Pv:n palvelukeskus

kimmo.j kirjoitti:
Jostain syystä pääkaupunkiin, tai sen lähelle ei saisi sijoittaa mitään valtion virastoja. Tuusulahan on täyttä pöndeä, jossa lapset ampuvat toisiaan kouluissa, joten en ymmärrä miksi toiset landet ovat kateellisia.:a-rolleyes:

Ihmiset eivät varmasti ole erilaisia eri puolella Suomea, mutta on totta että akateemisesti koulutetut pariutuvat keskenään. Näin pienellä paikkakunnalla ei välttämättä löydy töitä paremmalle puoliskolle ja se taas vaikuttaa ihmisten halukkuuteen siirtyä pikkupaikkakunnille töihin.

Niin keskiverto vantaalaista, espoolaista tai vaikka helsinkiläistä ei kiinnosta paskaakaan onko Tuusulassa joku puolustusvoimien virasto. Santahaminan kohtalokaan ei juuri liikuta. Kun paikallisen prikaatin säilyttämistä vaativa valtuuskunta vaati puheissaan jonkun pääkaupunkiseudun kolmesta varuskunnasta lakkautettavaksi niin jutulle saattoi vain hymähtää. Keskimääräiselle vantaalaiselle joku Parolan panssaripesä on aika yhdentekevä paikka- se tuskin edes sijaitsee "pääkaupunkiseudulla" kenenkään muun mielestä kuin jonkun harhaisen hajasijoittajan.

Se mitä puhuit noista vaikeuksista löytää vaimolle tai miehille töitä on mitä totisinta totta. Nykyisin upseerilla ei ole sitä nöyrää pikkuvaimoa joka tyytyy siihen rooliinsa parin "kakkosena" ja jolle hankitaan majurin puhelinsoitolla sitten joku toimisto jobi posti&telelaitoksen aluetoimiston sotilastoimistosta kun mies siirtyy uudelle paikkakunnalle.

Pääkaupunkiseudun tai sanotaan vaikka Uudenmaan suosio pv:n parissa on helppo selittää. Kyseinen alue mahdollistaa urbaanin elämäntavan ja vaimolle töitä sekä takaa hyvät edellytykset jälkikasvulle ilman kieroon kasvamiseen vaaraa.

Kylmä fakta on se, että ainakin viimeiset 50 vuotta kantahenkilökunta on halunnut kaupunkikasarmeihin ja välttänyt korpea. En yhtään epäile, että vaikka närpiöläinen toimiupseeri ei rakastaisi kotiseutuaan näin varmasti on mutta esim. Kajaani on kyseisen skapparin mielestä vain vieras pikkukaupunki jonne et ulkopuolisena sovi joukkoon ja olet vain yksi PV:n muukalainen muiden joukossa.

Sitten tämä hesalaisten tai kaupunkilaisten vihaamiseen erikoistunut joukko joka saa narsistisen raivokohtauksen jos Pasilassa työskentelevä radiotoimittaja erehtyy kuvailemaan vaikka studion ulkopuolella vallitsevaa säätilaa. Kaupungit ovat vain ilkeitä parasiittejä joissa asuvat herrat ja virkamiehet imevät maalaisten verta. Mitään kaupunkikulttuuria ei saisi missään kuvata- vain juurevia maalaisia. Kaupunkilaisilla on vain paheita eikä mitään hyveitä ja sitten pitäisi yhtyä siihen kilpalaulantaan kuinka kauheaa kehä kolmosen sisäpuolella on.
 
Mosuri kirjoitti:
Pääkaupunkiseudun tai sanotaan vaikka Uudenmaan suosio pv:n parissa on helppo selittää. Kyseinen alue mahdollistaa urbaanin elämäntavan ja vaimolle töitä sekä takaa hyvät edellytykset jälkikasvulle ilman kieroon kasvamiseen vaaraa.

Urbaanin elämäntavan? :a-rolleyes:

Tsadissa on muutama kortteli, joissa voi elää urbaanisti ja se on kieltämättä hienoa seutua, mutta niissäkin on hankaluuksia pärjätä kapiaisen ja pikkuvaimon palkoilla. Valtaosa pk-seudusta, Uudestamaasta puhumattakaan, ei ole lähelläkään urbaaniutta. Espoot ja vantaat ovat pelkkää nukkumalähiötä, suurelta osin vielä varsin slummimaista sellaista. Uudenmaan metsäkylistä ei voi löytää edes sen vertaa urbaania elämänmenoa.

