Puolustusvoimien ja muun valtionhallinnon ulkoistukset

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
#1
Ari Puheloinen sanoi vuonna 2011: “Totta kai voi sanoa, että jokin asejärjestelmä on käyttökelpoinen. Kirveskin on käyttökelpoinen ase. Mutta jos järjestelmä on suorituskyvyltään auttamattomasti vanhentunut, on sen tilalle hankittava uutta.”

Silloin Jussi Niinistö ihmetteli T-72-panssarien hävittämistä, miinakieltoa jne. Ei panssarista luopuminen nyt pelkästään varastointikysymys ollut ja Jussikin lienee jo hylännyt T-72-purnaukset.

Rynnäkkökiväärejä kannattaa pitää ainakin tämän päivän kuvassa yli sijoitetun reservin, mutta ymmärän varastointihuolen. Vähistä rahoista kaiken kallistuessa pitää miettiä koko ajan sitä tehokkuutta. Mutta kyllä rynnäreitä vielä on.

Yhtiöittäminen on nostanut Puolustusministeriön kustannuksia valtavasti, joissakin jutuissa kertaheitolla jopa nelinkertaiseksi. Myös muonituksessa näin kävi. Jyri Häkämies oli se visionääri, joka päätti, että intin ruokapalvelut yhtiöitetään. Pääesikunta, liitot, ruoka-alan yritykset sekä pv:n ruokahuolto vastustivat. Häkämies kenki 600 valtion työntekijää säästääkseen henkilöstömenoissa. Esimerkiksi Parolannummen ruokalassa omien keittäjien tekemä sapuska maksoi kolmisen uroa ja yhtiöllä välittömästi kolmetoista ja risat. Per annos.

Silloin puhuttiin tuottavuusohjelmasta. Ja valehdeltiin niin maan per...usteellisesti.

"Valtiolla yt-neuvottelut hoidetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja työntekijöitä kuunnellen. Ketään ei irtisanota." - Jyri Häkämies, 2010.
Näin "oikeistolaisenakin" pidän jatkuvasti tarvittavien muonituspalveluiden ym. joita voidaan pitää osana puolustusvoimien ydintoimintaa (pitäähän joukot muonittaa sodassakin!) yksityistämistä ihan hulluutena. Yksityistäminen/ulkoistaminen on järkevää silloin kun ei ole 1) Omaa osaamista ja 2) jatkuvaa tarvetta.
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
#2
Rynnäkkökivääri asejärjestelmän osana ei ole hankalimmasta päästä logistisesti, eikä pitkäaikaisvarastointi tunnu olevan suurikaan ongelma maailmalta kantautuvien esimerkkien valossa. A-tarviketta pitää toki olla riittävästi (viitaten käytyyn keskusteluun varastotilanteesta), mutta kyllä se aseistettu sillanvartija-/poikaporukka -potentiaali on ikävä syvyyteen ulottuvia toimenpiteitä miettivälle. Lisää ainakin kitkaa olennaisesti. Aluepuolustus tukialueella ei tietenkään voi perustua pelkästään höyhenenkeveään jalkaväkeen, mutta kuluttavan taistelutavan osana ja valvotun/hallitun oman alueen runkona kyllä toimii.
Juuri näin. Ihmetyttää tämä kiväärin vähättely joka käänteessä. Joidenkin mielestä meidän pitäisi kai luopua kivääreistä kokonaan, Fiskarsin kirves on halvempi joten jalkaväkihän voisi edetä sellaiset kourassa kun raskas kalusto hoitaa homman kotiin...
 

peelo

Ylipäällikkö
#3
Tässä ihan mielenkiintoinen PDF varastojen hyötysuhteen parantamisesta.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/97480/E4378_KiveläVT_EUK66.pdf?sequence=2
 

Honcho

SMLNKO M/83
Lahjoittaja
#4
Kuvassa siis n. 1000 rynnäkkökivääriä. Mikä on tuon setin varastointikustannus? 1000 €?
Todellinen muuttuva kulu varmaan noissa haarukoissa per vuosi. Tietysti siitä saadaan varmaan kiinteitä, esim. jonkun varastointijohtajien palkkoja allokoimalla suurikin luku jos stenapuolueeseen kuuluu :)

