Puolustusvoimien määräraha spekulointi

PV:n määrärahojen tulisi olla vuodessa

  • < 2 miljardia €

    Ääniä: 2 5.9%
  • 2,1-2,5 miljardia €

    Ääniä: 0 0.0%
  • 2,6-3 miljardia € (nykyinen)

    Ääniä: 1 2.9%
  • 3,1-3,5 miljardia €

    Ääniä: 7 20.6%
  • 3,6-4 miljardia €

    Ääniä: 9 26.5%
  • 4,1-4,5 miljardia €

    Ääniä: 1 2.9%
  • 4,6-5 miljardia €

    Ääniä: 4 11.8%
  • 5,1< miljardia €

    Ääniä: 10 29.4%

  • Äänestäjiä yhteensä
    34

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ei se poliisi partio mitään virka-apua pyydä, vaan poliisin johtokeskuksessa oleva päällystöpäivystäjä sopii asiat PV:n paikallisesikunnan kanssa.
Rahaa tuskin jaetaan, mutta ruokaa saa, bensaan kanssa voi olla vaikeuksia ja sairaanhoito tukossa kuiten nytkin.
Evakoinneissa ongelma on itsenäisesti pakenevat henkilöt/perheet. Heidän auttamisensa ja ohjaamisensa on huomattavasti vaikeampaa kuin kootun joukon auttaminen.
 

Laamanator

Eversti
Tästähän on helppo olla samaa mieltä kanssasi.
Uskon yleisesti ihmisten olevan kanssasi samaa mieltä, mutta erimielisyydet syntyvät tuosta "riittävä" ja "optimaalinen" sanoista. Meillä kaikilla on oma käsityksemme siitä mikä on riittävää ja optimaalista.
Sen sijaan uhka-arvion muokkaaminen sellaiseksi, että se on "sopiva" poliittiseen ilmastoon, tai käytettävissä olevaan budjettiin on huonoa politiikkaa. Itse koen käyväni keskustelua näiden ympärillä
Intternetsin ihmemaassa voidaan kiistellä vaikka loputtomiin hihaviitosella heitetyistä lukemista ja niiden suuruuden välisistä eroista. Tosielämässä käsitteitä "optimaalinen" ja "riittävä" ei kuitenkaan määritellä mutu-tuntumalla, vaan uhka-arvion perusteella. Siten voidaan määritellä toteutuskelpoiset vastaukset uhkiin ja laskea niille hintalappu.

Toteutuskelpoisuus tarkoittaa sitä, että ratkaisu on Suomen resurssien ja reunaehtojen puitteissa ylipäätään mahdollinen toteuttaa. Se ei tarkoita sitä, että Suomelle toteutuskelpoinen ratkaisu olisi samalla absoluuttisesti paras mahdollinen. Niillä pelimerkeillä on kuitenkin pelattava, mitä jaossa on saanut käteen ja niillä on saatava aikaiseksi paras mahdollinen hyötysuhde, vaikka vastapelurilla olisikin täyskäsi.

Rahoituksen riittävyyden kanssa haihattelu on yhtä hyödyllistä kuin persaukisen köyhän ikkunaostokset kalliissa merkkivaateliikkeessä. Sisälle liikkeeseen ei edes pääse kun myyjä ohjaa ulos ja kehottaa rikastumaan ensin ennen kuin palaa takaisin.

Paasikiviläisittäin voisi todeta, että on se perkele kun kansa ja kansantalous ovat niin pieniä.
 

Hulabi

Kersantti
Eiköhän se luku pitäisi suhteuttaa bruttokansantuotteeseen. Ruotsissa luku on muistaakseni 3 % luokkaa vaikka siellä ei käytännössä edes ole kykyä oman maan puolustukseen. Suomessa kyky löytyy, mutta osuus oli jossain 1,3% huitteilla.
Äänestin siis alinta vaihtoehtoa.
Ruotsin puolustusmäärärahat ovat n. 1.2% BKT:sta, Suomen taas n. 1.3%.

Aika harva maa Euroopassa täyttää esim. NATOn suosittelemaa minimiä, eli 2% BKT:sta. Poikkeuksia toki löytyy kuten Ranska (2.2%), Britit (2.1%), Viro (2.0%) ja Puola (1.95%).