Olisi erihienoa, jos Suomessa olisi enemmänkin urbaaneja seutuja, siis muutakin kuin neukkulähiöitä muistuttavia betonikolossaaleja. Jossakin Porvoon, Tammisaaren ja vaikkapa Naantalin vanhoissa kaupungeissa on toki ripaus urbaaniutta tarjolla.
 
Kyllä minusta Keskuskadulta voi piirtää 500 metrin säteellä ympyrän, jossa aidosti urbaani asuintapa toimii kuin tauti. Pesäkkeitä on muutama muuallakin. Pienihän Helsinki on oikeisiin urbaaniympäristöihin nähden, eikä kaikilta puoliltaan minusta paras mahdollinen - kokemusperäisesti. Oikeissakin kaupungeissa olen asunut, eikä sellaista ole Suomeen tulossa lähivuosikymmeninä.

Jotenkin tässä on tätä ihmeellistä pk-seudun pätemisasetelmaa taas. Suomessa iso ei ole maailmassa iso, vaan koko maamme on kohinaa jossain matkalla Siperiaan kun voimapolitiikkaa, taloutta, kulttuuria tai muuta vastaavaa maailmassa mietitään.

Itselleni sopii kohinaan sulautuminen oikein mainiosti...

Mutta PV:n palvelukeskuksen sijoittamisen suhteen olisin melko vapaamielinen, niin että ilmeiset operaatioalueet (Kaakonkulma ja muutenkin itärajan pinta, Helsingin seutukunta) väistetään ja muuten asetutaan jonkin maakuntakeskuksen yhteyteen jo kuvatuista syistä. Ei ole enää amerikan temppu laittaa prosessit toimivaan, vaikka isompia pomoja ei halatakaan päivittäin.
 
Mosuri kirjoitti:
Pääkaupunkiseudun tai sanotaan vaikka Uudenmaan alue takaa hyvät edellytykset jälkikasvulle ilman kieroon kasvamiseen vaaraa.
:a-grin: tää viesti on väärässä ketjussa. Pitäis olla tuolla päivän hauskimmat vitsit osiossa.
 
Tähän kohtaan voin lainata Kapiaisen viestiä ja omaa vastaustani siihen toisesta ketjusta.

Mosuri kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Aluepolitiikan ja Puolustusvoimien yhteydestä olen omasta puolestani enemmän Visurin kuin Siilasmaan kannalla. Mielestäni aluepolitiikkaa ei voi, eikä pidä erottaa Puolustusvoimista ja maan puolustamisen järjestelyistä.
Olen sitä mieltä, toisin kuin Visuri, että varuskuntien sijainti sinällään ei ole välttämättä kovin merkityksellinen asia kriisiajan järjestelyjen kannalta. Sensijaan rauhanajan aluepolitiikan kannalta varuskuntien sijainnilla on merkitystä. Monille kaupungeille/ alueille se paikallinen varuskunta, varikko tai muu Puolustysvoimien laitos on suhteellisen tärkeä työnantaja alueen väestölle ja näin myös jopa jonkinlainen elinehto alueen kunnalle/kunnille/kaupungille.
Meillä Suomessa ei ole tavattu irroittaa muitakaan suuria työnantajia ja heidän toimintaansa aluepolitiikasta..ymmärrettävistä syistä. Miksi nyt voitaisiin irrottaa Puolustusvoimat täysin aluepolitiikasta? Puolustusvoimain laitokset ovat monella paikkakunnalla merkittävä tai erittäin merkittävä työnantaja ja se asia on mielestäni ymmärrettävä huomioida kun ratkaisuja tehdään.
Lisäksi pitää muistaa huomioida se, että Puolustusvoimien näkyminen kautta Suomen jokapäiväisessä elämässä tukee jo sellaisenaan Puolustusvoimien päätehtävää. Eipä Suomessa taida olla yhtään kaupunkia tai kuntaa, joka ei haluaisi alueelleen Puolustusvoimien varuskuntaa?! Työllistävän vaikutuksen lisäksi varuskunnat siis luovat näkyvyyttä ja sitä kautta positiivista näkyvyyttä maanpuolustukselle. Se on välttämätöntä Suomen Puolustusvoimien kaltaiselle armeijalle. Armeija ei Suomessa voi lukkiutua muutamana harvaan paikkaan, piiloon kansalaisten katseilta.
Puolustusvoimien toiminta on siis mielestäni paitsi puolustuspolitiikkaa, niin myös ehdottomasti aluepolitiikkaa. Kokonaisuus pitää huomioida koko ajan, ei pidä erehtyä katsomaan asiaa liian suppeasta näkökulmasta. Jos Puolustusvoimien toiminta nähdään vain puolustuspolitiikkana, mennään asiassa pieleen. Jos Puolustusvoimien toiminta nähdään vain aluepolitiikkana, mennään taas pieleen.