Edit: Pointti siis että vaikka olisi 2-5 kertaa tuon verran niin summa on niin "peanuts" ettei sillä ole mitään merkitystä, etenkään maanpuolustukselliseen hyötyyn nähden. Parjatussa tykinruoassakin on se, että vastustaja joutuu sitomaan jotain (parempia) joukkoja niiden häätämiseen ja ne myös viivyttävät ja sotkevat rempseää toimintaa kuin vihreiden minigrip-pussissa Nuuksiosta raijaama liito-oravan kakkakikkare uuden megamarketin rakennustontilla. Toisaalta se on OLKIUKKO jos jokin että vedetään kehiin klassinen korttelimilitia vs. Venäjän paras panssaroitu prikaati tai muu todennäköinen skenaario...tietty oletuksella että tykinruoka vetää massarynnäkön WW1-tyyliin.
 
Viimeksi muokattu:

Rajajääkäri

Kenraali
Lahjoittaja
#7
[QUOTE="Vonka,
Yhtiöittäminen on nostanut Puolustusministeriön kustannuksia valtavasti, joissakin jutuissa kertaheitolla jopa nelinkertaiseksi. Myös muonituksessa näin kävi. Jyri Häkämies oli se visionääri, joka päätti, että intin ruokapalvelut yhtiöitetään. Pääesikunta, liitot, ruoka-alan yritykset sekä pv:n ruokahuolto vastustivat. Häkämies kenki 600 valtion työntekijää säästääkseen henkilöstömenoissa. Esimerkiksi Parolannummen ruokalassa omien keittäjien tekemä sapuska maksoi kolmisen uroa ja yhtiöllä välittömästi kolmetoista ja risat. Per annos.

Silloin puhuttiin tuottavuusohjelmasta. Ja valehdeltiin niin maan per...usteellisesti.

"Valtiolla yt-neuvottelut hoidetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja työntekijöitä kuunnellen. Ketään ei irtisanota." - Jyri Häkämies, 2010.[/QUOTE]

Niin laskutapoja on monenlaisia. Tuo, että todellinen, kaikki kustannukset mukaan otettuna, aterian hinta olisi pompsahtanut 3:sta yli 13:sta euroon yksityistämisen seurauksena, en tällä istumalla usko, en.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 1.0
#8
Niin laskutapoja on monenlaisia. Tuo, että todellinen, kaikki kustannukset mukaan otettuna, aterian hinta olisi pompsahtanut 3:sta yli 13:sta euroon yksityistämisen seurauksena, en tällä istumalla usko, en.
Jep. Paljon tornihuhuja kiertää asiasta. Haasteena juuri, että miten asia lasketaan. Itse keskustelin verrattain hiljan erään PK-yrityksen johtajan kanssa, joka kertoi vähän toisentyyppisen esimerkin. Heidän kulut eräästä ulkoistetusta toiminnasta nyt noin kymppitonnin vuodessa. Aikaisemmat kulut olivat 128.000 vuodessa. Käytännössä samalla, kun ulkoistivat, tapahtui myös tiettyä strategian ja toimintamallien muutosta, joten todellista, vertailukelpoista kustannussäästöä oli vain puolet tuosta. Silti melkoinen säästö...

Ulkoistus ei ole välttämättä mikään oikotie onneen. Mutta, oma käsitykseni on, että ulkoistetut kustannukset maksavat yleensä sen verran kuin etukäteen on arvioitukin. Mutta aina ei laatu riitä. Esim. ulkoistetut IT-tuet ja niiden huono toiminta ovat johtaneet siihen, että organisaatioiden sisälle on syntynyt uudet, usein epäviralliset, IT-tuet. Näin kustannukset ovat vain kasvaneet. Ja huono IT-tuki käy asiantuntijaorganisaatiossa muutenkin nopeasti tosi kalliiksi jos vehkeet eivät toimi.
 
#9
Niin laskutapoja on monenlaisia. Tuo, että todellinen, kaikki kustannukset mukaan otettuna, aterian hinta olisi pompsahtanut 3:sta yli 13:sta euroon yksityistämisen seurauksena, en tällä istumalla usko, en.
Voi kuule, kuntien yksityistämis- ja kilpailuttamisjupinoista kuulee kummempaakin. Onhan tuo aika kovanoloinen pompsahdus mutta ei minusta mitenkään täysin mahdoton.

