PV:lle omia jäänsärkijöitä?

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
#21
http://www.smu.fi/viestinta/nettijutut/arkisto/nettijutut_2009/saimaan_jaanmurtoa/

Saimaan Jäänmurtoa
>>> Seuraava sivu

Jäänsärkijä mahdollistaa liikenteen sisävesillä talvipakkasilla
Puhuri piiskaa ja nurkissa paukkuu pakkanen. Pilkkijöiden hahmot näkyvät horisontissa pieninä tummina pisteinä. Kaloja narratessa läheisyydestä voi vilahtaa ohitse melkoinen troikka: jäänsärkijä poikineen, eli esimerkiksi väyläalus Letto ja sen vanavedessä lipuvat rahtialukset.

”Saimaan jäissä on kulkenut jäänmurtajan perässä jopa kuusi alusta pitkiä letkoja,” Leton konemestari Veijo Vainikainen kertoo.

Jäänmurto on pohjoista eksotiikkaa parhaillaan ja kohtaus voisi olla elokuvasta: Valkeuden keskellä vaeltava karavaani hivuttautuu hiljalleen pilkkijöiden ohitse. Autiossa maisemassa kohtaavat pilkkijöiden eleettömyys ja odotus sekä liikkuvat laivat. Kun TV:stä kääntää vielä äänen pois, saa häivytettyä jäiden särkymisen aiheuttaman kolinan ja jäljelle jää hiljaisuus. Tyhjyyden ääni: hento tuuli järvenselällä, joka pyyhkäisee mukaansa jään pinnalle kertynyttä kevyttä lunta.

Saimaalla ajetaan niin pitkään, kun kanava on auki

1900-luvulla Suomeen rantautunut jäänsärkijätekniikka mahdollisti rahdin kuljetuksen vesiteitä pitkin myös talviaikaan. Letto särki jäitä Saimaalla aina 16. tammikuuta saakka. Saimaan kanava suljettiin pari päivää myöhemmin 18. tammikuuta.

”Vuodenvaihteen kieppeillä tultiin tänne”, Vainikainen muistelee.

Luonnonmukainen avovesikausi Etelä-Saimaalla ja Saimaan kanavalla on keskimäärin 211 vrk. Talvisin särjetään jäitä niin kauan, kun kanava on auki. Tänä talvena Saimaalla särki jäitä Leton lisäksi esimerkiksi Alfåns Håkansin T/b Protector ja RaumaCatan T/b Meteor. Letto avusti laivaliikennettä erityisesti pohjoisella Saimaalla.

”Saattelimme suolalastia ja turvelaivoja Kuopion korkeudelle.”

Erityisen paljon Saimaalla kuljetaan paperiteollisuuden raaka-aineita, kuten puuta, jota tuodaan Venäjältä Saimaan kanavan kautta. Pohjoisin satama ja etappi löytyy Siilinjärveltä. Itäisin määränpään on puolestaan Puhos Joensuun ja Savonlinnan välimatkassa. Jäissä kulku ei ole mitään yhden käden ohjausta. Saimaan jäissä kulkeva väylä on vain reilut 40 metriä leveä ja keskisyvyys 12 metriä. Pienikin poikkeama saattaa olla kohtalokas. Selviö on, että jäiden läpi ei todellakaan näe, vaan on navigoitava.

”Täällä on paljon ahtaita paikkoja, vesi virtaa, on sulkuja ja siltoja sekä kapeikkoja”, kippari Harri Kiuru kuvailee Saimaalla seilausta.

Mutta siitä ei pääse mihinkään, että maisemat Saimaalla ovat upeat ja vaihtuvat! Alus on melkeinpä koko ajan liikenteessä, ajetaan noin 7–9 solmun vauhdilla. Taivallus pitkässä vesistössä vie aikaa: Kuopiosta Savonlinnaan ajetaan arviolta 12 tuntia ja siitä alaspäin Lappeenrantaan noin 8-9 tuntia. Vesikuljetus on ympäristöystävällinen kuljetusmuoto monessa suhteessa.

”Vesitiet eivät kulu”, Taralainen muistuttaa.

Ainakin yksi miehistön jäsenistä on yleensä niin sanotusti paikallinen, joka tuntee alueen vedet ja osaa perehdyttää muita Saimaalla liikkumiseen. Leton perämies Lauri Taralainen on kotoisin Savonlinnasta ja tuntee Saimaan kuin omat taskunsa. Miehellä on parhaillaan menossa jo 13. jäänmurtotalvi kotivesillä.