Oletteko koskaan ihmetellyt miksi Suomessa on korkea verotus mutta etelä euroopan tasoa olevat palvelut? Tavallinen veronmaksaja antaa puolet kaikesta ansaitsemastaan valtiolle, mutta ei vaan tunnu riittävän? Suosituin selitys on tietenkin ne "laiskurit". Tämä siitä huolimatta, että työn eetos on läpäissyt lähes koko yhteiskunnan. Maailmasta löytyy kuitenkin valtiota jotka ovat menestyneet vaikka huomattava osa kansasta on työtä vieroksuvaa? Miksi me maksamme niin paljon mutta saamme niin vähän?

Suomessa on Euroopan matalin kaupungistumisaste. Suomessa harrastetaan laajaa aluepolitiikkaa. Tämä on johtanut tilanteeseen jota voidaan kutsua rakenteelliseksi vääristymäksi. Pohjimmiltaan on kysymys tilanteesta jossa vaurautta haaskataan johonkin tuottamattomaan. Usein ihmettelemme miksi vauraasta Argentiinasta tuli köyhä Argentiina. Ihmettelemme ranskalaisten maanviljelijöiden tukiaisia ja muutenkin järjetöntä rahan tuhlaamista. Mitä aluepolitiikka maksaa suomalaisille? Maataloustuki pelkästään on kaksi miljardia vuodessa. Aluepolitiikan kokonaiskustannukset kohoavat kuitenkin seitsemään miljardiin vuodessa! Mitä me saamme vastineeksi! Vastaus on yksinkertainen - vuoden 1950 yhteiskuntarakenteen.

Voin vain aavistella minkälaisen reaktion tämäkin kirjoitus aiheuttaa. "Olet ajatellut väärin!" "Eikö jokaisella ole oikeus valita asuinpaikkansa!!!". Olen vakaasti sitä mieltä, että jokaisella kansalaisella on oikeus valita asuinpaikkansa ja ammattinsa- tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muilla ihmisillä olisi velvollisuus maksaa tämä valinta.

Alueellistaminen on suurta hulluutta. Voin vain kuvitella kuinka katsomme romahtaneen hyvinvointiyhteiskunnan raunioita joskus 202? ja ihmettelemme mitä teimme väärin. Siinä vaiheessa tulee varmasti mieleen, että yli 100 miljardia olisi pitänyt käyttää viime vuosikymmeninä johonkin muuhun kuin veden kantamiseen kaivoon. Mielettömällä tuhlauksella menetämme varmasti kaiken sen mitä yritämme puolustaa.

Jos se maaseutu on ihmisarvoisen elämisen edellytys niin esitän teille muutaman kysymyksen? Miksi "korven rauhassa jossa sielu lepää" tehdään selvästi enemmän itsemurhia kuin kaupungeissa? Miksi mielisairautta esiintyy enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa? Mitä merkittäviä keksintöjä on tehty maaseudulla? Miksi vain muutamalla kaupungistuneella alueella tuotetaan enemmän verotuloja kuin niitä kulutetaan? Ovatko ne nettoverotuloja, innovaatioita, viihdettä ja hyvinvointia tuottavat kaupungit todellakin sellaisia turhakkeita kuin osa poliittisista tahoista väittää?

Toki jos joku haluaa korjata faktoja tai esittää jonkun näkemyksen niin siitä vain. Onhan siellä Eurabia ketjussakin päädytty siihen johtopäätökseen, että monikulttuurisuus on perseestä. Kaikki tuo vain reilun 100 sivun väännön jälkeen.
 