En oikein ymmärrä tätä yhtiöittämistä ym. jupinoita, kun yleensä maalaisjärkikin sanoo, että mitä enemmän väliin laitetaan oman voittomarginaalinsa haluavia välikäsiä niin sitä korkeammaksi hintakin nousee. Eikö vaan tuossakin tapauksessa väliin tullut ateriayhtiö halua pomoilleen kilpailukykyisen palkan ja omalle pääomalle standardinmukaisen tuoton...
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#10
Voi kuule, kuntien yksityistämis- ja kilpailuttamisjupinoista kuulee kummempaakin. Onhan tuo aika kovanoloinen pompsahdus mutta ei minusta mitenkään täysin mahdoton.

En oikein ymmärrä tätä yhtiöittämistä ym. jupinoita, kun yleensä maalaisjärkikin sanoo, että mitä enemmän väliin laitetaan oman voittomarginaalinsa haluavia välikäsiä niin sitä korkeammaksi hintakin nousee. Eikö vaan tuossakin tapauksessa väliin tullut ateriayhtiö halua pomoilleen kilpailukykyisen palkan ja omalle pääomalle standardinmukaisen tuoton...
Olen sitä mieltä, että kapitalismi kunniaan mutta nämä valtion maanpuolustushommat voisi järkeviltä perusosiltaan pitää "harmaissa". Tai olisi pitänyt.
 

Bushmaster

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
#11
Olen sitä mieltä, että kapitalismi kunniaan mutta nämä valtion maanpuolustushommat voisi järkeviltä perusosiltaan pitää "harmaissa". Tai olisi pitänyt.
olen samaa mieltä ja minun mielestä kaikki toiminta joka koskee kansalaisten/valtion turvallisuutta sekä terveydenhullon avainsektoreita sana "tuottavuus, tulosvastuullisuus, bonusjärjestelmä" ect eivät vaan sovi näille sektoreille....:confused:

Liiketoimintaa ohjaava idelogia olisi pidettävä erossa yleishyödyllisistä / turvallisuuden toiminnoista jos halutaan että puhutaan "hyvinvointi suomesta"

Lisään vain sen että näitä toimintoja tai näiden toimintojen tuottavuutta ei vaan voi mitata rahassa ja jos /kun sitä nyt tehdään homma menee persiilleen...kuten on mennytkin

Tulee mieleen vertauksena vakuutusmaksujen maksamisesta kotitalouksissa/turvapalveluissa...kannattaako niitä tuottavuus logiikalla edes maksaa? Tätä kautta ajatellen vakuutusyhtiöt ovat ihan turhia ellei niitä olisi pakko ottaa koska laki vaatii...:p
 
Viimeksi muokattu:

Bushmaster

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
#13

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
#14
Niin laskutapoja on monenlaisia. Tuo, että todellinen, kaikki kustannukset mukaan otettuna, aterian hinta olisi pompsahtanut 3:sta yli 13:sta euroon yksityistämisen seurauksena, en tällä istumalla usko, en.
En minä tiedä. Näin asian minulle esitti majurin arvoinen mies Parolannummella. Olihan niitä muitakin esimerkkejä. 200 ATK-työntekijää irtisanottiin samassa tuottavuusohjelmassa. Palvelut piti ostaa muualta. Mutta kun oli tällainen erikoisala eli sotilastyömaa, irtisanotuilla oli sellaista tietämystä, joita muilla ei ollut. Älykkäät pojat perustivat firman ja myyvät ne palvelut - ja paljon kalliimmalla. Sen heille suon.
 

