Rajavartiolaitos

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja MoRsE
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Ainakin tuo @junailija linkkaama artikkeli on kanssani samaa mieltä:

"HekoX-hankkeen ehdoton tavoite on siis päätyä yhteen kaksimoottoriseen meripelastushelikopterityyppiin. Toinen ehdoton vaatimus on operointi tunnettuihin jäätäviin olosuhteisiin."

Kaluston korvaaminen kuitenkin tapahtuu vaiheittain, eiköhän Puma Rajalla vielä ainakin 10 vuotta lennä. Artikkelissa myös pallotellaan hyviä ja huonoja puolia Koalan korvaamista samalla meripalastukopterimallilla. Se kuulostaa kyllä jo liioitetulta.

Pumalla käyttöikää 2030-luvulle, veikkaanpa.
 
Ainakin tuo @junailija linkkaama artikkeli on kanssani samaa mieltä:

"HekoX-hankkeen ehdoton tavoite on siis päätyä yhteen kaksimoottoriseen meripelastushelikopterityyppiin. Toinen ehdoton vaatimus on operointi tunnettuihin jäätäviin olosuhteisiin."

Kaluston korvaaminen kuitenkin tapahtuu vaiheittain, eiköhän Puma Rajalla vielä ainakin 10 vuotta lennä. Artikkelissa myös pallotellaan hyviä ja huonoja puolia Koalan korvaamista samalla meripalastukopterimallilla. Se kuulostaa kyllä jo liioitetulta.
Meni ohi toi artikkeli ja luin sen vasta nyt. Kiitos!

Vaihtoehtoina on esimerkiksi hankkia lisää nykyisiä Airbus Helicopters H215 -meripelastushelikoptereita tai korvata kaikki meripelastushelikopterit vaiheittain jollain kokonaan uudella helikopterityypillä.

Vaihtoehtoina markkinoilla olisi tarjolla esimerkiksi AgustaWestland AW189 sekä Airbus Helicopters H175 sekä koelentovaiheessa oleva Bell 525 -helikopterit.
Näistä viimeisin saattaa olla vaihtoehtona liian tuore, koska meripelastusjärjestelmän suorituskykyä ei haluta riskeerata. Bell 525 on myös ensimmäinen siviilityyppihyväksynnän saanut kokoluokkansa fly-by-wire -helikopteri. Myös sen ohjaamofilosofia on erilainen, sillä kopteria lennetään sidestickillä.
Edellä mainittujen lisäksi markkinoilla on tarjolla esimerkiksi myös nykyisiä H215-helikoptereita sekä suurempia H225-helikoptereita.

HekoX-hankkeen ehdoton tavoite on siis päätyä yhteen kaksimoottoriseen meripelastushelikopterityyppiin. Toinen ehdoton vaatimus on operointi tunnettuihin jäätäviin olosuhteisiin.

Nykysuunnitelmien mukaan Rajavartiolaitos luopunee aikanaan ensimmäisenä AB/B412 -kalustosta, jonka jälkeen luovutaan vaiheittain nykyisestä Airbus Helicopters H215 Superpuma -kalustosta. Niiden tilalle suunnitellaan hankittavan modernimpi, mutta ylläpidon kannalta kevyempi vaihtoehto kuin nyt käytössä oleva H215-meripelastushelikopteri.



Eli tosiaan yhtenäinen kalusto, mutta muuten onkin sitten hiukan ristiriitaista tietoa.
No, aika näyttää ja tosiaan pidemmän tähtäimen suunnitelma.
 
Eli tosiaan yhtenäinen kalusto, mutta muuten onkin sitten hiukan ristiriitaista tietoa.
No, aika näyttää ja tosiaan pidemmän tähtäimen suunnitelma.

Toisaalta pyritään yhtenäiseen kalustoon, toisaalta haetaan säästöjä. Jos halutaan yhtenäinen kalusto niin kopterin on pakko olla isompi ja se maksaa. Miten olisi sitten joku S-92?
 
