutoksilla saavutettiin vuonna 2015 noin 123 miljoonan euron vuotuinen säästö verrattuna tilanteeseen, jossa uudistusta ei olisi tehty.

Raportti antaa kattavan kokonaiskuvan puolustusvoimauudistuksen toteutumisesta ja uudistuksen keskeisistä vaikutuksista. Uudistuksen tavoitteet määriteltiin ennen turvallisuusympäristössä tapahtuneita muutoksia. Siihen nähden puolustusvoimauudistus onnistui ja se toimeenpantiin suunnitellusti aikataulussaan.

Toimeenpanon aikana tapahtui kuitenkin muutoksia, jotka vaikuttavat myös puolustusvoimien nykytilaan. Tällaisia olivat sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoihin kohdennetut merkittävät määrärahaleikkaukset sekä erityisesti turvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset, jotka vaativat puolustusvoimilta aiempaa korkeampaa toimintavalmiutta ja asettavat uusia suorituskykyvaatimuksia. Puolustusvoimauudistuksen jälkeisessä puolustusjärjestelmän kehittämisessä korostuvat varsinkin valmiuden ja hybridiuhkiin vastaamisen tarpeet.

Puolustukseen kohdennettavien määrärahojen lisäksi kyse on myös muista toimintaedellytyksistä, joihin voidaan vaikuttaa ajantasaisella lainsäädännöllä sekä johdonmukaisella yhteistyöllä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Hallitus on jo parantamassa näitä toimintaedellytyksiä hallitusohjelman mukaisella lisärahoituksella puolustusvoimien materiaalisten suorituskykypuutteiden korjaamiseksi. Tämän lisäksi hallitus valmistelee parhaillaan puolustusselontekoa. Siinä arvioidaan turvallisuusympäristön muutosta, jonka pohjalta esitetään linjaukset puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle noin kymmenen vuoden ajanjaksolle.

Lisätietoja asiasta antavat konserniohjausyksikön johtaja Sanna Poutiainen, puh. 0295 140 311, sekä viestintäjohtaja Max Arhippainen, puh. 0295 140 120.

Puolustusvoimauudistuksen loppuraportti on Puolustusvoimien verkkosivuilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

http://www.defmin.fi/ajankohtaista/...ustusvoimauudistuksesta_valmistunut.8043.news
 
Viimeksi muokattu:
Millähän aikajaksolla tuo 123 milj euron säästö toteutuu? jos se on esim vuosina 2015-2025 niin vuosisäästö on 12,3 milj. Sinällään kunnioitettava summa rahaa, mutta hyttysen paska valtameressä kulurakenteeseen nähden.

123 milj euron säästö vuodessa alkaisi jo vaikuttamaan.
 
Jaha, ollaanko hiljaisuudessa laskemassa operaativisen joukkojen sotilas määrä?? ennen se oli 60 000.....

After mobilisation, these forces are divided into manoeuvrable troops (35,000), which are the main strike force of the army; regional troops (125,000), that is, territorial defence, tasked with slowing down the enemy; and local forces (5000), which are assigned to defend military sites, critical infrastructure and support to the authorities.

https://thebalticpost.com/2017/08/2...investments-in-combat-readiness-and-reserves/
 
Janes' 15 page article about the Finnish Defence Forces and the defence of Finland.

http://www.janes.com/images/assets/660/69660/Northern_composure.pdf

"What has changed is that previously we had a large number of brigades. Now there are still brigades, of course- a mechanised brigade, motorised brigade, [and] three infantry brigades -but the main issue has been reorganising the regional forces, mainly to territorial battalions and battlegroups," said Lt Gen Toivonen

Lt Gen Toivonen made it clear that he would like to procure more AMOS systems, but admitted that the cost of this is currently prohibitive unless the army can order more in conjunction with an export order that would bring down the unit cost. "AMOS is expensive," he noted, "but it provides an amazing capability."
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top