”On se aika erilaista ajella merellä kuin matalalla Saimaalla”, perämies Taralainen toteaa.

Jäänmurrosta poijutöihin
Väyläalus Leton miehistö kertoi suuntaavansa seuraavaksi Kotkaan väyläalus Seilille poijutöihin. Väylillä olevia merimerkkejä on tarkastettava ja kunnostettava säännöllisesti, sillä jos valo on pimeänä tai poiju väärässä paikassa, alus voi olla helposti karilla. Väylänhoitoalukset muokkautuvat moneen ja esimerkiksi Letossa on öljyntorjuntavalmius olemassa ja koulutettu miehistö kuuluu samoin niin sanottuun öljyntorjuntapooliin, joka vaatii oman erikoistumisensa.

”On mukavaa tulla töihin Finstalle, kun on tutut ja osaavat työtoverit seurana”, Taralainen pohtii.

Erikoiskalustolla ajo vaatii oman harjaantumisensa ja koulutuksensa. Henkilöt, jotka siihen on koulututettu ovat niin sanotussa öljyntorjuntapoolissa.

”Öljyä kerätään harjaksilla, jotka putsaavat öljyn veden pinnalta pyörivällä liikkeellä ylös talteen”, kuvailee korjausmies-yt Lasse Vartiainen aluksen toimintoja.

Öljykatastrofin torjuntaan liian vähän kalustoa
Liikenne Suomenlahdella on lisääntynyt vuosi vuodelta ja varsinkin Venäjältä kuljetetaan yhä enemmän tankkereilla mustaa kultaa Eurooppaan Itämeren kautta. Matala ja karikkoinen Suomenlahti on todettu kansainvälisestikin uhkavyöhykkeeksi öljylaivan karille ajovaaran ja jo ennalta turmeltuneen vedenlaadun takia.

”Valtiovalta voisi panostaa öljyntorjuntaan nykyistä tehokkaammin. Yleensä aletaan toimiin vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä”, Vartiainen ja Taralainen pohtivat.

Yhteistyön käden pitäisi ulottua Suomen lisäksi muihinkin maihin. Itämeren alueen kaikkien valtioiden tulisi ponnistella yhdessä ja varautua öljyvahingon siivoamiseen, sillä ainakin Vartiainen ja Taralainen ovat sitä mieltä, että nykyinen kalusto ei ole riittävä, jos jotakin tapahtuu.

Saana Lamminsivu









Kuvaa klikkaamalla saat esiin suurennoksen.
 
#22
Näitä monitoimimurtajia on tehty ja maksavat ihan minimissään sata miljoonaa.
Kyllä jäänmurtajan militarisointi maksaisi varmaan toiset sata miljoonaa tuohon päälle. Siinä pitäisi suunnitella kansirakenteet ja sisätilat kokonaan uusiksi, lisätä sensoripaketti, taistelunjohtojärjestelmä sekä jonkinlaiset aseet ja omasuojärjestelmät. Lopputuloksena olisi kevyesti aseistettu hidas partiolaiva erinomaisilla jäissäkulkuominaisuuksilla. Kotisatamaksi tuolle sopisi vaikka Petsamo.
 
#23
Onnea vaan "pienen mutta painavan" jäänsärkijän suunnitteluun. Kyllä jokaisen laivan, niin pienen kuin isonkin, tulee noudattaa Arkhimedeen lakia.

Näitä monitoimimurtajia on tehty...
En pidä Botnican myyntiä välttämättä erityisen huonona ratkaisuna. Vaikka alus olikin uusin ja teknisesti edistynein Suomen jäänmurtajista, ei se suorituskyvyltään vastannut vanhempia jäänsärkijöitä. Tähän on syynä muun muassa se, että aluksessa on kolmanneksen vähemmän propulsiotehoa kuin esimerkiksi 80-luvulla rakennetuissa viimeisissa perinteisissä jäänmurtajissa, vaikka leveyttä on saman verran (24 metriä). Myös aluksen konejärjestelmä (12 nopeakäyntistä Caterpillaria) oli huollon kannalta vähintäänkin mielenkiintoinen. Lisäksi alukselle ei löydetty kesäkausiksi tuottavia rahtauksia, vaan se vietti pitkiä aikoja satamassa Välimerellä. Toisaalta, eipä sillä ollut rahtausta kotivesillekään jäätä murtamaan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole aluksen vika, vaan syy voi löytyä myös konttorin puoleltakin.

