Puolustusyhteistyön arkea: Panssariautokauppa hyytyi säädöksiin heijastimista

Tvälups

Ylipäällikkö
yle uutiset Kotimaa 18.1.2013 klo 18:51
Puolustusyhteistyön arkea: Panssariautokauppa hyytyi säädöksiin heijastimista

Pienenevien puolustusbudjettien Euroopassa maat etsivät säästöjä ostamalla puolustustarvikkeita yhdessä. Yhteishankinnat ovat kuitenkin usein vaikeita. Maavoimien materiaalilaitoksesta kerrotaan, että erilaiset vaatimukset heijastinten ja valojen sijoittelusta hyydyttivät Suomen ja Ruotsin yhteisen panssariautokaupan. Naton nettikaupasta on saatu puolestaan hyviä kokemuksia.

Eri maiden puolustusvoimien yhteishankinnoista on vaihtelevia kokemuksia. Helpointa yhteishankinnan tekeminen on verrattain yksinkertaisissa tuotteissa kuten vaatetuksessa, vaikeinta taas suurissa asejärjestelmissä. Suomen ja muiden Pohjoismaiden yhteishankinnat ovatkin jääneet tähän mennessä hyvin vähäisiksi.

Maavoimien materiaalilaitoksen kaupallinen johtaja Lars-Christian Schauman kertoo, että jopa Pohjoismailla on usein hyvin erilaiset vaatimukset kalustolle. Lisäksi hankinta-aikatauluja on usein vaikea sovittaa yhteen, sillä hankintaprosessi voi viedä vuosia.

Joskus yhteishankinnat ovat hyytyneet melko pieniinkin yksityiskohtiin, mistä vaikkapa Afganistanissa käytettävien RG32-maastoautojen kauppa on esimerkki.

Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat hankkineet ajoneuvoja samaan aikaan samalta valmistajalta, mutta päätyneet kuitenkin tekemään tilauksensa itsenäisesti.

Schauman kertoo, että yhteishankinnan kaatumiseen vaikutti mm. se, että Suomessa ja Ruotsissa on erilaiset vaatimukset ajoneuvojen valoista ja heijastimista.

Vaikka kokemukset ovat vaihtelevia, yhteishankintojen selvittelyä aiotaan jatkaa. Pohjoismaat jakavat toisilleen tietoa siitä, mitä ne ovat lähiaikoina hankkimassa. Materiaalilaitoksen mukaan esimerkiksi ampumatarvikkeiden, konekiväärien lavettien, akkujen ja koulutuksen yhteishankinnoista on käyty keskusteluja.

Parhaillaan Norjalla ja Ruotsilla on myös käynnissä mittava kilpailutus: maat aikovat hankkia yhdessä satoja kuorma-autoja. Myös Tanskalla on optio tulla mukaan hankintaan, mutta Suomi ei ole mukana. Tarjouskilpailun on määrä ratketa tänä vuonna.

Suomi ostoksilla Naton nettikaupassa

Materiaalilaitoksesta kerrotaan, että Naton yhteishankintayksiköstä NSPA:sta on saatu hyviä kokemuksia. Yksikkö selvittää Naton jäsenmaiden sekä rauhankumppanimaiden tarpeita ja kilpailuttaa erilaisia puolustustarvikkeita. Näin maat pääsevät ostamaan tuotteita valmiiksi tingittyyn hintaan.

Käytännössä ostokset tehdään yhteishankintayksikön nettikaupan kautta. Kaupassa on myös ylijäämäosasto, jonka kautta on Suomeenkin ostettu edullisesti mm. Leopard-taistelupanssarivaunun varaosia. Myös suomalaisyritykset kuten Finn-Savotta tarjoavat tuotteitaan kaupan kautta.
 
yle uutiset Kotimaa 18.1.2013 klo 18:40
Euroopan talouskriisi vauhdittaa armeijoiden yhteistyötä

Suomen ja Ruotsin puolustus- ja ulkoministerien tapaaminen ei tuonut uusia sopimuksia tai konkreettisia ehdotuksia yhteistyöstä. Käytännössä Suomi ja Pohjoismaat ovat kuitenkin jo mukana monissa yhteishankkeissa. Euroopan talouskriisi on vauhdittanut yhteistyötä.