Venäjän puolustusmäärärahat ovat n. 4.5% BKT:stä ja Yhdysvaltojen n. 3.5%.

http://data.worldbank.org/indicator/MS.MIL.XPND.GD.ZS
 

Umkhonto

Kenraali
Ruotsin puolustusmäärärahat ovat n. 1.2% BKT:sta, Suomen taas n. 1.3%.
OK, muisti petti tai sitten disinformaatio on uponnut. Kiitos hyvästä linkistä. Prosenttiosuudet ovat lähellä toisiaan, rikkaampana maana Ruotsi johtaa euroissa 6,8 Mrd$ vs. Suomen 3,5 Mrd$
Joka tapauksessa se on iso määrä naapurin puolustuskykyyn suhteutettuna.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Tosielämässä käsitteitä "optimaalinen" ja "riittävä" ei kuitenkaan määritellä mutu-tuntumalla, vaan uhka-arvion perusteella. Siten voidaan määritellä toteutuskelpoiset vastaukset uhkiin ja laskea niille hintalappu.
Eikö pääministeri Vanhanen aikanaan ihan ääneenkin todennut että tietyt uhka-arviot sivuutettiin suunnittelussa koska niihin varautuminen olisi ollut liian kallista. Eli käytännössä rahat lukitaan ensin ja sen jälkeen poimitaan laarista rahoitukseen sopivat uhkat. Lopuksi kirjoitetaan lehdistötiedote jonka mukaan puolustus on vahvempi kuin koskaan. Tuon perätilavalikoinninhan voi tietysti mieltää myös painopisteen luomiseksi mikä ilman muuta kuuluu myös tähän kuvioon.
 

Rannari

Ylipäällikkö
OK, muisti petti tai sitten disinformaatio on uponnut. Kiitos hyvästä linkistä. Prosenttiosuudet ovat lähellä toisiaan, rikkaampana maana Ruotsi johtaa euroissa 6,8 Mrd$ vs. Suomen 3,5 Mrd$
Joka tapauksessa se on iso määrä naapurin puolustuskykyyn suhteutettuna.
On se paljon kun muistaa että ero rahoituksessa on ollut vähintään tuota luokkaa ja käytännössä paljon enemmänkin jo vuosikymmeniä. Naapuri toki veti pääosan kymmenien vuosien pohjatyöstä taannoin vessasta alas.
 

jurppi

Ylipäällikkö
Ruotsin puolustusmäärärahat ovat n. 1.2% BKT:sta, Suomen taas n. 1.3%.

Aika harva maa Euroopassa täyttää esim. NATOn suosittelemaa minimiä, eli 2% BKT:sta. Poikkeuksia toki löytyy kuten Ranska (2.2%), Britit (2.1%), Viro (2.0%) ja Puola (1.95%).

Venäjän puolustusmäärärahat ovat n. 4.5% BKT:stä ja Yhdysvaltojen n. 3.5%.

http://data.worldbank.org/indicator/MS.MIL.XPND.GD.ZS
Venäjän sotilasmenot lienevät käytännössä paljon suuremmat kuin 4.5 % BKT:sta... tässä väitetään että ne ovat nousseet jo kaksinkertaisiksi budjetoiduista ja riittääköhän sekään enää tällä hetkellä.

http://www.themoscowtimes.com/opinion/article/russias-military-spending-is-out-of-control/521762.html

Russia’s Military Spending Is Out of Control
....
ut even this scenario may be too optimistic. According to just-published budget data, during the first three months of 2015, non-defense spending amounted to 16.5 percent of quarterly GDP, as planned; but military expenditure exceeded 9 percent of quarterly GDP — more than double the budgeted amount.

In other words, Russia has already spent more than half of its total military budget for 2015. At this rate, its Reserve Fund will be emptied before the end of the year............
Kopioin tuohon ylle vain lyhyen kappaleen Moscow News'in artikkelista..mutta se kertoo hieman erilaista tarinaa.

Lisäksi lienee syytä huomioida että puolustusmäärärahojen vertailu kunkin maan BKT:een ei kerro mitään todellisista investoineista..Venäjä kykenee investoimaan puolustukseensa vain n. 5% siitä kokonaissummasta mitä NATO:n jäsenmaat käyttävät puolustukseensa. Tässä hieman suuntaa luvuista...Venäjä on suuri ja mahtava kun sitä katsoo pienestä Suomesta, maailman mittakaavassa se on kovasta äänestään(mikä sekin kuuluu lähelle paremmin) huolimatta pieni tekijä..
 