Ennen kuin voimme väitellä urbaanin elämäntavan vietto mahdollisuuksista, pitäisi varmaan määritellä mitä se on. Henkilökohtaisesti koen sen olevan palveluita, ihmisiä ja joitain tarjolla olevia mahdollisuuksia. Palvelut ja mahdollisuudet tekee mahdolliseksi riittävän suuri joukko ihmisiä. Minä en koe arkitehtuurin määrittelevän sitä. Lisäksi termi "pääkaupunkiseutu", on hyvin venyvä käsite, itse koen siihen kuuluvan Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Niinpä en löydä pääkaupunkiseuulta kuin yhden varuskunnan. Kuten sanottu Tuusula ja Kirkkonummi (Upinniemi) ovat landea.

Pääkaupunkiseudulla asuu yli miljoona ihmistä. Yksi varuskunta ei ole siis kovin paljon per capita.
Vertailun vuoksi:
Pohjois-Karjalassa asuu 166 000 ihmistä.
Etelä-Karjalassa 133 000ihmistä.
Etelä-Savossa 153 000 ihmistä.
Kainuussa 81 000 ihmistä.
Kanta-Hämeessä 173 000 ihmistä.
Uudellamaalla ilman pääkaupunkiseutua 500 000 ihmistä.

Koska Suomessa ei ole, luojan kiitos, neuvostomallista kontrollia ihmisten asuin paikkakunnista, voidaan todeta, että iso osa Suomalaisista haluaa asua pääkaupunkiseudulla. Se ei tietenkään poista maalla asuvien oikeutta omaan valintaan, tai tee siitä "huonompaa".
 
tuoda tuoda. Mosurin kertoman mukaan suomalainen verotus tuottaa etelä-eurooppalaiset julkiset palvelut. Osin pitää paikkansa.

Suurin tekijä ja syy siihen, että kansamme huokaa nykyisen verorasituksen alla on se, että Sos.Demi ja Kansallinen Kokoomus ovat olleet täysin munattomia rapsimaan julkisen sektorin työväkeä kilometritehtaalle. Kuulostaako karsealta? Vain kun se on totta. Meillä on aivan saatanasti väkeä töissä ja "töissä" julkisella puolella, sitä on kantokykyyn nähden jumalattomasti. Etujärjestönsä ovat osanneet kivittää edm. puolueita mainiosti ja saaneet palkkatason ja muut edut vähintään hyvälle tolalle, jopa liiankin.

20 vuotta sitten tämä tunnustettiin ääneen. Nyt se on jäänyt vähemmälle huomiolle. Suuret ikäluokat julkisen palveluksessa on käytännössä pakko saattohoitaa työpaikoillaan eläkeputkiin asti.

Puhutaan huoltosuhteesta ja työurien kestosta....kun on aikanaan rakennettu jumalaton mausoleumi, jonka kustannukset uhkaavat upottaa Suomilaivan, köli raapii pohjaa koko ajan.

Kunnat ovat kusessa pitkälti siksi, että kuntien työntekijät miehittävät keskeisiä paikkoja hallintoelimissä, on kuntia, joissa kevyesti puolet valtuutetuista on kunnan palveluksessa. Eipä tarvitse ihmetellä, miksi kuntien saneeraaminen on ollut hieman takkusta.

Poliitikko, joka ottaa tuon asian thråådille tekee taatusti poliittisen itsemurhan. Eikun perhana maksa vain veroja, jotta saadaan tämä viritys maksettua edes jotenkuten.

Mitä tarkoittaa 100 tuhatta hlöä keskipalkalla julkisella sektorilla? Noin kaikkine kuluineen 4 miljardia euroa per vuosi. 500 tuhatta tekee 20 miljardia. Saa siihen monta lompakkoa kääntää, jotta nuo hinnat on kasassa per vuosi. Ihan mieletöntä. Jos vuosikustannus olisi leikisti 25 mrd euroa niin 10 prosentin saneeraussiivu tekisi 2.5 miljardia. Eli saneeraamalla julkinen sektori tiukkaan pakettiin voisimme huoletta antaa Kreikalle ja Espanjalle tuollaiset 5 mrd per vuosi ilman takuita, kun se on maan tapana.
 
kimmo.j kirjoitti:
Ihmiset eivät varmasti ole erilaisia eri puolella Suomea, mutta on totta että akateemisesti koulutetut pariutuvat keskenään. Näin pienellä paikkakunnalla ei välttämättä löydy töitä paremmalle puoliskolle ja se taas vaikuttaa ihmisten halukkuuteen siirtyä pikkupaikkakunnille töihin.