Sotilasteknologia kallistuu vuosi vuodelta ja samaan aikaan EU:n talouskriisi on pakottanut jäsenmaat etsimään säästökeinoja. Muutaman vuoden ajan pooling and sharing eli sotilaallisten suorituskykyjen yhteiskäyttö ja jakaminen on ollut muotitermi puolustusalalla. Ideana on, että jos rahat eivät riitä tekemään jotakin yksin, voidaan se tehdä yhdessä. Puolustusministeriön erityisasiantuntija Sanna Laaksonen toteaa, että säästöt eivät ola ainoa

Puolustusbudjetit ovat pienentyneet lähes kaikissa maissa, mutta säästöt eivät ole ainoa syy yhteistyöhön. Joskus pooling and sharing-hankkeet ovat myös ainoa tapa ylläpitää jotakin kykyä, hän tiivistää.

Euroopan puolustusvirastossa EDA:ssa on käynnissä 11 hanketta, joista seitsemän on kiinnostanut myös Suomea.

Merkittävänä puutteena Euroopassa pidetään esimerkiksi sitä, että ilmatankkaukseen ei ole tarpeeksi lentokoneita. Ranskan vetämässä hankkeessa on tarkoituksena hankkia yhteinen ilmatankkeri. Suomikin on ollut kiinnostunut hankkeesta, silla Hornet-lentäjien pitää osata kansainvälisissä tehtävissä tankkausniksit, mutta kaluston ostamiseen Suomi ei aio osallistua.

Ilmatankkauksen lisäksi Suomi on kiinnostunut helikopterikoulutuksesta, yhteisistä tietoliikennesatelliiteista, yhteiseurooppalaisesta lentäjäkoulutuksesta, sotilassairaalan rakentamisesta EU:n käyttöön sekä sotilaallisten kuljetusten ja välivarastoinnin kehittämisestä. Lisäksi suomi johtaa Euroopan puolustusviraston meritilannekuvahanketta, jossa 15 maata saa tilannekuvaa merialueilta.

Ranskan ja Ison-Britannian yhteistyö pisimmällä

Euroopan puolustusviraston hankkeiden lisäksi Euroopassa on käynnissä koko joukko eri maiden kumppanuushankkeita. Tavallisimpia yhteistyöaloja ovat koulutus, harjoitukset ja yhteishankinnat. Lähimpänä Suomea Baltian mailla on yhteinen maanpuolustuskorkeakoulu BALTDEFCOL, sekä yhteinen ilmavalvonta sekä laajaa yhteistyötä harjoituksissa ja koulutuksessa.

Benelux-maat Belgia, Hollanti ja Luxemburg solmivat puolestaan viime keväänä yhteistyösopimuksen. Maat järjestävät yhteisiä harjoituksia ja niiden ilmavoimat voivat käyttää toistensa lentokenttiä. Jo aiemmin maiden merivoimat ovat sopineet yhteistyöstä.

Euroopan ydinasevaltojen Ranskan ja Ison-Britannian päämiehet solmivat vuonna 2010 laajan sopimuksen puolustusyhteistyöstä. Maat kehittävät mm. yhteisen joukko-osaston joka voi toimia maalla, merellä ja ilmassa.

Tavoitteena on myös, että tulevaisuudessa maiden lentokoneet voivat operoida molempien maiden lentotukialuksilta. Maat tekevät yhteistyötä jopa aseisiin liittyvässä ydinteknologiassa, mutta varsinaisen ydinpelotteen ne pitävät itsellään.

Nato-yhteistyötä suunniteltu jo vuosia

Yhteistoimintaa on viety eteenpäin EU:n piirissä, mutta aivan samanlaisia ideoita kehitellään myös Pohjois-Atlantin puolustusliitossa Natossa. Naton vastine pooling and sharing -termille on smart defence.

Vaikka Suomi ei ole Nato-maa, on Suomi mukana Pohjoismaiden, Hollannin, Ison-Britannian, Baltian maiden ja Puolan muodostamassa Northern Group -ryhmässä.

Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö Helena Partanen kertoo, että käytännön aloitteiden tasolle ei olla vielä päästy. Hän kuitenkin arvioi että todennäköisimmin yhteistyötä tehdään ainakin koulutuksessa.

- Myös yhteiset hankinnat ovat yksi asia, hän arvioi.
 
Tvälups kirjoitti:
Joskus yhteishankinnat ovat hyytyneet melko pieniinkin yksityiskohtiin, mistä vaikkapa Afganistanissa käytettävien RG32-maastoautojen kauppa on esimerkki.

Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat hankkineet ajoneuvoja samaan aikaan samalta valmistajalta, mutta päätyneet kuitenkin tekemään tilauksensa itsenäisesti.

Schauman kertoo, että yhteishankinnan kaatumiseen vaikutti mm. se, että Suomessa ja Ruotsissa on erilaiset vaatimukset ajoneuvojen valoista ja heijastimista.

Kertokaa miten tämä voi olla mahdollista? Kuinka vaikeeta voi olla vaihtaa heijastimet?
 
TomTom kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Joskus yhteishankinnat ovat hyytyneet melko pieniinkin yksityiskohtiin, mistä vaikkapa Afganistanissa käytettävien RG32-maastoautojen kauppa on esimerkki.

Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat ovat hankkineet ajoneuvoja samaan aikaan samalta valmistajalta, mutta päätyneet kuitenkin tekemään tilauksensa itsenäisesti.

Schauman kertoo, että yhteishankinnan kaatumiseen vaikutti mm. se, että Suomessa ja Ruotsissa on erilaiset vaatimukset ajoneuvojen valoista ja heijastimista.

Kertokaa miten tämä voi olla mahdollista? Kuinka vaikeeta voi olla vaihtaa heijastimet?

Reinikainen ja maalaisjärki kuopattiin jo aikapäiviä sitten. Kukas se kirjoittikaan jossain tråådissa, miten yhteiskunnan kehitys menee kohti sääntöjä, määräyksiä ja niiden kirjaimen täydellistä noudattamista. Kuka virkamies uskaltaa soveltaa rauhan aikana? Syytehän siitä nappaa. "Juristit perivät maan" (jos siitä on mitään jäljellä).

JOS olisin optimisti, niin joku rohkeutta ja reilua itsevarmuutta osoittava persoona voisi hoitaa tuollaiset valojen ja heijastinten vaihdot. Mutta julkisessa hankinnassa?
Tai: onkohan NATO-standardeja tarkennettava...??? (lisää töitä juristeille, kun harmoniseerataan puolustustarvikkeiden määräykset viimeistä nipukkaa myöten?)
 
Mitkä vitun nato-standardit? On se kumma kun ei osata tehdä yhtenäisiä säädöksiä EU:ssa heijastimista autoissa. Kurkun käyryydestä osataan kyllä vääntää kättä vuosikausia. Mitä väliä yleensäkään? Ei näitä autoja ostettu kotimaan käyttöön ja mistä lähtien PV:n autoja päteneet jotkut turvallisuussäädökset? Neuvostoliittolaisilla kuolemanloukuilla ajellaan yhä. Vielä kummempi on ettei osata tehdä yhteistä ostotarjousta johon eritellään tietyille autoille tietty heijastintarve.
 
Ehkä yhteishankinnan peruuntumiselle on jokin oikea syy jota ei voi poliittisista syistä ääneen lausua.
 
commando kirjoitti:
Mitkä vitun nato-standardit? On se kumma kun ei osata tehdä yhtenäisiä säädöksiä EU:ssa heijastimista autoissa. Kurkun käyryydestä osataan kyllä vääntää kättä vuosikausia. Mitä väliä yleensäkään? Ei näitä autoja ostettu kotimaan käyttöön ja mistä lähtien PV:n autoja päteneet jotkut turvallisuussäädökset? Neuvostoliittolaisilla kuolemanloukuilla ajellaan yhä. Vielä kummempi on ettei osata tehdä yhteistä ostotarjousta johon eritellään tietyille autoille tietty heijastintarve.

