Rajavartiolaitos

Rajan 100v juhlavuoden kunniaksi aikovat tuoda tällä sivulla esiin tarinoita rajamiesten toiminnasta ja elämästä eri vuosikymmeninä.
Mahtaako tarinoita tulla lisää? Tarkoittaa etteivät katso juhlakirjaa tarpeelliseksi. Satavuotisjuhlia ei kyllä organisaatioissa kovin usein vietetä.
Sotavuosien lyhyessä tarinassa mainitaan kovista taisteluistaan tunnettujen rajajääkäripataljoonien (8 kpl) lisäksi vähemmän tuttu Erillisosasto P, joka toimi Petsamossa. Ihan koko Lappi ei ollutkaan saksalaisten vastuulla.
 
Mahtaako tarinoita tulla lisää? Tarkoittaa etteivät katso juhlakirjaa tarpeelliseksi. Satavuotisjuhlia ei kyllä organisaatioissa kovin usein vietetä.
Sotavuosien lyhyessä tarinassa mainitaan kovista taisteluistaan tunnettujen rajajääkäripataljoonien (8 kpl) lisäksi vähemmän tuttu Erillisosasto P, joka toimi Petsamossa. Ihan koko Lappi ei ollutkaan saksalaisten vastuulla.

Satavuotisjuhlakirja on tietääkseni tulossa. Pitäisi ilmestyä johonkin aikaan loppukesästä (elokuu ?). Eivät saaneet teosta ulos viralliseen juhlapäivään 21.3. mennessä. Tämä keskittynee RVL:n kantahenkilökunnan muisteluksiin.

75v juhlakirja Isänmaan portinvartijat on hyvä. Lisäksi sota-aikaisista rajajoukoista kertova Hangosta Petsamoon on ihan ok yhteenveto aiheesta. Lisäksi kaikista jatkosodan rajajääkäripataljoonista pitäisi olla omat historiikit.
 
Menovinkki:

KOTKAN MERIVARTIOASEMALLA on avoimet ovet HELATORSTAINA 30.5. klo 10-14. Asema sijaitsee Kuusisessa, osoitteessa Juha Vainion katu 123. Kotkassa nähdään myös helikopterin vinssausnäytös n. klo 12 (hälytystehtävävarauksella).

TAMMISAAREN MERIVARTIOASEMALLA on avoimet ovet LAUANTAINA 8.6. klo 12-15. Osoite on Baggöntie 1282.

VARTIOLAIVA TURVAAN pääsee tutustumaan LAUANTAINA 8.6. Katajanokalla klo 11.30-14. Alukseen noustaan osoitteesta Katajanokanlaituri 4 (maailmanpyörän takaa). Myös Helsingin merivartioasema on Turvan luona esittelemässä venekalustoaan.


 
Turhaan siinä mietitään uutta hävittäjää, Fougat peliin vaan.


Rajavartiosto sai lisäkalustoa – ensimmäinen retrofit Airbus Helicopters H215 Super Puma Suomeen
LIFESTYLE 5.6.2019 07:17Päivän Lehti
16
OH-HVF on valmistunut vuonna 1987 ja on viimeisen noin kolmen vuoden aikana käynyt läpi täydellisen peruskorjauksen.

OH-HVF on valmistunut vuonna 1987 ja on viimeisen noin kolmen vuoden aikana käynyt läpi täydellisen peruskorjauksen. (Kuva Rajavartiolaitos)
Super Puma -laivasto on kokonaisuudessaan operatiivisessa käytössä vuonna 2021.
MERIPELASTUS Rajavartiolaitoksen operatiivisessa käytössä oleva ilma-aluskalusto täydentyi toukokuun lopulla, kun Vartiolentolaivueen OH-HVF laskeutui Ranskasta alkaneen siirtolennon päätteeksi Helsingin tukikohtaan.
OH-HVF on järjestyksessään ensimmäinen niin kutsutun retrofit-prosessin läpikäynyt Super Puma -meripelastushelikopteri. OH-HVF on alun perin valmistunut vuonna 1987 ja on viimeisen noin kolmen vuoden aikana käynyt läpi täydellisen peruskorjauksen Ranskassa, jonka yhteydessä kone on käytännössä rakennettu kokonaan uudestaan. Kone vastaa nyt tekniikaltaan ja suorituskyvyiltään uutena vuonna 2016 vastaanotettuja Airbus Helicopters H215 Super Puma -helikoptereita OH-HVPja OH-HVQ.
Seuraavaksi kotimaahan odotetaan saapuvaksi tällä hetkellä Romaniassa viimeisteltävänä olevaa OH-HVG:tä, joka on valmistettu vuonna 1988. Mikäli työt etenevät suunnitelmien mukaan, lennetään tämä järjestyksessään toinen retrofit-kone Suomeen syksyn 2019 aikana.
Kolmantena ja samalla siis viimeisenä koneyksilönä retrofit-prosessin käy läpi tällä hetkellä Turkuun sijoitettu OH-HVI, joka on kunnioitettavasta iästään – vastaanotettu vuonna 1991 – huolimatta saatu Vartiolentolaivueen oman ammattitaitoisen teknisen henkilöstön toimesta pidettyä lentokelpoisena ja luotettavana koko retrofit-hankkeen ajan.
Vuonna 2015 alkaneen retrofit-hankkeen on tarkoitus tulla päätökseensä vuoden 2020 lopussa, jonka jälkeen Rajavartiolaitoksen moderni, suorituskykyinen ja monialaisiin viranomaistehtäviin soveltuva H215 Super Puma -laivasto eli viisi kopteria on kokonaisuudessaan operatiivisessa käytössä vuonna 2021.
 
