Rajavartiolaitos

Rateko

Kersantti
Sitä ei korvata millään. Merikarhuahan ei lle enää aikoihin pystytty kotimaassa käyttämään eikä miehittämään. Tursas ja Uiskokin peruskorjataan toiseen kertaan sen sijaan että hommattaisiin korvaavat alukset.
Jatkossa ilmeisesti ulkovartiolaivoista yksi KV-tehtävissä Välimerellä ja kaksi partioimassa kotimaan merirajoja ja loput tehtävistä hoidetaan venekalustolla ja droneilla...
 

Rannari

Ylipäällikkö
Jatkossa ilmeisesti ulkovartiolaivoista yksi KV-tehtävissä Välimerellä ja kaksi partioimassa kotimaan merirajoja ja loput tehtävistä hoidetaan venekalustolla ja droneilla...
Aika ohueksi menee jos vain kaksi paattia olisi kotimaassa. Kaikki kolme ovat kuitenkin olennaisia pelimerkkejä mm. öljyntorjuntavalmiuden kannalta.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Onkohan missään julkisia lähteitä rajajääkärikomppanioiden ja pataljoonien kokoonpanosta? Vuodet 1919-199X kiinnostaa
 
Viimeksi muokattu:

tulikomento

Ylipäällikkö
Onkohan missään julkisia lähteitä rajajääkärikomppanioiden ja pataljoonien kokoonpanosta? Vuodet 1919-199X kiinnostaa
Pertti Kilkki: Hangosta Petsamoon: Rajajääkärijoukot sodassa

Perusteos RVL:n joukoista viime sodissa. Uudempaa en muista nähneeni. Viimeisin ohjesääntö minkä muistan nähneeni on vuosituhannen vaihteen tienoilta. Käsittääkseni ei ole julkinen asiakirja.
 
  • Tykkää
Reactions: TT

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Pertti Kilkki: Hangosta Petsamoon: Rajajääkärijoukot sodassa

Perusteos RVL:n joukoista viime sodissa. Uudempaa en muista nähneeni. Viimeisin ohjesääntö minkä muistan nähneeni on vuosituhannen vaihteen tienoilta. Käsittääkseni ei ole julkinen asiakirja.
Lueskelin tuossa netistä löytämääni artikkelia suomalaisen prikaatin kehittymisestä. Ja siellä oli puhetta rajaprikaatista. Aloin miettimään että millainen lienee ollut 60-luvun käsitys aiheesta. Aika vähissä oli organisaatiokaaviossa meidän huollon taistelijoiden osuus.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Lueskelin tuossa netistä löytämääni artikkelia suomalaisen prikaatin kehittymisestä. Ja siellä oli puhetta rajaprikaatista. Aloin miettimään että millainen lienee ollut 60-luvun käsitys aiheesta. Aika vähissä oli organisaatiokaaviossa meidän huollon taistelijoiden osuus
Se oli tuo kuuskytäluvun kehitelmä sellainen, että rajaprikaati olisi muodostettu -hyvissä ajoin- kantaväestä ja rajapitäjien reserveistä. Pääosat olisi pitänyt perustaa ja olla valmiita alle kaksi vrk käskystä. Hyökkäys olisi otettu vastaan väistämällä sivuille ja käynnistämällä samalla sissitoiminta. Osa joukoista olisi -voinut- saada viivytystehtävän. Prikaati noudatti jääkäriprikaati-organisaatiota pl. it ja tykistö.

Huollon osuus oli toki kategorinen, joukkojen ja taistelijoiden tuli olla -omahuoltoisia-. Lääkintä ym. huolto nojaili silloisiin rakenteisiin mm. metsäkämppiin. Tämä mehtäkämppien ym. osuus ylipäätään on vielä heikosti avattua tavaraa Suomessa muutenkin. Huoltoon liittyvänä anekdoottina kannattaa muistaa, että kuuskytäluvulla voitiin vielä nojata myös hevosten käyttöön rajaseuduilla, seikka, joka muuttui jo seiskytäluvulle tultaessa. Toisaalta rvl oli etupellossa tässä kohtaa ja hoksasi -ajoissa- moottorikelkkojen tarjoamat mahdollisuudet.