Voimassa taas painaa ensisijaisesti ikä. Alushan on uudistuksestaan huolimatta maailman vanhin edelleen käytössä oleva jäänmurtaja ja muun muassa sen tasavirtapotkurimoottorit ovat alkuperäistä 50-luvun tekniikkaa.

Suomi ei ole ainoa murtajakokeilija...
Oden on yksi maailman parhaista polaari- ja tutkimusmurtajista, mutta se ei tee siitä hyvää avustusmurtajaa Itämeren oloihin, joissa jäänsärkijöiltä vaaditaan erityisesti hyviä peruutus- ja ohjailuominaisuuksia. Odenissahan on mekaaninen voimansiirto säätösiipipotkurein ja vauhtipyörin, sekä suuret peräsimet jotka käännetään potkurien eteen suojaksi peruutustilanteessa. Myös rungon levikkeet ("reamerit") kinnaavat peruutettaessa jäähän, koska niitä ei ole suunniteltu toimimaan aluksen liikkuessa taaksepäin. Aluksen jäissäkulkukykyä kuvaa hyvin se, että jenkit surevat edelleen Odenin "menettämistä" kotivesille. Ruotsalaismurtajaa kun tarvittaisiin kipeästi vuosittain avustamaan huoltokuljetukset McMurdon tukikohtaan Etelämantereelle.

Ruotsilla on myös ihan oikeasti huonoja monitoimimurtajia, nimittäin Tor Viking II sisaraluksineen. Älä sekoita Odenia niihin.

Mutta ei kykene kunnolla toimimaan yhtään missään...
En minä ainakaan näe mitään estettä suunnitella monitoimimurtajaa, joka täyttäisi suorituskykynsä osalta täysin Itämeren avustustoiminnan vaatimukset.

1990-luvulla rakennettujen Moulinexien perisyntinä oli se, että niiden kanssa yritettiin lähteä kilpailemaan puhtaasti avoveteen suunniteltujen huoltoalusten kanssa. Toisaalta, 90-luvulla arktinen öljynporaus eli suvantovaihettaan. Viime vuosina Fennica ja Nordica ovat tahkonneet rahaa Alaskan vesillä tehtävissä, joihin ei maailmalta löydy muuta sopivaa kalustoa. Uusi monitoimimurtaja tulisikin suunnitella ensisijaisesti tehtäviin, joissa se saisi murtaa jäätä käytännössä ympäri vuoden. Tällaisia pestejä ovat muun muassa porauslauttojen jäänhallinta- eli ice management -tehtävät. Näissä tarvitaan suomalaisen kaluston lisäksi myös suomalaista osaamista.

...oli sivuttain menevä öljyntorjuntamurtaja mikä olisi ollut liian syvä torjumaan öljyä rannikolta ja liian matala murtamaan jäätä (onneksi, luojan kiitos tästä, onneksi projetki ei toteutunut)...


:>

Täytyy kyllä nostaa hattua Venäläisille ennakkoluulottomuudesta.

Ukin työvene pukkaa maailmalle priimaa, eikä vaan "työvene"-kokoluokassa ja Rajakin saa uuden ulkovartiolaivan kun katsoivat millainen poseidon-luokka svenskeillä on.
Rajavartiolaitoksen uusi ulkovartiolaiva on kylläkin rakenteilla Raumalla STX Finlandin telakalla. Näillä näkymin se jäänee telakan viimeiseksi uudisrakennukseksi. Alusta ei myöskään ole "kopioitu" mistään vaan se ihan omaa suunnittelua.

Ukin telakalla on kuitenkin rakennettu muun muassa Merivoimien jäätämurtaja monitoimialus Louhi. Aluksen on suunnitellut ILS, joka on vastannut myös muun muassa suomalaisten monitoimimurtajien suunnittelusta.

Valmiita malleja on. Aina on joku kuka haluaa uuden konseptin ja nimensä historiankirjoihin. Idea on aina helvetin hyvä paperilla ja säästöä syntyy. Käytäntö vaan on tupannut osoittamaan aivan toista.
Niin. Eihän esimerkiksi 80-luvun lopulla kehitetystä Azipodistakaan ollut mihinkään ja samalla vuosikymmenellä kehitetyn potkurimoottorien AC/AC-syklokonvertterikäytönkin voi heittää samaan romukoppaan. Oikeastaan jenkeiltä kopioitu keulapotkurikin oli loppujen lopuksi ihan paska juttu - kyllä jäänmurtajan malli meni ensimmäisen Murtajan kohdalla oikein, vaikka myöhemmät murtajat menivätkin molemmin puolin ohi...

