Rajavartiolaitos

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja MoRsE
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Totta, tuo on piilevä voimavara, joka esim Siljan autolauttojen takaluukusta voi päräyttää hetkellä millä tahansa, jos vihollinen ilmaantuu taivaanrantaan! Sergein toverina olisi pistämätön puolustusvoimien Saimaan alueella!
Juurikin näin. Sellaiset autolautat olisi varmasti oikein toivottu lisä hieman alkeellisella kalustolla varustetulle Saimaan sisävesilaivastolle.
 

Vihreä sisäministeri tietenkin hehkuttaa öljyntorjuntaa yms. mutta valvontalentokoneilla tehdään tietenkin myös alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen liittyviä tehtäviä.
 
Vihreä sisäministeri tietenkin hehkuttaa öljyntorjuntaa yms. mutta valvontalentokoneilla tehdään tietenkin myös alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen liittyviä tehtäviä.

No, öljyntorjuntakin on tärkeää ja sensorikalusto joka sopii siihen sopii passelisti myös esim. sukellusveneiden metsästykseen - tulevaisuudessa, ellei jo nyt, jopa AIP suklareiden lämpöjäljen ja virtausten havainnomiseen. Suton merkitys korostunee kun tulevaisuudessa Venäjällä lienee erilaista miehittämätöntä vedenalaista vehjettä - joko made in Russia or made in China.

Tämä on oikeasti win-win niin ympäristön kuin maanpuolustuksen kannalta.
 
Hiukan hämmentää, kuinka kommodori Lampinen kehuu uudella koneella operoinnin olevan nykyistä ympäristöystävällisempää. Lentokonemoottoreihin ei ole viimeisinä vuosikymmeninä kohdistunut samanlaisia kiristyviä päästörajoituksia kuin tieliikenteessä käytettäviin moottoreihin, joten uusien koneiden moottorit eivät tuota merkittävästi vähempää ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Ainoaksi vertailukohdaksi jää siis polttoaineenkulutus, joka sekään ei ole parantunut kertaluokkaa Dornierien elinkaaren aikana. Tulossa kuitenkin DA-42-kokoluokan ratkaisu? Tai ainakin ATR:t ja DHC-8:t saa unohtaa, mutta siihen budjettikin viittaa.
 
Laaksosen mukaan esimerkiksi nykyisten lentokoneiden lentoaika ja kuljetuskyky eivät vastaa nykyajan vaatimuksia.

– Tarve kyetä siirtämään henkilöstöä tarvittaessa nopeastikin paikasta toiseen edellyttää isompaa kuljetuskykyä ja myös hieman isompia koneita.


ATR tai CASA? ATR:iä voisi olla edullisesti tarjolla modifioitavaksi...
 
Hetkinen!. Mistä 240Me tilausvaltuudesta tuossa uutisessa puhutaan? Aiemmin Dornierit piti korvata 60Me:n rahoituksella.
 
Hetkinen!. Mistä 240Me tilausvaltuudesta tuossa uutisessa puhutaan? Aiemmin Dornierit piti korvata 60Me:n rahoituksella.
Vartiolaivoille kai myönnettiin tuo 240 miltsiä. Lentokoneiden osalta on tosiaan puhuttu noin 60 miljoonasta mutta tuon päälle voi tulla rahaa muilta momenteilta esim. öljyntorjuntarahastosta ja EU:n ulkorajarahastosta.
 
Hiukan hämmentää, kuinka kommodori Lampinen kehuu uudella koneella operoinnin olevan nykyistä ympäristöystävällisempää. Lentokonemoottoreihin ei ole viimeisinä vuosikymmeninä kohdistunut samanlaisia kiristyviä päästörajoituksia kuin tieliikenteessä käytettäviin moottoreihin, joten uusien koneiden moottorit eivät tuota merkittävästi vähempää ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Ainoaksi vertailukohdaksi jää siis polttoaineenkulutus, joka sekään ei ole parantunut kertaluokkaa Dornierien elinkaaren aikana. Tulossa kuitenkin DA-42-kokoluokan ratkaisu? Tai ainakin ATR:t ja DHC-8:t saa unohtaa, mutta siihen budjettikin viittaa.
Tuon pohjaksi voi riittää se pidempi toiminta-aika. Silloin voidaan partioida toiminta-alueella sama määrä tunteja vähemmillä siirtymillä tukikohtaan tankkaamaan ja takaisin, joten sama määrä partiointitunteja kuluttaa vähemmän polttoainetta siirtymissä. Tosin isompi kone kuluttaa ylipäänsä enemmän, mutta eihän näihin lauseisiin ikinä tarvita oikeaa kokonaisvaltaista säästöä, yhdestä kulmasta katsomalla näkyvä näennäinen säästö riittää...

Tuo kuljetuskyky taitaa muuten olla vaatimusten ainoa osa, jota ei voisi kahden isomman koneen sijasta täyttää useammalla pienemmällä. Mitähän ilmakuljetuksia RVL näkee tulevaisuudessa tarpeelliseksi hoitaa omalla kalustolla...
 