Tuo tilanne ei oikein ole enää noin. Monella paikkakunnalla on varmasti töitä opettaja-opettaja, lääkäri-opettaja, tai ekonomi-joku edellä mainituista pariskunnan hyvälle ja huonolle puoliskolle.

Ikäluokat ovat vaihtumassa pienten ja keskisuurten kuntien palkkalistoilta. Samanlainen vaihto tapahtui 70-luvun alussa. Pikkuisille paikkakunnille tulvahteli nuoria ja aktiivisia nuoria aikuisia, jotka laittoivat pystyyn urheiluseuroja, kesätapahtumia, partio ryhmiä, kuvataidepiirejä jne,,

Nyt nuo ikäluokat ovat menossa eläkkeelle ja poistumassa tukkeina uusille akateemisille sukupolville.
 
Voi olla että Iso-Mursu on oikeassa, mutta alle 200 000 ihmisen maakunnassa ei ole samalla tavalla akateemisia työpaikkoja kuin isoissa kaupungeissa. Toisaalat osassa ammateissa kehittyminen vaatii tiettyjä juttuja, esimerkkinä lääkäreiden erikoistuminen. Pitää päästä riittävän isoon sairaalaan erikoistumaan. niitä ei sitten pikkupaikoista löydy. Toisaalta kuten on aikaisemmin jo todettu monet näistä akateemisista ihmisistä ovat kotoisin maaseudulta, eivätkä halua sinne takaisin. Syitä löytyy varmasti yhtä monta, kuin on ihmistäkin.
 
kimmo.j kirjoitti:
Voi olla että Iso-Mursu on oikeassa, mutta alle 200 000 ihmisen maakunnassa ei ole samalla tavalla akateemisia työpaikkoja kuin isoissa kaupungeissa. Toisaalat osassa ammateissa kehittyminen vaatii tiettyjä juttuja, esimerkkinä lääkäreiden erikoistuminen. Pitää päästä riittävän isoon sairaalaan erikoistumaan. niitä ei sitten pikkupaikoista löydy. Toisaalta kuten on aikaisemmin jo todettu monet näistä akateemisista ihmisistä ovat kotoisin maaseudulta, eivätkä halua sinne takaisin. Syitä löytyy varmasti yhtä monta, kuin on ihmistäkin.

No mitä olen esim. nuorten opettajien kanssa jutellut niin suurin ongelma on maaseudun tunkkainen henkinen ilmapiiri. Toki sama ongelma koskee monia pikkukaupunkeja ja jopa joitakin isompia kuten Turkua.

Maaseudulla tärkeintä ei ole minkälainen ihminen on vaan se, kenen isoisä oli maanviljelijä , montako hehraaria löytyy ja onko suvussa ollut renkejä joskus 1920-luvulla. Lisäksi osa maaseudusta on kiihkouskovaisten seutua ja esim. nuoren opettajan pitäisi vaan vetää käteen ja juoda teetä- muuten on huono ihminen. Toki voi myös lentää Thaimaaseen sikailemaan mihin Jeesus tai ainkaan kylän kiihkohihhulit eivät näe (näin paikallisetkin tekevät- esiaviollinen seksi on saatanasta mutta jonkun thaimaan rajakylästä ostetun 14 vuotiaan ihmiskaupan uhrin höylääminen saastaisessa takahuoneessa ei ole).
 
Oletko Mosuri itse asunut maaseudulla? Että perustuuko kantasi omakohtaiseen elettyyn elämään vaiko ennakkoluuloon?
 
Tvälups kirjoitti:
Oletko Mosuri itse asunut maaseudulla? Että perustuuko kantasi omakohtaiseen elettyyn elämään vaiko ennakkoluuloon?

Olen asunut sekä maaseudulla, pikkukaupungeissa että sitten vähän isommissakin kaupungeissa.