Tuollainen sisävesille tarkoitety murtajaakin Ruotsilla on, nimittäin Ale.
Suomessa oli aikoinaan satamajäänmurtaja Teuvo, joka on runkomuotonsa osalta melko läheistä sukua Alelle. Aluksesta tehtiin myöhemmin työntöalus Mega.
 

Charlyn_enkelit

Kersantti
ALTTERI
#24
Voisko laiva sahata siivuja ja aurata ne sivulle, jään päälle? Terän paksuus voisi olla mahd. ohut, jotta ei kulu energiaa.
Vaikkapa laser terä? Jos uudelleenjäätymistä ei ehdi tapahtua, niin rako voisi olla vaikka mikrometrin, eli energiaa ei kulu kuin muutama hassu kilowatti.
 
#25
Ahaa, Botnica ei vastannut vanhempia jäänmurtajia Urhoa, Sisua Otsoa ja Kontiota. No shit Sherlock? Ei löydetty tuottavia rahtauksia? Oho, ihan tosi! Olen huuli soikeana kun luulin et laivat on hyviä ja rahtaustoimionta pelaa ja takoo fyffee valtiolle. Luulin, et perinnemurtajienkin rahtauskäytäntö on ihan aitoa toimivaa markkinataloutta kilpailuilla markkinoilla, onhan noita nyt vähän joka redarilla kilpailutettavaksi. Fuck me kun luulin tota toimimattomaksi teatteriksi! Valtion virkamiehet spot-markkinoilla kertomassa tähtitieteellistä päivävuokraa tai hunajaista aikarahtausta. Ihmeen hiljaa ollaan silloin kun ollaan ilman rahtausta... Se on hiukan vaikee yhtälö, et jos pitäis olla talvet Itämerellä jäätä rikkomassa ja pitää rahtauksia samaan aikaan pohjoislla pallolla oikeissa rahahommissa. Kyllähän sitä kai kysellä voi, et mikä ton lafkan strategia on? Murtaako se vai tekeekö se bisnestä? Jos Suomen rannoilla tarvitaa murtajaa niin mitä tehdään: jatketaanko murtajan rahtausta maailmalla ja otetaan Tor Viking+siskot tänne? Kuten todennäköisesti tehdään. Mitenköhän Nordikan ja Fennikan tilausvaiheessa mahdettiin selittää, jos en ihan väärin muista, et ne tekee bsinestä kesät ja talvet murtaa jäätä. Toisin kävi. Lennun ja Köpin kopla sai lähtee Laitokselta kun rahtaus oli niinkin kannattavaa et piti ihan etelässä käydän norskirahtaajien piikkiin. Kappas kehveliä, ei olis uskonut... Mut noinhan itse asiassa sen pitikin mennä ja noi se suunniteltiin alun perin. Et Suomalaiset jäänmurtajat tekee offshore duunia maailmalla.

Eiköhän toi nyt oo jo ihan selvä, etä kokonaisuutena noi on tehny iha vitusti persnettoo.

Jos Botnica ei ollut kovin häävi 12 caterpillarinsa kanssa niin sit oliki hyvä et Tallinna osti sen. Kaikki siis hyvin? Missään ei oo mitään sanottavaa. Tällanen tyhmempi mies ihmettelee et jos se kerran ei ollu oikeen kokoinen, ei ollut tehoja, siinä oli liikaa catepillareita tai whatever, niin miks sellanen hankittiin? Samoin sitä voi jotain Odenia ihmetellä, mut svenskit voi pitää tunkkinsa. Voisin vaikka luulla ihan helposti, et alunpitäen piti tulla priimaa Itämerelle. Kenties epäonnistuminen kääntyikin voitokkaaksi polaari- ja tutkimusmurtajaksi. Hiukan ku kasipalloa pelais ilman pussin maalaamista. "Just tota mä yritinkin...". "Just tollanen siitä pitikin tulla." Mut joo, jos jäänmurtaja ei murra jäätä kun tehoja ei oo, niin eihän se suinkaan aluksen vika ole. Jep, jep. Varmaan valtiokin mielellään rahtaa murtajaa joka ei murra. Ihmisten vika siis. Varmaan väärä mies jäänmurtopomona. Pitäs saada inssi siihenkin, et osais arvostaa uutta suunnittelua. Ehkä sit sellaisia ohjailu- ja peruutusominasuuksisilla olevia murtajia olis kannattanu rakentaa? Mitään ei olla tehty väärin, laivat soveltuu aina jonnekin ja jok löytää jotain käyttöä. Se vaan saattaa olla ihan jotain muuta mihin tarpeeseen tilattiin, tarve van katos ja uusi tarve tuli tilalle ja jotka muuta väittää on vaan kehityksenjarruja...

