Räjähteillä perseilyä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Rannari
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ei varsinaisesti räjähteillä, mutta olen aikanaan nähnyt kaverin, joka kuuleman mukaan yritti itsaria haulikolla. Kasaan kursittiin ja henkiin jäi.
Häijyn näköinen ja suurin osa kasvoista ja näöstä oli mennyt, mutta kaveri kävi vielä lähipubissa oluellakin, joten, tilanteeseen nähden, kohtuu normaaliin elämään palasi.
Kantabaarissa kävi aina välillä yksi tällainen tapaus. Henkilökuntaa aina vitutti, kun toiset asiakkaat katsoivat vähän kieroon ja lisäksi se rupesi aina ärhentelemään kännissä. Sitten kun se nakattiin pihalle, niin kuului aina "BLHHHHH! UFFAAA AFFAAAA PPPPHHHHHHHHHHHPPPPH!" johon tietenkin vastaus oli "Ai mitä? Haet kämpiltä pyssyn? Vittu, että pelottaa, kun ethän sinä osunut edes itteesi!" Sen jälkeen pari kuukautta menikin taas ihan rauhassa (tuon tyypin osalta siis).
 
Noiden kanssa voi olla ongelmana että ottavat itteensä.
 
Hallin varuskunnassa eräs kapiainen teki jonkin fiban topin kanssa muistaakseni 90-luvun puolivälin paikkeilla. Huhu kertoo, että "alaleuka poistui".
 
Laitan tänne. Kaikki tulokset yllätti mua. En osaa selittää tätä. Pystyykö joku muu?

 
Laitan tänne. Kaikki tulokset yllätti mua. En osaa selittää tätä. Pystyykö joku muu?

Oletan, että ajattelet sitä mitä tapahtuu jos itseladatusta patruunasta jää ruuti pois ja menet ampumaan sellaisella aseella etkä huomaa sitä viallista patruunaa?

Näkisin että nuo kaikki materiaalit mitä tuossa käytettiin joko eivät yksinkertaisesti kestä painetta tai sitten eivät laajene tiivistymään piippuun. Luoti taas on suunniteltu laajenemaan ja tiivistämään piipun, etenkin jos niitä on kaksi peräkkäin. Luonnollisesti paine saa piipun laajenemaan ja esim. tina ja betoni eivät sen takia juutu erityisen hyvin piipun seiniin. Piipun seinät ovat myös varsin "liukkaita" joten edes rihlaus lisää merkittävästi kitkaa.

Sitä ajattelin, että olisikohan lopputulos ollut toinen jos piippuja ei oltaisi täytetty kokonaan, vaan luodilla olisi ollut tilaisuus kiihdyttää.
 
Oletan, että ajattelet sitä mitä tapahtuu jos itseladatusta patruunasta jää ruuti pois ja menet ampumaan sellaisella aseella etkä huomaa sitä viallista patruunaa?

Näkisin että nuo kaikki materiaalit mitä tuossa käytettiin joko eivät yksinkertaisesti kestä painetta tai sitten eivät laajene tiivistymään piippuun. Luoti taas on suunniteltu laajenemaan ja tiivistämään piipun, etenkin jos niitä on kaksi peräkkäin. Luonnollisesti paine saa piipun laajenemaan ja esim. tina ja betoni eivät sen takia juutu erityisen hyvin piipun seiniin. Piipun seinät ovat myös varsin "liukkaita" joten edes rihlaus lisää merkittävästi kitkaa.

Sitä ajattelin, että olisikohan lopputulos ollut toinen jos piippuja ei oltaisi täytetty kokonaan, vaan luodilla olisi ollut tilaisuus kiihdyttää.



Jos ruuti jää pois, niin nallin voima ei riitä kuin (korkeitaan) irrottamaan luodin hylsystä.
Jolloin luoti jää kiinni rihloihin (ylimenokartioon).
Jos nyt yrittää ladata asetta uudelleen niin lukko ei sulkeudu, koska luoti on edelleen suurimalta osaltaan patruunapesässä
(→ luoti poistetaan puhdistuspuikolla lyömällä/työntämällä piipun suusta).
Luoti saattaa olla myös irti jolloin se tulee pois pelkästään ravistamalla asetta.





Luodit eivät laajene ja tiivistä asetta ( muuta kun suustaladattavat aseet).
Luoti kyllä muutta muotoaan kun rihlat painavat sitä kasaan.

Piippu ei laajene paineen vaikutuksetta muualta kuin luodin takaa (siis sieltä missä paineta on) joten se ei vaikuta siihen kuinka tiukassa este on kiinni piipussa.