Bushmaster

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
#15
a iän karttumisen myötä mikäli olet vielä nuori leijona, mutta aikanaan viimeisen käyttöpäivän jälkeen kannattaa jo alkaa perustaa kavereiden kanssa omatoimisia rollaattorivastarintasoluja tuulettimen pysähtymisen varalle. Henkisesti ei kuitenkaan saa antaa koskaan periksi.
Nyt olet mielestäni asian "keihään kärjessä" :cool: Kun mietitään valtakunnan kokonaisvaltaista puolustamista, niin jokaisella suomen kansalaisella olisi siinä toiminnassa ikään/sukupuoleen katsomatta hyvin tärkeä panos annettavanaan, jos sellaista haluttaisiin suomessa toteuttaa???? Mutta vaikuttaa vaan siltä, että tällainen ajattelua/toimintaa ei suomessa ole soveliasta vaan tällainen ajattelu luokitellaan ihan joksikin muuksi :confused:
 
Viimeksi muokattu:

Rajajääkäri

Kenraali
Lahjoittaja
#16
En minä tiedä. Näin asian minulle esitti majurin arvoinen mies Parolannummella. Olihan niitä muitakin esimerkkejä. 200 ATK-työntekijää irtisanottiin samassa tuottavuusohjelmassa. Palvelut piti ostaa muualta. Mutta kun oli tällainen erikoisala eli sotilastyömaa, irtisanotuilla oli sellaista tietämystä, joita muilla ei ollut. Älykkäät pojat perustivat firman ja myyvät ne palvelut - ja paljon kalliimmalla. Sen heille suon.

Hmm.. jos oli poikkeustapaus, mikä isossa rytinässä tapahtui, varmaan poikkeuksiakin on, mutta yleensä....
 

YliKoo

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#17
olen samaa mieltä ja minun mielestä kaikki toiminta joka koskee kansalaisten/valtion turvallisuutta sekä terveydenhullon avainsektoreita sana "tuottavuus, tulosvastuullisuus, bonusjärjestelmä" ect eivät vaan sovi näille sektoreille....:confused:

Liiketoimintaa ohjaava idelogia olisi pidettävä erossa yleishyödyllisistä / turvallisuuden toiminnoista jos halutaan että puhutaan "hyvinvointi suomesta"

Lisään vain sen että näitä toimintoja tai näiden toimintojen tuottavuutta ei vaan voi mitata rahassa ja jos /kun sitä nyt tehdään homma menee persiilleen...kuten on mennytkin

Tulee mieleen veratuksena vakuutusmaksujen maksamisesta kotitalouksissa/turvapalveluissa...kannattaako niitä tuottavuus logiikalla edes maksaa? Tätä kautta ajatellen vakuutusyhtiöt ovat ihan turhia ellei niitä olisi pakko ottaa koska laki vaatii...:p
Eikös valtio toimi omana vakuutustyhtiönään, eli ei vakuuta. Todennäköisesti säästää.

Samalla logiikalla ajattelisin että valtio tai tässä tapauksessa PV:n ruokahuolto voisi toimia omana yrityksenään. Tuollaisilla määrillä saa jo kilpailuedun raaka-ainehankinnoissa. Suurin ero tullee työehtosopimuksien mukaisista palkoista tms.
 
#18
En minä tiedä. Näin asian minulle esitti majurin arvoinen mies Parolannummella. Olihan niitä muitakin esimerkkejä. 200 ATK-työntekijää irtisanottiin samassa tuottavuusohjelmassa. Palvelut piti ostaa muualta. Mutta kun oli tällainen erikoisala eli sotilastyömaa, irtisanotuilla oli sellaista tietämystä, joita muilla ei ollut. Älykkäät pojat perustivat firman ja myyvät ne palvelut - ja paljon kalliimmalla. Sen heille suon.
Tuossa ei kovin pitkä aika sitten kuuntelin esitystä ulkoministeriön tuottavuusohjelmasta, jossa päädyttiin juurikin samanlaisiin lopputulemiin. En muista tarkkoja numeroita mutta tuloksena oli, että UM tekee vähemmän asioita mutta siitä hyvästä saamme maksaa reilusti - olisiko ollut peräti melkein tuplasti - enemmän. Esityksen pitäjä manasi erityisesti sitä, että nyt kaikki on ihan saatanan hankalaa: ennen semmoiset pienet mutta asioita merkittävästi helpottavat jutut hoituivat kun soitti jollekin työntekijälle ja pyysi häntä tekemään sen; nyt samasta pikkujutusta pitää tehdä sopimus ja tehdä laskutus ym. Joten paljon tämänsuuntaisia asioita jää sitten vaan tekemättä, tai UM:n palvelukseen jääneet tekevät ne o.t.o., mikä sitten taas on poissa muusta työnteosta...