Pumalla käyttöikää 2030-luvulle, veikkaanpa.
Jotain sellaista. Ensimmäinen Puma-satsi palveli noin 25 vuotta ennen isoa remonttia. Samalla opilla nyt hankittujen määränpää ( tai peruskorjaus ) tulisi vastaan noin 2040. Korvaava kalusto voitaisiin ottaa käyttöön noin vuosikymmenen aikajänteellä.
 
Panisin painoarvoa kommentille "--- mutta ylläpidon kannalta kevyempi kuin nykyinen H215-kalusto"

Jos uusi kalusto osoittautuu selvästi halvemmaksi ylläpitää, saattaa Puman jatko olla teknisesti käytettävissä olevaa elinkaarta lyhyempi.

S-92 oli jo ainakin välillä pois tuotannosta ja on jo elinkaarensa loppupuolella oleva konetyyppi. Lisäksi se on vaihtoehdoista isoin, ylimääräisellä koolla tuskin saavutetaan enää paljoa muuta kuin lisäkustannuksia.
 
Panisin painoarvoa kommentille "--- mutta ylläpidon kannalta kevyempi kuin nykyinen H215-kalusto"

Jos uusi kalusto osoittautuu selvästi halvemmaksi ylläpitää, saattaa Puman jatko olla teknisesti käytettävissä olevaa elinkaarta lyhyempi.

S-92 oli jo ainakin välillä pois tuotannosta ja on jo elinkaarensa loppupuolella oleva konetyyppi. Lisäksi se on vaihtoehdoista isoin, ylimääräisellä koolla tuskin saavutetaan enää paljoa muuta kuin lisäkustannuksia.
Kas kun edullisena tunnettu NH90 ei ole listalla :unsure:

Jos kustannustehokas vaihtoehto löytyy niin ei Super Puman poistaminen vaikkapa 2035 mennessä varmaan mikään ongelma ole. Hankintarahojen mukaan mennään ja mahdollinen jatkuva säästö olisi todella merkittävä asia arjessa.
 
Panisin painoarvoa kommentille "--- mutta ylläpidon kannalta kevyempi kuin nykyinen H215-kalusto"

Joo S-92A+ on lähinnä teoriassa mahdollinen. Eli tiivistettynä AW189 varmaan suosikki jos haettu kokoluokka on tuo super medium säästöjen hakemiseksi operoitikustannuksissa. H175 sitten kakkosvaihtoehtona (kovat markkinointiponnistelut sotilaspuolella parhaillaan menossa) ja Bell 525 myös mukana kilpailussa mutta ehkä liian uusi tyyppi tullakseen valituksi. Sitten on jotain villejä kortteja kuten AW609. Jos taas operointikustannusten sijaan haluttaisiin säästää hankintakuluissa niin maailmalta voisi löytyä käytettyä S-92A ja H215 -kalustoa halvalla.
 
Viimeksi muokattu:
Joo S-92A+ on lähinnä teoriassa mahdollinen. Eli tiivistettynä AW189 varmaan suosikki jos haettu kokoluokka on tuo super medium säästöjen hakemiseksi operoitikustannuksissa. H175 sitten kakkosvaihtoehtona (kovat markkinointiponnistelut sotilaspuolella parhaillaan menossa) ja Bell 525 myös mukana kilpailussa mutta ehkä liian uusi tyyppi tullakseen valituksi. Sitten on jotain villejä kortteja kuten AW609. Jos taas operointikustannusten sijaan haluttaisiin säästää hankintakuluissa niin maailmalta voisi löytyä käytettyä S-92A ja H215 -kalustoa halvalla.
Hankintakulut lienevät pienempi paha kun niihin voi saada kertapotin rahaa. Jatkuvana riesana olevat käyttökustannukset ovat varmasti hankalampi tapaus kun budjetin tasokorotusta ei ole näköpiirissä.
 
Kuinkahan paljon meripelastushelikopterivalinnan valinnassa painaa kyky tukeutua merellä laivoihin? Esimerkiksi S-92 "tarvitsee" alleen ja ympärilleen enemmän vapaata tilaa.
Kai tuo Turva-luokan triplaus hieman antaa lisäpontta asiaan. Ei ole enää vain yksi oma uskottava alus, jota voisi ajatella hyödynnettävän.
 