Jos ”luodilla olisi ollut tilaisuus kiihdyttää. ” tilanne olisi vain parantunut.
Massa johon luoti osuu olisi ollut huomattavasti pienempi ja luodin takana oleva tilavuus suurempi ( → pienempi paine).
 
Jos ruuti jää pois, niin nallin voima ei riitä kuin (korkeitaan) irrottamaan luodin hylsystä.
Jolloin luoti jää kiinni rihloihin (ylimenokartioon).

Tämä ei tietääkseni pidä paikkaansa. Tai näin turvallisen ampujan kurssilla kerrottiin. Toki tämä saattaa vaihdella kaliberista toiseen.
 
Tämä ei tietääkseni pidä paikkaansa. Tai näin turvallisen ampujan kurssilla kerrottiin. Toki tämä saattaa vaihdella kaliberista toiseen.

Snapshot000001.jpgSnapshot000002.jpg

Snapshot000003.jpg


Tuossa ruuditon Sakon .308 FN FALin ylimenokartiossa. Onneksi jousivoima ei riitä tunkemaan luotia rihloja vasten ja kaksoislataamaan piippua. Tämän takia rangella ei runnota väkisin uutta patruunaa pesään.
Jos nallinpaine riittää tähän suuressa .308 hylsyssä missä paineella on tilaa laskea, voi olla aika satavarma että se riittää siihen keskitehoisessa kiväärinpatruunassa ja erityisesti pistoolinpatruunassa.
 

Liitteet

  • Snapshot000003.jpg
    Snapshot000003.jpg
    176.6 KB · Luettu: 47
Tuossa ruuditon Sakon .308 FN FALin ylimenokartiossa. Onneksi jousivoima ei riitä tunkemaan luotia rihloja vasten ja kaksoislataamaan piippua. Tämän takia rangella ei runnota väkisin uutta patruunaa pesään.
Jos nallinpaine riittää tähän suuressa .308 hylsyssä missä paineella on tilaa laskea, voi olla aika satavarma että se riittää siihen keskitehoisessa kiväärinpatruunassa ja erityisesti pistoolinpatruunassa.

Siis siitä varoittelivat, että itse ladattujen ammusten kanssa huolena ei ole se, että laitat liikaa ruutia, pistoolit kyllä kestää sen. Mutta kouluttajan mukaan vaara on se, että ruuti jää pois ja luoti jää piippuun, eikä ampuja huomaa sitä ja ase räjähtää seuraavalla laukauksella.
 
Siis siitä varoittelivat, että itse ladattujen ammusten kanssa huolena ei ole se, että laitat liikaa ruutia, pistoolit kyllä kestää sen. Mutta kouluttajan mukaan vaara on se, että ruuti jää pois ja luoti jää piippuun, eikä ampuja huomaa sitä ja ase räjähtää seuraavalla laukauksella.
Pistoolilla varmaankin tuo vaara on. Sakolla esim testaavat tuonkin mahdollisuuden kivääreissä, eli tulppaavat piipun luodilla ja sitten vielä korkeapaine patruuna perään. Kyllä asett sen kestävät siten, että ampuja ei saa silmillee lukkoa mutta ei sillä kiväärillä sen jälkeen mitään tee.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Siis siitä varoittelivat, että itse ladattujen ammusten kanssa huolena ei ole se, että laitat liikaa ruutia, pistoolit kyllä kestää sen. Mutta kouluttajan mukaan vaara on se, että ruuti jää pois ja luoti jää piippuun, eikä ampuja huomaa sitä ja ase räjähtää seuraavalla laukauksella.


IMG_20200318_075014.jpg
Kuvassa on kaksi hylsyä, jotka ovat laukaistu kun luoti on jäänyt piipuun/ylimenokartion.
Patruunan luoti tuli pois ravistamalla ja ”piipuun” jäänyt luoti puhdistuspuikolla.
( huom patruuna on lauennut sulku auki)



Huom.


Liika ruuti on aina vaarallinen, pistoolin hylsyyn saattaa mahtua kaksinkertainenkin määrä ruutia (silloin puhutaan jo yli 400MPa paineita).

Samoin kuin on oikea määrä, väärää ruutia ( nopea ruuti → raskas luoti).
Liian pieni ruutimäärä on myös ”haitallinen”
(kiväärin aliäänipatruunat joissa on pieni ruutimäärä ja suuri hylsyntilavuus).


Lisäksi itseladattuja patruunoita ei luovuteta muille.


Ps, Mitali luovutetaan kevään aikana vuoden 2019 parhaalle ”lataajalle”
 
piippu2.jpgpippu3.jpg

Ensimmäisessä kuvassa näkyy missä asti, luoti on nallin voimasta.
Eli sulku jää auki eikä ase laukea.

Toisessa kuvassa on patruuna normaalisti pesässä.