Kyllä se maaseudulla asuminen voi olla upeaakin jos vaan sattuu syntymään oikeaan asemaan - henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että kaikkien muiden kannattaa nostaa kytkintä.
 
kimmo.j kirjoitti:
Voi olla että Iso-Mursu on oikeassa, mutta alle 200 000 ihmisen maakunnassa ei ole samalla tavalla akateemisia työpaikkoja kuin isoissa kaupungeissa. Toisaalat osassa ammateissa kehittyminen vaatii tiettyjä juttuja, esimerkkinä lääkäreiden erikoistuminen. Pitää päästä riittävän isoon sairaalaan erikoistumaan. niitä ei sitten pikkupaikoista löydy. Toisaalta kuten on aikaisemmin jo todettu monet näistä akateemisista ihmisistä ovat kotoisin maaseudulta, eivätkä halua sinne takaisin. Syitä löytyy varmasti yhtä monta, kuin on ihmistäkin.

On totta että akateemisia töitä tai virkoja ei ole noissa maakunnissa kauheasti.

Ollaan tietyssä noidankehässä. Jonnekkin Joensuuhun ei kannata perustaa tiettyjä firmoja, vaikka toimintaedellytyksiä olisikin olemassa. Yrityksen kasvu voi tyssätä siihen että sinne ei saada palkattua lisää työvoimaa jos kasvun paikka tulee.

Toisaalta palveluita annetaan pois koska toteuttajia ei saada palkattua. Maakunta pienenee ja sitä mukaa bisneksen kiinnostus alueeseen jne..
 
Olet oikeassa, kyse on noidan kehästä, ei edes stadilaisen näkövinkkelistä, toivottavasta sellaisesta.
Lääkee löytyy kun etsitään niitä syitä jotka ovat Mosurin esittämän kaltaisia ja korjataan niitä ongelmia. Väittämällä ongelmia keksityiksi, karkoitetaan vain lisää nuoria.

En väitä, että Mosurin kuvaama tilanne olisi joka paikkassa tosi, mutta jos seutu kärsii nuorten poismuutosta, kannattaa asiaa katsella tältäkin kantilta.
 
kimmo.j kirjoitti:
Olet oikeassa, kyse on noidan kehästä, ei edes stadilaisen näkövinkkelistä, toivottavasta sellaisesta.
Lääkee löytyy kun etsitään niitä syitä jotka ovat Mosurin esittämän kaltaisia ja korjataan niitä ongelmia. Väittämällä ongelmia keksityiksi, karkoitetaan vain lisää nuoria.

En väitä, että Mosurin kuvaama tilanne olisi joka paikkassa tosi, mutta jos seutu kärsii nuorten poismuutosta, kannattaa asiaa katsella tältäkin kantilta.

Onhan maalla jonkin verran tuollaista kuin Mosuri kuvaa. Lähinnä kauhukirjallisuudessa.

Sanotaan näin että 10-vuotta sitten oli vielä tilanne että pariskunnan oli hankala löytää saman tasoista työtä pienemmillä paikkakunnilla.

Tiedän nytkin että monet kainuulaiset kunnat kaipaavat juuri opettajia, lääkäreitä, talouspäälliköitä jne. Samaan aikaan paikkakunnilla olevilla teollisuudella on ongelmia kasvamisen suhteen, tai edes saada korvattua eläkkeelle jäävää henkilökuntaa.

Tietysti bisnekset eivät ole niin suuria kuin pk-seudun muutamissa kymmenissä tai parissa sadassa suuressa firmassa. Suomessa on kymmeniätuhansia pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja ne toimivat ympäri maata.

Mutta silti Puolustusvoimien tehtävä ei ole hoitaa aluepolitiikkaa.
 
Mosuri kirjoitti:
kimmo.j kirjoitti:
Voi olla että Iso-Mursu on oikeassa, mutta alle 200 000 ihmisen maakunnassa ei ole samalla tavalla akateemisia työpaikkoja kuin isoissa kaupungeissa. Toisaalat osassa ammateissa kehittyminen vaatii tiettyjä juttuja, esimerkkinä lääkäreiden erikoistuminen. Pitää päästä riittävän isoon sairaalaan erikoistumaan. niitä ei sitten pikkupaikoista löydy. Toisaalta kuten on aikaisemmin jo todettu monet näistä akateemisista ihmisistä ovat kotoisin maaseudulta, eivätkä halua sinne takaisin. Syitä löytyy varmasti yhtä monta, kuin on ihmistäkin.