Rajavartiolaitoksen 100v juhlakirjasta sen verran että vaikuttaa näin ennakkosilmäykseltä tosi mielenkiintoiselta. Kirjassa käydään läpi RVL:n vuosisata ja tehtävät. Mukana on melko lailla evp. rajamiesten ja nykyisten virassa olevien rajavartijoiden omakohtaisia muisteluksia. Teemoina mm. koulutus, koiratoiminta, rajatarkastukset, partiointi, meripelastus, maanpuolustus ym. Itse ainakin odotan juhlakirjaa suurella mielenkiinnolla ja aikomuksena on hankkia se omaan kirjahyllyyni jahka teos ilmestyy.
 
Foorumin futuristit luulee, että Dornierin tilalle tulossa miehittämättömiä laitteita. Voin kertoa. Ei ole tulossa.

Joo, en minäkään tuohon UAV-vaihtoehtoon usko. Dornierit korvattaneen jollain uudemmalla vastaavalla konetyypillä. RVL hakee tyyppiä jolla kyetään suorittamaan valvontalennot niin maarajoilla kuin merirajoillakin. Dornier-kalusto on vuosien mittaan osoittanut käyttökelpoisuutensa mutta pian on aika etsiä seuraaja.
 
Foorumin futuristit luulee, että Dornierin tilalle tulossa miehittämättömiä laitteita. Voin kertoa. Ei ole tulossa.
Ilmailu tai Siivet lehdessä oli juttua taannoin, että Rvl haluaa valvontakoneiden olevan myös Siviilihyväksyttyjä. Tämä kuulemma helpottaa operointia ulkomaisilla kentillä. Eli tuon perusteella Casa ei tule kyseeseen. Sääli, siinä vois olla synergioita enemmänkin. Onkos kellään tästä vahvistusta ja tarkempaa tietoa? Yksinkertaisena vois sanoa, että eikös Rajavartiolaitoksen päätehtävä oon Suomen rajojen valvonta myös lentokoneilla =D Omaan makuun kuulostaa resurssien haaskaamiselta, kun konemäärät on niin pieniä(Casa+Dornier).
 
Taitaa edelleenkin olla tulossa potkurikone? No kyseisen näitä luonnollisesti lauantaina lentonäytöksessä.
Rajan pojat paljon ystävällisempiä kuin Hornet lentäjät noin yleisesti.
 
Saabin Bombardier global 6000 Swordfish keskustelisi hyvin laivaston johtamisjärjestelmien kanssa mutta tosiaan joku pienemmän budjetin kone on realismia, ehkä ATR?
 
Viimeksi muokattu:
Casa C-295 on iso verrattuna Dornieriin (Do-228).

MTOW 23,200 kg vs. 6,575 kg.
Onpas siinä iso ero. Tosin Casa taitaa olla ATR:n luokkaa. Tosin operoinnissa vois tulla säästöjä kun huolto- ja ylläpito-osaaminen jo Suomessa. Oliskohan pidemmästä lentoajasta hyötyä, jos tuota kapasiteettia käytyäis polttoaineen kuskaamiseen?

Sitte jos mietitään että pitää olla pieni 2 moottorinen ylätaso, niin mitäs realistisia vaihtoehtoja on? ATR siis liian heavy.
 
Onkohan Dornierillä operointi miten vaikeaa? Varaosinen jahuoltojen hinnat voi olla kovat. Valmistaja nurin ja operaattoreita vähän.
 
Onpas siinä iso ero. Tosin Casa taitaa olla ATR:n luokkaa. Tosin operoinnissa vois tulla säästöjä kun huolto- ja ylläpito-osaaminen jo Suomessa. Oliskohan pidemmästä lentoajasta hyötyä, jos tuota kapasiteettia käytyäis polttoaineen kuskaamiseen?

Sitte jos mietitään että pitää olla pieni 2 moottorinen ylätaso, niin mitäs realistisia vaihtoehtoja on? ATR siis liian heavy.
Muista että pitää myös maksaa ammattilaiselle miehistölle joka tunti taivaalla, plus valmistautuminen ja jälkiraportointi. Eivät ole ihan halvimpia ukkoja nekään taivaan sankarit.
 
Muista että pitää myös maksaa ammattilaiselle miehistölle joka tunti taivaalla, plus valmistautuminen ja jälkiraportointi. Eivät ole ihan halvimpia ukkoja nekään taivaan sankarit.
Tuskin ne Casalla operointia pyörittävät sen halvempiä äijiä on. Suomi Oy:n kukkarossa erona näkyy nyt että kahdelle eri konetyypille on teknistä osaamista ja koneita 3 Casaa ja 2 Do. Tuolla samalla taktiikalla ilmavoimat ottais kaikki HX kandidaatit, pyyhkis pölyt draakkeneista ja mersuista sekä ostais vielä päälle kaikki Venäläiset ja Kiinalaiset hävittäjät.
 
Back
Top