Samalla logiikalla kuin Oden on hyvä niin Tor Viking on myös onistunut alus. Sehän on kai sentään ihan pätevä suplari?

Kehitys on upea asia. Murtajan elinkaari on pitkä. Onkohan monitoimisen yhtä pitkä? 40 vuotta ei näytä olevan mitään. Pitkä aika elää jonkun lapsuksen kanssa, ehkä virolaiset ostaa. Rahaa löytyy täysimittaisiin kokeiluihin. Voi toi venäläisten vehje olla kovakin. Jos on, niin sit niitä vaan. Silti oon ilonen et joku muu kokeilee tota ennen meitä.

Jos oot oikein Sherlock, huomaat et en väittänyt et uusi laiva tehdään ukissa vaikka se nyt hiuka epäselvä lause oli. Workboat tekee mielenkiintoisia paatteja.

Ollakseen puhdasta sattumaa, rajan KBV:n paatit näyttävät yllättävän samannäköisiltä. Hiukan kuin mitä aiemminkin, Turso/KBV181 esimerkkikuvissa. Turvassa helideck keulassa, mut edellleen näin keskivertoa tyhmempänä sanoisin, et svenskien Poseidonit olis ollu mallina Turvalle. Ilmeisesti tää sit ihan puhtaalta pöydältä tullu.


 
#26
Voisko laiva sahata siivuja ja aurata ne sivulle, jään päälle? Terän paksuus voisi olla mahd. ohut, jotta ei kulu energiaa.
Vaikkapa laser terä? Jos uudelleenjäätymistä ei ehdi tapahtua, niin rako voisi olla vaikka mikrometrin, eli energiaa ei kulu kuin muutama hassu kilowatti.
Vaihtoehtoisesti sen keulaan voisi laittaa oikein ihan pirun ison vasaran. Sillä isketään jäät rikki. Tais sit voi räjäyttellä ydinpommeja jääalueen päällä. Sulais jäät isolta alueelta.
 

Charlyn_enkelit

Kersantti
ALTTERI
#27
Eikös jossakin uudessa monitoimimurtajassa ollut semmoinen periaate, että joku potkuri työntää vettä jään alle?
Tietyissä olosuhteissa tai aina. Todella hämärä muistikuva vuosien takaa.
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#28
KBV181 on rakennettu Suomessa ilmeisesti samoilla suunnitelmilla kuin Tursas ja Uisko. Tuo Uiskon kuva on ajalta jälkeen peruskorjauksen, paattihan oli aiemmin jokseenkin täsmälleen saman näköinen, kuin ruotsalainen sisarensa.
 
#29
En ota kantaa rahtaus- tai muihin kuvioihin, koska olen vain insinööri ja suunnittelen sellaisia aluksia, joita asiakas haluaa ja joka täyttää tämän asettamat suorituskykyvaatimukset. Toki yritän omalta osaltani vaikuttaa myös siihen, että asiakas haluaisi sellaisen laivan, jollaisen hän oikeasti tarvitsee. Se, mitä tapahtuu jäänmurtajan lähdettyä telakalta, on kuitenkin loppupeleissä asiakkaan oma asia.

Se on hiukan vaikee yhtälö, et jos pitäis olla talvet Itämerellä jäätä rikkomassa ja pitää rahtauksia samaan aikaan pohjoislla pallolla oikeissa rahahommissa.
Jos viittaat heittooni uusien monitoimimurtajien käyttämisestä jäänhallintaan, niin arktikassa ei porata pohjoisen talven aikana. Lisäksi monitoimimurtaja voi muodostaa jäänmurron lisäkapasiteetin jota tarvitaan vain kylmimpinä kuukausina ja kovimpina jäävuosina. Tällöin se voi olla viimeinen Suomeen palaava ja ensimmäinen "kesätöihin" poistuva murtaja.