Alla on piipusta poistettu luoti.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Liika ruuti on aina vaarallinen, pistoolin hylsyyn saattaa mahtua kaksinkertainenkin määrä ruutia (silloin puhutaan jo yli 400MPa paineita).

Tuosta sanoivat sen, että patruunaan voi ladata tuplat ja itseasiassa kaiken mitä saa mahtumaan ja 9 millinen kestää ainakin tarpeeksi kauan että sillä kerkeää ampua kokonaisen kisan ilman mitään huomattavaa vaikutusta (seurassa oli ollut tälläinen töhö), mutta eivät antaneet mitään takuita pitkältä aikaväliltä.
 
Pistoolilla varmaankin tuo vaara on. Sakolla esim testaavat tuonkin mahdollisuuden kivääreissä, eli tulppaavat piipun luodilla ja sitten vielä korkeapaine patruuna perään. Kyllä asett sen kestävät siten, että ampuja ei saa silmillee lukkoa mutta ei sillä kiväärillä sen jälkeen mitään tee.

Pitäisi varmaan sanoa, että kun puhun aseen "räjähtämisestä", niin en tarkoita sitä välttämättä kirjaimellisesti, vaan sitä että aseesta tulee entinen tai käyttökelvoton.
 
Pitäisi varmaan sanoa, että kun puhun aseen "räjähtämisestä", niin en tarkoita sitä välttämättä kirjaimellisesti, vaan sitä että aseesta tulee entinen tai käyttökelvoton.
Yleensä noissa testeissä sulkuolat lukoista antaa hieman perään mutta eivät murru.
 
Tuosta sanoivat sen, että patruunaan voi ladata tuplat ja itseasiassa kaiken mitä saa mahtumaan ja 9 millinen kestää ainakin tarpeeksi kauan että sillä kerkeää ampua kokonaisen kisan ilman mitään huomattavaa vaikutusta (seurassa oli ollut tälläinen töhö), mutta eivät antaneet mitään takuita pitkältä aikaväliltä.

Niin meinaat että ase on sama laitaako N320 vai N105 ruutia hylsyn täyteen. :unsure:

N105 voi tukea hylsyn täyteen huoletta, mutta ei se ole silti ylilataus.
Kun se taas N320 ruudilla on ja N310 ruudeilla hyvinkin paljon.(n)
Myös silläkin on merkitystä mikä ruuti, hylsy, luoti, nalli, latauspituus, lataustiheys (onko puristus lataus), ase.

Ps. jotenki jää sellainen kuva että oiot aika paljon näissä asioissa.
 
Ps. jotenki jää sellainen kuva että oiot aika paljon näissä asioissa.

Mulle tuli kans tällanen fiilis, kun tarina alkoi ontumaan sen jälkeen kun tuli kuva missä luoti on jäänyt ylimenokartioon, tai sitten @SJ vastasi tykkänään väärään viestiin.

Nyt kun tuli asia puheeksi, niin voitko valaista, mitä tää luku N-kirjaimen perässä tarkoittaa? N viitannee nitroselluloosaan, mutta koska mun laukausmäärillä on sama ampua tehdaspaukkua, en ole koskaan alkanut ottaa selvää.
 
Mulle tuli kans tällanen fiilis, kun tarina alkoi ontumaan sen jälkeen kun tuli kuva missä luoti on jäänyt ylimenokartioon, tai sitten @SJ vastasi tykkänään väärään viestiin.

Nyt kun tuli asia puheeksi, niin voitko valaista, mitä tää luku N-kirjaimen perässä tarkoittaa? N viitannee nitroselluloosaan, mutta koska mun laukausmäärillä on sama ampua tehdaspaukkua, en ole koskaan alkanut ottaa selvää.
Vihtavuoren ruuteja:
 
Pari viikkoa sitten radalla nähtiin sellainen episodi, missä tyypit olivat olleet toimintaradalla ammuskelemassa AR15:sta mutta harrastus oli päättynyt syöttöhäiriöön. Patruuna ei pesittynyt. Vaihtoivat sitten rataa sille, missä minä olin ammuskelemassa, ja jamppa pyysi minulta öljyä osien rasvaamiseen. Arveli vian olevan luistossa.

Toimenpiteen jälkeenkään patruuna ei pesittynyt ja forward assykään ei tuonut tilanteeseen muutosta, joten ase kahteen osaan ja kurkistus piippuun: luoti rihlaston huulilla. Minulta nyt puhdistuspuikkoa lainaamaan ja luoti ulos.

Patruuna oli Magtechin tehdaspaukkua. Ilmeisesti ruudit olivat unohtuneet ja nallin voima työnsi luodin rihlansuulle. Careful out there!
 
Back
Top