Kas kun edullisena tunnettu NH90 ei ole listalla :unsure:
NH:sta ei ole siviilihyväksyttyä versiota, ja siviilirekisteröinti oli vaatimuslistalla. Joten eipä sitä ole tarvinnut pitkään harkita että mahtuuko listalle. Airbus/NHIndustries kyllä teki jonkin selvityksen siviiliversiosta 2004, mutta ilmeisesti sitä ei nähty kilpailukykyiseksi kun asiasta mitään ei ole sen jälkeen kuulunut.
 
NH:sta ei ole siviilihyväksyttyä versiota, ja siviilirekisteröinti oli vaatimuslistalla. Joten eipä sitä ole tarvinnut pitkään harkita että mahtuuko listalle. Airbus/NHIndustries kyllä teki jonkin selvityksen siviiliversiosta 2004, mutta ilmeisesti sitä ei nähty kilpailukykyiseksi kun asiasta mitään ei ole sen jälkeen kuulunut.
Ei taida tuo kotimainen myyntiesittely olla muutenkaan ollut kovin vakuuttava. Jotain vähemmän erikoista haetaan.
 
Sikorksy S-70:n on siviilityyppihyväksytty ja ainakin sotilasversioissa on jäänpoisto. Siinä olisi todellinen musta hevonen. USCG ainakin on ollut tyytyväinen (sotilasversioon), uudet rungot juuri laittoivat tilaukseen ja korvaavat niillä myös Dolphinit.
 
Sikorksy S-70:n on siviilityyppihyväksytty ja ainakin sotilasversioissa on jäänpoisto. Siinä olisi todellinen musta hevonen. USCG ainakin on ollut tyytyväinen.

OT: Tätä ihmettelen miksei aikoinaan käytössä testattu ja takuulla hyvin sisäänajettu Blackhawk kelvannut maavoimille. Piti saada NH90.
 
Black Hawk on kyllä hyvä helikopterimalli sotilaskäyttöön, mutta meripelastustehtäviin oon aina suhtautunut sen kanssa vähän skeptisesti. Siinä ei ole lähellekään seisomakorkeutta rungossa, mikä oli aikanaan mm. Ruotsille kynnyskysymys NH90:n kanssa, ja hurreille kehitettiinkin oma korotettu HCV-varianttinsa. Myös Tanskalla oli samanlaisia suunnitelmia Sea Kingien korvaamisessa, mutta päätyivät lopulta päinvastoin SH-60:een. Itse lähtisin Black Hawk-perheen tielle lähinnä, mikäli PV ei olisi aikanaan löynyt päätään NH90:n mäntyyn vaan ostanut kiltisti UH-60M:ää, jolloin RVL siasi varmasti PV:n kanssa ylläpidon ja huollon kautta ihan merkittäviäkin synergiaetuja. Koska näin ei käynyt, yksinkertaisinta olisi varmaankin hankkia vain pari Super Pumaa 412-perheen korvaajiksi ja siirtyä näin yhteen raskaaseen konetyyppiin. Super Pumiahan on hankittu niin tipoittain (1988, 1992 ja 2010) ja ensinmainitut vasta päivitetty, ettei ennenaikainen luopuminen niistä olisi oikein mitenkään järkevää, enkä oikein näe määrärahoja myönnettävän kaikkien 7 kopterin korvaamiseen kertarysäyksellä jollain tykkänään uudella tyypillä, kun ostoslistalla on mm. Dorneirienkin korvaaja.