Tällä hetkellä suomalaiset monitoimimurtajat ovat stand-byssa muistaakseni Inkoossa. Niitä ei todennäköisesti tarvita tänä vuonna Itämeren jäänmurtoon, koska jäätilanne tästä tuskin enää pahenee. Näin ollen niille voidaan antaa melko aikaisessa vaiheessa lupa palata takaisin Shellin hommiin.

Eiköhän toi nyt oo jo ihan selvä, etä kokonaisuutena noi on tehny iha vitusti persnettoo.
Jotain lukuja olisi kiva nähdä.

Eikös jossakin uudessa monitoimimurtajassa ollut semmoinen periaate, että joku potkuri työntää vettä jään alle? Tietyissä olosuhteissa tai aina. Todella hämärä muistikuva vuosien takaa.
Monitoimimurtajien Aquamastereilla ja Azipodeilla voi rikkoa jäätä aluksen ympäriltä ja leventää ränniä puhaltamalla vettä jään alle:



Myös tuo uusi Liikenneviraston murtaja pystyy siihen ruoripotkureineen.
 
#30
En pysty heittämään mitään selviä lukuja noiden murtajien kannattamattomuudesta tai kannattavuudesta. Voin vain googletella menneitä kirjoituksia, mut ei noi nyt uutisoinnista ja kirjoittelusta päätellen kovin mairittelevaa kuvaa anna, ainakin yle uutisoi että monia tappiollisia vuosia ollut peräkkäin. No tietysti perinteinen murtajakaan ei tuota, et ei tääkään nyt ihan kovin yksinkertaita ole. Onneksi nyt Shellin aikaan tulostakin on tehty ja hyvä niin, en jaa tuota Kyllösen käsitystä USA:n öljyriskeistä, rikejä tietty aina on mut ei tuo nyt mikään kovin todennäköisletä kuulostava juttu oo. Mut elinkaari on elinkaari. Historia on kuitenkin vaiherikas.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/15/avoin-kirje-ministeri-vehvilaiselle

"Valtionyhtiö Arctianoffshore-toiminnan liikevaihto oli viime vuonna 17,0 miljoonaa euroa. Tulos oli 7,1 miljoonaa euroa tappiollinen. Vuonna 2008 tappiota kertyi 6,1 miljoonaa. Arctian toimitusjohtajan Tero Vaurasteenmukaan tästäkin vuodesta tulee tappiollinen.
...
Tämän illan MOT-jaksossa Arctian juuri eläkkeelle siirtynyt jäänmurtojohtaja muistuttaa, että jäänmurto on Suomen teollisuudelle ja kauppamerenkululle elinehto, mutta offshore ei. Offshore-liiketoiminta ei sovi yhteen jäänmurron kanssa. Jäänmurto joutuu nyt maksamaan offshoresta. Hän heittää pallon liikenneministeri Anu Vehviläiselle: Tee jotain!"

http://yle.fi/uutiset/merenkulkulaitoksen_johdolle_kovat_tuomiot/5147865

"Merenkulkulaitoksen johdon epäiltiin ottaneen vastaan lahjuksia norjalaiselta DSND-varustamolta vastineeksi suomalaisten jäänmurtajien halvasta vuokrahinnasta. Hovioikeuden tuomion odotetaan vetävän linjaa sille, kuinka paljon virkamiehet voivat ottaa vastaan kestitystä.

Syytteessä olleet johtajat puolustautuivat sillä, että heille 1990-luvulla annettu kestitys, muun muassa ulkomaanmatkat, olivat normaalin liike-elämän käytännön mukaista"

http://www.merjakyllonen.fi/blogi/2013/10/11/27

"Arctia on pyrkinyt offshore-bisnekseen tehdäkseen tiliä, mutta mikään itsestäänselvästi tuottava ala arktinen jäänmurto ei ole. Shell-sopimus on tuonut Arctian kassaan rahaa, mutta kannattavan bisneksen luominen arktisilla vesillä ei ole niin helppoa kuin meillä välillä tunnutaan uskovan. Olot ovat todella vaativat, ja jo matka arktisille vesille vie niin pitkään että rahat olisi käärittävä hyvin lyhyessä ajassa.