No mitä olen esim. nuorten opettajien kanssa jutellut niin suurin ongelma on maaseudun tunkkainen henkinen ilmapiiri. Toki sama ongelma koskee monia pikkukaupunkeja ja jopa joitakin isompia kuten Turkua.

Maaseudulla tärkeintä ei ole minkälainen ihminen on vaan se, kenen isoisä oli maanviljelijä , montako hehraaria löytyy ja onko suvussa ollut renkejä joskus 1920-luvulla. Lisäksi osa maaseudusta on kiihkouskovaisten seutua ja esim. nuoren opettajan pitäisi vaan vetää käteen ja juoda teetä- muuten on huono ihminen. Toki voi myös lentää Thaimaaseen sikailemaan mihin Jeesus tai ainkaan kylän kiihkohihhulit eivät näe (näin paikallisetkin tekevät- esiaviollinen seksi on saatanasta mutta jonkun thaimaan rajakylästä ostetun 14 vuotiaan ihmiskaupan uhrin höylääminen saastaisessa takahuoneessa ei ole).

ohhoh. En tunnista itä-suomalaista maaseutumiljöötä tuosta. Tosin en kyllä tiedä mitä kukin Thaimaassa puuhaa. Kun nyt otit esille tuollaisen teeman niin muistuttaisin esim. siitä kivasta pikku ringistä, joka netin kautta saalisti suomityttöjä juurikin mainitsemassasi tarkoituksessa. Käsittääkseni nuo reippaat herrat eivät olleet suinkaan ensinnäkään maalaisia ja toiseksi he eivät olleet puiston deeguja vaan jotain ihan muuta. Thai-hieroloita, salatyttötaloja, epävirallisia höyläkonttoreita yms. ei ole maaseudulla, kaupuntissa niitä on, siellä on asiakkaita.

Nuoret opettajat ovat hemmoteltuja naukujia, he voivat aivan hyvin tyytyä käteen ja juoda mieluiten limsaa.

Totta on tuo kuka kukin on- asetelma, mutta se on muuttunut kovasti 20 vuoden aikana. Se oli vielä ihan meininkiä, kun olin viaton piltti, mutta ei enää. Ajat muuttuvat maallakin, Mosis hyvä.

Katsoppas googlella muuten mitä tarkoittaa Lehmälotto? Se on kotipitäjässäni kehitetty huippuinnovaatio pelien alttarilla. Taatusti lahjomaton ja perhanan hauska. Meillä päin urheillaan myös positiivisessa hengessä heittämällä veiviä. Tämä ei tarkoita äidin pyykkinaruun hirttäytymistä vaan Zetor 20:n käsiveivin heittämistä kilpailumielessä.

Voin vakuuttaa, ettei täältä enää löydy edes Syvä Joki-elokuvasta tuttuja vuoristolaishahmoja....ainakaan kovin usein.
 
baikal kirjoitti:
ohhoh. En tunnista itä-suomalaista maaseutumiljöötä tuosta.

Se on hyvä. Yleistyksiä on aina hyvä välttää. Vuodet ei ole veljiä keskenään mutta ei ole paikkakunnat ja maakunnatkaan.

Tämän foorumin aihealueeseen kuuluvaksi voidaan katsoa aluepoliittiset kuviot niiltä osin kuin se vaikuttaa maanpuolustukseen. Jos joku nyt haluaa tänne kirjoittaa samanlaista paskaa kuin eräät Eurabia ketjussa niin olen valmis ottamaan haasteen vastaan. Tappeluja en aloita mutta pakoonkaan en ole juossut.

Jos joku nyt luulee, että olen joku "Stadin Arska tai Tenkanen" niin väärin menee sekin. Jokainen on velvollinen etsimään onneaan tästä maailmasta ja useimmilla se on aika pieninä paloina maailmalla. Homma tapaa mennä vituiksi jos ainoa turva on kotitalon hirret tahi tai tutut Kallion kulmat.
 
baikalin kannattaa seuraavalla Hellsingin matkalla käydä Zetorissa, kun on kerran traktorit lähellä sydäntä. ;)
 
Back
Top