Artikkelissa mainittiin myös RVL:n tuleva koulutushelikopteri. Koala on vasta noin vuosikymmenen palvellut konetyyppi, joten sen korvaaminen ei ole sinänsä aiheellista, mutta toisaalta rajavalvonta kevyestä helikopterista käsin alkaa olla lennokkien aikakaudella sekin kustannustehoton ratkaisu. Ei olisi ihan mahdottoman typerä temppu myydä Koalat (olisivatkohan Baltian maat kiinnostuneita?) ja hankkia tilalle samaa konetyyppiä, millä PV aikanaan korvaa MD500:t omana koulukopterinaan, ja tällön varmaankin suurin painoarvo olisi pienillä käyttökustannuksilla, mahdolliset (kevyet) operaatiokyvyt olisivat varmaankin enemmän bonus. Mutta kiire tällä ei tosiaan ole, keveimmän konetyypin käyttökustannustekin kuvittleisi olevan kaikkein vähäisimmät, joten tämä päätös tuskin myöskään pakottaa takaraivossa.
 
yksinkertaisinta olisi varmaankin hankkia vain pari Super Pumaa 412-perheen korvaajiksi ja siirtyä näin yhteen raskaaseen konetyyppiin. Super Pumiahan on hankittu niin tipoittain (1988, 1992 ja 2010) ja ensinmainitut vasta päivitetty, ettei ennenaikainen luopuminen niistä olisi oikein mitenkään järkevää, enkä oikein näe määrärahoja myönnettävän kaikkien 7 kopterin korvaamiseen kertarysäyksellä jollain tykkänään uudella tyypillä, kun ostoslistalla on mm. Dorneirienkin korvaaja.
Toisaalta Pumat on hankittu niin tipoittain, että aivan sama millon niitä alkaa korvaamaan, osa niistä on aina vasta elinkaarensa puolivälissä, jos vanhimpia aina korvataa uusilla. Eiköhän uudetkin kopterit hankita tipoittain kuten ennenkin, joten hankinta-aikataululla voidaan myös asiaan vaikuttaa. En siis edelleenkään usko Puman mahdollisuuksiin, vaikka toki se on siellä mukana kirittämässä muita.
 
Toisaalta Pumat on hankittu niin tipoittain, että aivan sama millon niitä alkaa korvaamaan, osa niistä on aina vasta elinkaarensa puolivälissä, jos vanhimpia aina korvataa uusilla. Eiköhän uudetkin kopterit hankita tipoittain kuten ennenkin, joten hankinta-aikataululla voidaan myös asiaan vaikuttaa. En siis edelleenkään usko Puman mahdollisuuksiin, vaikka toki se on siellä mukana kirittämässä muita.
Kolme hankintaerää karkeasti tyyliin 2030/2035/2040 osuisi suunnilleen yksin vanhan kaluston poistumisen kanssa. Eli tukikohta kerrallaan kalut vaihtoon ja kohti yhtä tyyppiä. Ja jos kaikki Pumat on taloudellista vaihtaa kerralla niin 2030/2035.
 
Toisaalta Pumat on hankittu niin tipoittain, että aivan sama millon niitä alkaa korvaamaan, osa niistä on aina vasta elinkaarensa puolivälissä, jos vanhimpia aina korvataa uusilla. Eiköhän uudetkin kopterit hankita tipoittain kuten ennenkin, joten hankinta-aikataululla voidaan myös asiaan vaikuttaa. En siis edelleenkään usko Puman mahdollisuuksiin, vaikka toki se on siellä mukana kirittämässä muita.
Voi olla, mutta tällöin pysytään sitten väistämättä kolmessa konetyypissä. Mikäli sitä halutaan välttää, on se siirtymä yksinomaan Super Pumaan ja kevyeen koulutuskopteriin se riskeiltään ja investointikustannuksiltaan vähäisin ratkaisu.
 
Voi olla, mutta tällöin pysytään sitten väistämättä kolmessa konetyypissä. Mikäli sitä halutaan välttää, on se siirtymä yksinomaan Super Pumaan ja kevyeen koulutuskopteriin se riskeiltään ja investointikustannuksiltaan vähäisin ratkaisu.
Sanoisin, että Pumaan sitoutuminen vielä 30 vuodeksi sisältää vähäistä suuremma elinkaaririskin. Kopteri ei ole enää kovin suuressa suosiossa, mikä mahtaa olla huoltopalveluiden ja esim. simulaattoripalveluiden saatavuus 20 vuoden päästä?

Lisäksi esitettyjen arvojen lisäksi varmasti arvioidaan myös operointi- ja ylläpitokuluja.
 
Back
Top