Rannari

Ylipäällikkö
Bkt-vertailu on pääosin turhaa kertoen lähinnä kansan kokemasta ulkoisesta uhasta tai sitten sen sotaisuudesta. Pitää katsoa euroja suhteessa vertailukelpoisiin maihin. Pienellä maalla on tietysti vähemmän euroja laarissa mutta se on voi voi. Ei kiinnosta ketään silloin kun kakki napsahtaa tuulettimeen. Lienee selvää ettei meillä ole minkäänlaisia edellytyksiä panostaa puolustukseen edes Ruotsin vertaa. Täytyy tyytyä erikoisolosuhdesovelluksiin.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Intternetsin ihmemaassa voidaan kiistellä vaikka loputtomiin hihaviitosella heitetyistä lukemista ja niiden suuruuden välisistä eroista. Tosielämässä käsitteitä "optimaalinen" ja "riittävä" ei kuitenkaan määritellä mutu-tuntumalla, vaan uhka-arvion perusteella. Siten voidaan määritellä toteutuskelpoiset vastaukset uhkiin ja laskea niille hintalappu.

Toteutuskelpoisuus tarkoittaa sitä, että ratkaisu on Suomen resurssien ja reunaehtojen puitteissa ylipäätään mahdollinen toteuttaa. Se ei tarkoita sitä, että Suomelle toteutuskelpoinen ratkaisu olisi samalla absoluuttisesti paras mahdollinen. Niillä pelimerkeillä on kuitenkin pelattava, mitä jaossa on saanut käteen ja niillä on saatava aikaiseksi paras mahdollinen hyötysuhde, vaikka vastapelurilla olisikin täyskäsi.

Rahoituksen riittävyyden kanssa haihattelu on yhtä hyödyllistä kuin persaukisen köyhän ikkunaostokset kalliissa merkkivaateliikkeessä. Sisälle liikkeeseen ei edes pääse kun myyjä ohjaa ulos ja kehottaa rikastumaan ensin ennen kuin palaa takaisin.

Paasikiviläisittäin voisi todeta, että on se perkele kun kansa ja kansantalous ovat niin pieniä.
Epäilemättä arviota ei tehdä mutu-tuntumalla, mutta onko se silti oikea?
Suomen valtio ja sen virkakoneisto ei ole sen valaistuneempi kuin mikään muukaan vastaava ja historia on osoittanut, ettei aina ole menty oikeaan, vaikka pelimerkit siihen olisi ollut. On päädytty tekemään politiikaa, sen sijaan että olisi mietitty realististisesti mihin ne omat resurssit riittävät. Esimerkkinä nyt vapaaehtoinen maanpuolustus, sitä ei hyödynnetä meillä niin hyvin kuin voitaisiin, koska se on poliittisesti arka aihe.

Valitettavasti maassamme on pitkät perinteet erilaisten uhkien vähättelyyn ja ongelmien peittämiseen lausekkeella hankitaan harmaan vaiheen aikana, tai vastaavaa jargonia. Nyt kun katsoo kuinka kriisit kehittyvät päivissä, jää miettimään kuinka toteuttamiskelpoisia nuo lauseet ovat. Se on piinallisen totta, ettei köyhän elämä ole herkkua ja voimme vain haaveilla monista asioista. Rehellisyys ei kuitenkaan maksa mitään, olisi parempi vain myöntää todellisuus, kuin puhua satuja erikoisolosuhteista ja kuinka meitä ei uhkaa mikään.
 

magitsu

Ylipäällikkö
http://www.hs.fi/kotimaa/a1444367305777

Puolustusvoimat joutuu alentamaan toimintansa tasoa vuosina 2016–2020. Syynä on toimintamenoissa oleva rahoitusvaje.
"Puolustusvoimat aikoo vähentää hävittäjien, helikoptereiden ja sotalaivojen suunniteltua käyttöä merkittävästi. Hornetien lentotunnit vähenevät 8 900:sta 8 800:aan, NH90-helikopterien lentotunnit 1 850:sta 1 650:aan ja sotalaivojen alusvuorokaudet 1 400:sta 1 300:aan." "Tulossa on myös muita leikkauksia.

Tiedot ilmenevät HS:n näkemästä Pääesikunnan salaisesta suunnitteluohjeesta. "

Taas myös vuodetaan punaleimaa, pitäisi jo hiljalleen penaltya jakaa näistä.
 