Tämä on kokemukseni mukaan erittäin tyypillistä näille hankkeille. Jopa niin tyypillistä, että alkaa epäilemään, että "tuottavuusohjelmia" ajavat ovat samassa juonessa.

Mutta sitten muistaa, että ei pidä selittää ilkeydellä sitä minkä voi selittää tyhmyydellä. Karu fakta on se, että ostamisosaamista on julkisella puolella raakasti liika vähän. Seurauksena sitten on juurikin tälläisiä töperihtimisiä.

Ulkoa on hyvä ostaa semmoista, mikä on helposti standardoitavissa ja yksinkertaista mitata. Vaikka jos haluaa lastin kakkosnelosta. Mutta mitä vaikeammin standardoitavaan ja vaikeammin mitattavaan jupinaan mennään, sitä varmempaa on, että lopputulos on huono.
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 1.0
#19
Ulkoistaminen on yleisesti ottaen järkevä toimintatapa. Mutta, järkeä siinäkin hommassa tulee käyttää. Virheitä on varmaan esim. julkisella puolella tehty, koska on tehty yksityiselläkin. Ohessa wikipedian pohdinnat asian eri puolista.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulkoistaminen
 
#20
Ulkoistaminen on yleisesti ottaen järkevä toimintatapa. Mutta, järkeä siinäkin hommassa tulee käyttää. Virheitä on varmaan esim. julkisella puolella tehty, koska on tehty yksityiselläkin. Ohessa wikipedian pohdinnat asian eri puolista.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ulkoistaminen
Tuli joskus opintojen yhteydessä jaagattua asiasta kauppakorkeassa. Siellä oli proffat liikuttavan yksimielisiä siitä, että ulkoistaminen on teoriassa hyvä idea mutta käytännössä kunnilla ja julkisyhteisöillä ei ole ollenkaan sellaista osaamista mitä siihen tarvitaan. Nyrkkisääntönä pitää melkein osata tehdä itte että osaa ostaa hyvin, ja lisäksi pitää hanskata ostaminen, eli mm. sopimustekniset kiemurat ja olla riittävän tiukka-anaalinen että todella sopii huolella aivan kaikesta.

Itte olen ollut todistamassa semmoisia projekteja ettette uskoisi kuitenkaan vaikka kertoisin. Luultavasti "hauskimmassa" tapauksessa ulkoa ostamalla saatiin hankittua samalle firmalle kaksi about parinsadan miljoonan tilausta. Kun tilaus numero uno ei pelannut kuten piti, eikä siinä vaiheessa enää ollut aikataulu- ja eräistä muista syistä muuta vaihtoehtoa kuin tilata samalta firmalta "new and improved" Mk2 ja toivoa parasta. Eivät olleet onneksi suomalaisten rahoja kuin pieneltä osalta, niin tuolle pystyy nauramaankin.

Teoriassa nuo vaivat ovat varmaan korjattavissa mutta epäilen vahvasti, että käytännössä suurta muutosta ei tapahdu kuin ehkä semmoisilla ostajilla, jotka oikeasti ostavat ulkoista palvelua säännöllisesti ja isoilla volyymeillä. Joku kerran vuosikymmenessä tehtävä tuottavuusohjelma ei järin paljon osaamista kehitä.

Kunnissahan on nyt jo vähän näkyvissä ilmiötä, missä ulkoistettuja tehtäviä otetaan itselle takaisin kun on todettu, että lopputulos on ollut paskempaa kalliimmalla.

Jos olisin itte kunnanisä tai julkinen viskaali niin suhtautuisin mitä suurimmalla epäluuloisuudella lupauksiin säästöistä, ja pohtisin en kaksi enkä kolme vaan neljäkin kertaa, että miten joku ulkopuolinen saa jostain toimesta tehtyä kannattavaa bisnestä JA samalla vielä "säästettyä" asiakkaan rahaa. On meinaan himpun haastava yhtälö.

Se on sitten eri asia jos tarjotaan benefit sharing-tyyppisiä diilejä, jossa ulkopuolinen ottaa palkkiokseen sovitun osuuden todella saavutetuista säästöistä. Sattuneesta syystä nämä eivät ole ulkoistamisia hoitavien firmojen suosiossa...