Pv:ssa tajuttiin myös se, että väki tulee vähenemään ns. rajaseudulla kovasti, mikä tapahtuikin tuolloin jo nopeaa tahtia ja kiihtyi vielä siitäkin.

Rajaprikaati jäi varmasti sellaiseksi kehitysversioksi, joka -sellaisenaan- piti haudata. Sen aiheen -yleisesikuntatason-? hämmentely ja arviointi todennäköisesti tuotti kuitenkin jotain toteuttamiskelpoistakin. Mutta ei prikaateja. :unsure:

Kannattaa huomata, että julkiseksi tuotu aineisto taitaa loppua tuohon kohtaan. Ollaan aika wanhoja ukkoja, kunhan seuraava rypistys on julkiseksi tuotua kamaa. :giggle:

Joka kohdassa näitä asioita vatveloidessa törmää samaan asiaan: Suomessa on sotilaalliseen varautumiseen käytetty aina rajallinen määrä valuuttaa. Jopa vähän.

Kehno kun en muista missä julkisessa aineistossa tätäkin rajaprikaatiasiaa on avattu muistaakseni ev.luutn. tason kirjoituksilla. Olikohan netissä vai rajan vuosijulkaisuissa, en muista.
 

Soldierblue

Kenraali
Lahjoittaja
Onkohan missään julkisia lähteitä rajajääkärikomppanioiden ja pataljoonien kokoonpanosta? Vuodet 1919-199X kiinnostaa
Puolustusvoimain komentajan esittelyssä 6. huhtikuuta 1959 vartios-tojen uudeksi perustamistehtävän mukaiseksi kokoonpanoksi määriteltiin rajaprikaati. Rajaprikaati muodostui esikunnasta ja esikuntakomppaniasta, rajaa vartioivista yksiköistä, eli komppanioista ja pataljoonista, sekä erillisistä yksiköistä ja rajajääkärijoukoista, eli komppanioista ja pataljoonista, alueit-tain määriteltävän tarpeen mukaan.141 Rajavartiojoukkojen tehtävät säilyivät kuitenkin ennallaan: rajan vartiointi, suojajoukkotaistelut ja sissitoiminta.

 

Soldierblue

Kenraali
Lahjoittaja
Rajajääkäripataljoona

Suomen VI armeijakunta antoi pataljoonan perustamisesta 21. marraskuuta 1941 käskyn, joka toteutettiin 4. joulukuuta 1941 Syvärin kaupungissa (Podporozessa). Pataljoonan rungon muodosti jatkosodan hyökkäysvaiheessa armeijakunnan kärkiyksikkönä edennyt 44. rajajääkärikomppania (44. RjK), joka oli kasvanut hyökkäysvaiheen aikana pataljoonan vahvuiseksi osastoksi nimellä Yhdistetyt Rajakomppaniat (YRK). Siihen kuului kolme kiväärikomppaniaa sekä konekiväärikomppania. Pataljoonan 2. komppania muodostettiin Tohmajärveltä lähteneestä 14. rajajääkärikomppania (14. RjK) muodostettiin pataljoonan 2. komppania, mutta se liittyi pataljoonaan vasta helmikuun alussa 1942. Pataljoonan 3. komppania muodostettiin Uukuniemeltä lähteneestä 53. rajajääkärikomppaniasta

 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Onkohan missään julkisia lähteitä rajajääkärikomppanioiden ja pataljoonien kokoonpanosta? Vuodet 1919-199X kiinnostaa
Vaikeaksi menee heti, kun tullaan -70-luvun loppupuolelle. Ysäri ei ainakaan ole julkista, mitä tulee SA-asioihin.
 

tulikomento

Ylipäällikkö
Vaikeaksi menee heti, kun tullaan -70-luvun loppupuolelle. Ysäri ei ainakaan ole julkista, mitä tulee SA-asioihin.
Jep. Rajan ohjesäännöt alkavat tuosta eteenpäin olla ainakin vielä osittain punaleimaista tavaraa. Käsittääkseni vieläkin ei julkista tavaraa, ainakin joiltain osin.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Se oli tuo kuuskytäluvun kehitelmä sellainen, että rajaprikaati olisi muodostettu -hyvissä ajoin- kantaväestä ja rajapitäjien reserveistä. Pääosat olisi pitänyt perustaa ja olla valmiita alle kaksi vrk käskystä. Hyökkäys olisi otettu vastaan väistämällä sivuille ja käynnistämällä samalla sissitoiminta. Osa joukoista olisi -voinut- saada viivytystehtävän. Prikaati noudatti jääkäriprikaati-organisaatiota pl. it ja tykistö.