Viimeksi muokattu:

Fencer

Eversti
http://www.hs.fi/kotimaa/a1444367305777

Puolustusvoimat joutuu alentamaan toimintansa tasoa vuosina 2016–2020. Syynä on toimintamenoissa oleva rahoitusvaje.
"Puolustusvoimat aikoo vähentää hävittäjien, helikoptereiden ja sotalaivojen suunniteltua käyttöä merkittävästi. Hornetien lentotunnit vähenevät 8 900:sta 8 800:aan, NH90-helikopterien lentotunnit 1 850:sta 1 650:aan ja sotalaivojen alusvuorokaudet 1 400:sta 1 300:aan." "Tulossa on myös muita leikkauksia.

Tiedot ilmenevät HS:n näkemästä Pääesikunnan salaisesta suunnitteluohjeesta. "

Taas myös vuodetaan punaleimaa, pitäisi jo hiljalleen penaltya jakaa näistä.
Vuoto on tosiaan huono juttu, mielenkiintoista nähdä mitä Jussi on tästä mieltä. Mutta vähintään yhtä tärkeää on kommentoida mitä nämä leikkaukset tarkoittavat käytännössä. Parin vuoden ajan on toitotettu, että yhtään ei saa leikata, muuten hukka perii.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Pääesikunta vuotaa salaisia suunnitelmia lehdistölle? Tuskinpa. Jos kyse on siis budjetista, toimintamenoista, se on julkinen asiakirja ainakin sitten valmiina. Mutta saahan tästä luettavamman ja viihteellisemmän jutun näin.
 

Fencer

Eversti
Pääesikunta vuotaa salaisia suunnitelmia lehdistölle? Tuskinpa. Jos kyse on siis budjetista, toimintamenoista, se on julkinen asiakirja ainakin sitten valmiina. Mutta saahan tästä luettavamman ja viihteellisemmän jutun näin.
Ymmärsin niin, että suunnitteluohje, jonka perusteella budjetti laaditaan, on ei-julkinen, mutta ko. ohjeen perusteella tehty budjetti on julkinen.

Onko siis jälleen vuodettu valmisteluvaiheen asioita, jotta niistä tulisi julkinen älämölö ja budjettiin tulisi viime hetken muutoksia? Vrt. kansliapäällikkö-jupakka.
 

Vonka

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Ymmärsin niin, että suunnitteluohje, jonka perusteella budjetti laaditaan, on ei-julkinen, mutta ko. ohjeen perusteella tehty budjetti on julkinen.

Onko siis jälleen vuodettu valmisteluvaiheen asioita, jotta niistä tulisi julkinen älämölö ja budjettiin tulisi viime hetken muutoksia? Vrt. kansliapäällikkö-jupakka.
Varmaankin.
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
HS:n uutisesta voi suoraan lukea, että Plm:lle osoitettu euromaaäräinen budjetti ei sanottavasti muutu.

Puolustusvoimat joutuu nyt kuitenkin vähentämään sotatarvikkeiden ostoja ja kohdistamaan säästyneet rahat toiminnan ylläpitoon.

Ensi vuonna näin tehdään 50 miljoonan euron arvosta ja vuodesta 2017 eteenpäin 78 miljoonan euron arvosta vuosittain. Puolustusvoimat siirtää rahaa materiaalihankinnoista muun muassa kyberpuolustuksen kehittämiseen tarkoitetun henkilöstön palkkoihin.
50 miljoonaa on suurin pyörtein se kustannusvaikutus jonka palkat aiheuttavat Plm/PV:lle, toimintamenojen leikkaus katetaan toimintaa pienentämällä.

Toiminnan tason laskeminen tarkoittaa sitä, että Hornet-hävittäjillä ja NH90-helikoptereilla lennetään suunniteltua vähemmän ja sotalaivat purjehtivat vähemmän aikaa merellä. Tulossa on myös muita leikkauksia.
Eli keskitytään ydintoimintoihin, kantahenkilökunnan virkoihin ja Senaattikiinteistön vuokriin. Herkkua on luvassa vielä kolme vuotta, sitten hankintamenot on syöty nollaan, sen jälkeen itsenäinen uskottava puolustus romahtaa kun ydintoiminnot vaarantuu.

Kustannusten kasvu näkyy erityisesti
palkoissa,
tilahallinnassa,
kunnossapidossa ja
johtamisjärjestelmäalalla.
Voi juku, onko henkilöstöpolitiikka, ulkoistaminen, kiinteistösuunnittelu ja hakninnat menneet reisille?
Äkkiä lisää rahaa......
 
Top