En nyt mitenkään puolustele ex. neukkulan kalustoa, mutta tiedustelisin kuinka moni suomalainen on kuollut neuvostoliittolaisella kalustolla ajellessaan? Tai edes kyydissä ollessaan? Ja se Taipalsaaren BTR-turma ei kelpaa, koska se oli käyttäjän moka.
 
Voi veljet mitä uutisointia! "Koska halusimme pyöreät umpiot ja ruotsalaiset halusivat neliönmalliset umpiot, päätimme tilata erikseen."
Ei mainintaa hävittiinkö kyseisellä asialla rahaa, ei mainintaa mitä saavutettiin jne...
 
Niin siis ymmärsin että tuossa heijastin hommassa on kyse erillaisesta tieliikennelaista ja tämän tuomasta erillaisista vaatimuksista.
 
setämies kirjoitti:
Voi veljet mitä uutisointia! "Koska halusimme pyöreät umpiot ja ruotsalaiset halusivat neliönmalliset umpiot, päätimme tilata erikseen."
Ei mainintaa hävittiinkö kyseisellä asialla rahaa, ei mainintaa mitä saavutettiin jne...

Jos kilpailutetaan ja arvotaan mistä löydetään parhaat vehkeet, niin silloin on jo mennyt rahaa ihan riittävästi. Jos se siinä vaiheessa kosahtaa johonkin valoihin/heijastimiin niin ei voi muuta kun ihmetellä.
 
Jep.. lähinnä naurattaa tuo otsikko: Panssariautokauppa hyytyi säädöksiin. Tosiasiassahan RG:t ostettiin, mutta tilaus ei ollut yhtenäinen vaan molemmat tilasivat omansa. Itsehän luen uutisen suurinpiirtein "Tosikovassa paikassa jää pst-ohjukset ostamatta koska ruotsalaiset tykkäävät erilaisesta vihreän sävystä."

Todellisuudessahan näin ei ole vaan tavara kulkee, mutta hinta on EHKÄ kustannustehokkaampi yhdessä tilattuna.
 
setämies kirjoitti:
Jep.. lähinnä naurattaa tuo otsikko: Panssariautokauppa hyytyi säädöksiin. Tosiasiassahan RG:t ostettiin, mutta tilaus ei ollut yhtenäinen vaan molemmat tilasivat omansa. Itsehän luen uutisen suurinpiirtein "Tosikovassa paikassa jää pst-ohjukset ostamatta koska ruotsalaiset tykkäävät erilaisesta vihreän sävystä."

Todellisuudessahan näin ei ole vaan tavara kulkee, mutta hinta on EHKÄ kustannustehokkaampi yhdessä tilattuna.

Niinpä, otsikkko houkuttelee lukemaan ja lukija pettyy, kun leipäteksti ei olekaan otsikon mukaista. Tyypillistä Iltapaskaa.
 
Siviilibyrokratia on päässyt survomaan lonkeronsa puolustusvoimien ajatteluun. Siinä syy älyttömyyksiin.
Ennen puolustusvoimien toiminnasta määrättiin erikseen ja siviililainsäädäntö ei ollut se johtotähti toiminnassa vaan valmistautuminen sotaan.
 
En ole yhtään vakuuttunut, että siviilibyrokratia olisi tunkenut lonkeronsa puolustusvoimiin. Puolustushallinto on käsittääkseni omaksunut hölmöydessään tavan noudattaa siviilimääräyksiä esimerkiksi kuljetusalalla vaikka laki ei sitä varsinaisesti edellytä.
 
TomTom kirjoitti:
setämies kirjoitti:
Voi veljet mitä uutisointia! "Koska halusimme pyöreät umpiot ja ruotsalaiset halusivat neliönmalliset umpiot, päätimme tilata erikseen."
Ei mainintaa hävittiinkö kyseisellä asialla rahaa, ei mainintaa mitä saavutettiin jne...

Jos kilpailutetaan ja arvotaan mistä löydetään parhaat vehkeet, niin silloin on jo mennyt rahaa ihan riittävästi. Jos se siinä vaiheessa kosahtaa johonkin valoihin/heijastimiin niin ei voi muuta kun ihmetellä.

Tai sitten jätetään kylymästi kertomatta, mistä oikeasti oli kyse?
 
Back
Top