Huollon osuus oli toki kategorinen, joukkojen ja taistelijoiden tuli olla -omahuoltoisia-. Lääkintä ym. huolto nojaili silloisiin rakenteisiin mm. metsäkämppiin. Tämä mehtäkämppien ym. osuus ylipäätään on vielä heikosti avattua tavaraa Suomessa muutenkin. Huoltoon liittyvänä anekdoottina kannattaa muistaa, että kuuskytäluvulla voitiin vielä nojata myös hevosten käyttöön rajaseuduilla, seikka, joka muuttui jo seiskytäluvulle tultaessa. Toisaalta rvl oli etupellossa tässä kohtaa ja hoksasi -ajoissa- moottorikelkkojen tarjoamat mahdollisuudet.

Pv:ssa tajuttiin myös se, että väki tulee vähenemään ns. rajaseudulla kovasti, mikä tapahtuikin tuolloin jo nopeaa tahtia ja kiihtyi vielä siitäkin.

Rajaprikaati jäi varmasti sellaiseksi kehitysversioksi, joka -sellaisenaan- piti haudata. Sen aiheen -yleisesikuntatason-? hämmentely ja arviointi todennäköisesti tuotti kuitenkin jotain toteuttamiskelpoistakin. Mutta ei prikaateja. :unsure:

Kannattaa huomata, että julkiseksi tuotu aineisto taitaa loppua tuohon kohtaan. Ollaan aika wanhoja ukkoja, kunhan seuraava rypistys on julkiseksi tuotua kamaa. :giggle:

Joka kohdassa näitä asioita vatveloidessa törmää samaan asiaan: Suomessa on sotilaalliseen varautumiseen käytetty aina rajallinen määrä valuuttaa. Jopa vähän.

Kehno kun en muista missä julkisessa aineistossa tätäkin rajaprikaatiasiaa on avattu muistaakseni ev.luutn. tason kirjoituksilla. Olikohan netissä vai rajan vuosijulkaisuissa, en muista.
Eläs nyt. 90-luvun lopun saapumiserässä KaiPr:llä oli huollon "sissivihkosia" käsikirjastossa. Niissä neuvottiin kuinka hevosen vetämiin kärryihin voi piilottaa tavaraa/,henkilöitä
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Puolustusvoimain komentajan esittelyssä 6. huhtikuuta 1959 vartios-tojen uudeksi perustamistehtävän mukaiseksi kokoonpanoksi määriteltiin rajaprikaati. Rajaprikaati muodostui esikunnasta ja esikuntakomppaniasta, rajaa vartioivista yksiköistä, eli komppanioista ja pataljoonista, sekä erillisistä yksiköistä ja rajajääkärijoukoista, eli komppanioista ja pataljoonista, alueit-tain määriteltävän tarpeen mukaan.141 Rajavartiojoukkojen tehtävät säilyivät kuitenkin ennallaan: rajan vartiointi, suojajoukkotaistelut ja sissitoiminta.

Lähinnä mietin että minkä verran ukkoja. Oliko miten raskasta krh:ts varattu mukaan. Kuinka kuljetusjoukkue tuo lisää ammuksia jne
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Vaikeaksi menee heti, kun tullaan -70-luvun loppupuolelle. Ysäri ei ainakaan ole julkista, mitä tulee SA-asioihin.
Kiinnostaa jo sen takia paljonko ukkoja ne on suunnitelleet komppanioihin ja pataljoonii n. Kun joissain kirjoissa väitetään että kivääri ukkoja olisi pitänyt sijottaa sodan sattuessa rajajoukoihinkin
 
Top