Riskit ovat myös kovat. En missään nimessä halua, että arktisen jäänmurron riskit maksaa suomalainen veromaksaja. Mitä me teemme jos Arctian laivat ovat osallisena jossain öljyvahingossa? Miten silloin käy meidän perinteisten jäänmurtajien, jotka kuuluvat samalle yhtiölle?

Jos off-shore bisnekseen Suomessa uskotaan, löytynee sille myös yksityistä rahoitusta, ja riskeille käypä hinta. Offshoren turvaaminen ei kuitenkaan ole valtion perustehtävä. Talvimerenkulun turvaamisessa tarvittavan huoltovarmuuskriittisen jäänmurtokaluston olisi syytä olla valtion omistuksessa ja täysin suojassa arktiseen toimintaan liittyvistä riskeistä. Alusten lisäksi olisi varmistettava, että huoltovarmuuskriittinen jäänmurto-osaaminen säilyy Suomessa kaikissa markkinatilanteissa.

Investointina ja käyttökustannuksiltaan kalliiden monitoimimurtajien toimintaa on kustannettu osaltaan väylämaksutuloilla, jotka kerätään Suomen elinkeinoelämän merikuljetuksilta. Joinakin vuosina monitoimimurtajat tekevät tiliä, mutta samaan aikaan niiden tekninen elinikä on perinteisiä lyhyempi ja käyttökulut suuremmat kuin perusmurtajilla. Vanhan Voiman elinkaari tulee olemaan 60 vuotta, kun taas monitoimimurtajat palvelevat 25-30 vuotta.

Hallitus teki siis viisaan päätöksen, kun uusi murtaja päätettiin hankkia perinteisenä, ja Liikenneviraston omistukseen. Ainakin yksi murtaja on tulevaisuudessa turvattu."

http://www.merjakyllonen.fi/blogi/2013/10/13/28

http://www.vihrealanka.fi/uutiset/m...jäänmurtoa-–-liikevaihtoa-yli-kuusi-miljoonaa
 
#31
Itsekin olen eri mieltä Kyllösen kanssa noista korvausasioista. Kannattaa myös pitää mielessä, että suomalaiset monitoimimurtajat operoivat Yhdysvaltain aluevesillä poikkeusluvalla, joka käsittääkseni päättyy 2017. Onko esimerkiksi Venäjällä tai Kanadassa, joista seuraavat "työmaat" saattavat löytyä, vastaavia korvausvelvotteita?

En väitä, etteikö nykyisten monitoimimurtajien kaupallisessa operoinnissa olisi tehty virheitä. En kuitenkaan lähtisi tuomitsemaan koko konseptia pelkästään yhdeltä operaattorilta ja kolmesta aluksesta saatujen kokemuksien perusteella, vaan jaksan uskoa erityisesti arktisille alueille räätälöidyn monitoimimurtajan kannattavuuteen. En myöskään allekirjoita väitettä siitä, että tällainen monitoimimurtaja ei pärjäisi Itämeren jääoloissa. Toki pohjoisimpiin satamiin tarvitaan pahimpina talvina keulapotkur(e)illa varustettu alus, mutta kyllähän Otso ja Kontiokin siellä tavallisesti pärjäävät.

Offshore-bisnes ei välttämättä ole valtion tehtävä, mutta miksei se voisi olla valtion omistaman varustamon tehtävä, varsinkin kun kyseisellä varustamolla on kaikkein laajin kokemus jäissä operoinnista ja offshore-bisneksestä sekä halua hankkia tällaisia aluksia? Onhan muillakin valtionyrityksillä kaupallista toimintaa.
 

Hande

Kenraali
Lahjoittaja
#33
Tuosta Liikenneviraston uudesta murtajasta tulikin sitten kertaheitolla tehokkain suomalainen jäänmurtaja. 19 megawatin propulsioteho on vajaat kolme megaa enemmän kuin Urho-luokan murtajilla. Propulsiojärjestelmäkin on täysin uudenlainen (kolme ruoripotkuria, joista yksi keulassa).

http://www.meriteollisuus.fi/Ajankohtaista/Uudessa_jaanmurtajassa_huipputeknologiaa_(17.2.2014)/
MITÄ? Ei iskuvasaraa, murtokiilaa, timanttisahaa tai kuplakonetta ja murtaa jäätäkin yläpuolelta. Ihan paska vehe, ei sovellu ainakaan sotahommiin kaukopartioita suojaamaan :confused:
 
Tykkäykset: 3JK