Tuon pohjaksi voi riittää se pidempi toiminta-aika. Silloin voidaan partioida toiminta-alueella sama määrä tunteja vähemmillä siirtymillä tukikohtaan tankkaamaan ja takaisin, joten sama määrä partiointitunteja kuluttaa vähemmän polttoainetta siirtymissä. Tosin isompi kone kuluttaa ylipäänsä enemmän, mutta eihän näihin lauseisiin ikinä tarvita oikeaa kokonaisvaltaista säästöä, yhdestä kulmasta katsomalla näkyvä näennäinen säästö riittää...

Tuo kuljetuskyky taitaa muuten olla vaatimusten ainoa osa, jota ei voisi kahden isomman koneen sijasta täyttää useammalla pienemmällä. Mitähän ilmakuljetuksia RVL näkee tulevaisuudessa tarpeelliseksi hoitaa omalla kalustolla...

Esim. erikoisrajajääkärien nopea siirto maan laidalta toiselle ei onnistu muutoin kun lento(kone)kuljetuksella.
 
Esim. erikoisrajajääkärien nopea siirto maan laidalta toiselle ei onnistu muutoin kun lento(kone)kuljetuksella.
Mietinkin nimenomaan siltä kantilta, että missä tilanteessa tarvitaan nimenomaan RVL:n logon alla olevaa kuljetusta, eli on liian kiireellinen/salainen kuorma kuljetusyhtiölle, eikä myöskään voida turvautua esim. PV:n virka-apuun tai toimita jo valmiiksi saman esikunnan alaisuudessa. Mihin esim. tuota porukkaa voitaisiin käyttää rauhan aikana? Kaapatun laivan vapauttamiseen? Tuskin ne laskuvarjoilla sinne hyppäisivät, eli operaatioon pitäisi löytää myös vene tai heko. Vai onko se se juttu, että mukaan pitää saada myös se RIB/mönkijät/moottorikelkat/väline X?

NH-90:n matkanopeus on 260km/h, vaikkapa CN-295:llä 480km/h. NH-90:n kantama on kuormattuna varmaan 500km tienoilla (?).

Toisaalta NH-90:n laskeutumispaikkoja on muutaman kilometrin välein, CN-295:n kymmenien kilometrien välein. Kohde saa olla varsin pitkän matkan päässä, tai lähellä sikäläistä lentokenttää, että tuon "viimeisen kilsan" hitaus on voitettu takaisin.

En tarkoita, etteikö tarve olisi todellinen. Minua vain häiritsee, kun en ymmärrä mikä se tarve edes voisi olla nimenomaan rajavartiolaitokselle. Kaikki tehtävät joihin keksin tuollaista isompaa kuljetuskykyä tarvittavan tuntuvat kuuluvan paremminkin joko poliisin tai puolustusvoimien tontille.
 
Mietinkin nimenomaan siltä kantilta, että missä tilanteessa tarvitaan nimenomaan RVL:n logon alla olevaa kuljetusta, eli on liian kiireellinen/salainen kuorma kuljetusyhtiölle, eikä myöskään voida turvautua esim. PV:n virka-apuun tai toimita jo valmiiksi saman esikunnan alaisuudessa. Mihin esim. tuota porukkaa voitaisiin käyttää rauhan aikana? Kaapatun laivan vapauttamiseen? Tuskin ne laskuvarjoilla sinne hyppäisivät, eli operaatioon pitäisi löytää myös vene tai heko. Vai onko se se juttu, että mukaan pitää saada myös se RIB/mönkijät/moottorikelkat/väline X?

Toisaalta NH-90:n laskeutumispaikkoja on muutaman kilometrin välein, CN-295:n kymmenien kilometrien välein. Kohde saa olla varsin pitkän matkan päässä, tai lähellä sikäläistä lentokenttää, että tuon "viimeisen kilsan" hitaus on voitettu takaisin.

En tarkoita, etteikö tarve olisi todellinen. Minua vain häiritsee, kun en ymmärrä mikä se tarve edes voisi olla nimenomaan rajavartiolaitokselle. Kaikki tehtävät joihin keksin tuollaista isompaa kuljetuskykyä tarvittavan tuntuvat kuuluvan paremminkin joko poliisin tai puolustusvoimien tontille.

Voihan toki olla että tuo on kirsikkana kakun päällä, jotta tietyt vaihtoehdot voi karsia pois. CN-295:llä voi laskeutua 320m pätkälle, veikkaisin sopivia pätkiä löytyvän yllättävänkin tiheään, lisäksi talvella vesistöt kunhan kiitotie on aurattu.

Ylipäätään kiinteäsiipisten kuljetuskoneiden käyttömahdollisuudet Suomessa voisi olla aihe jota voisi pohtia nyt kun a) emme ole automaattisesti ilma-alivoimaisia ja osittaiseksi suojaksi riittää tutkakatveessa oleminen b) joukkojen määrä pienenee c) joukot kevenevät d) kiinteäsiipiset koneet ovat reippaasti halvempia kuin roottorivehkeet. Tienpätkiä ja talvisin jäätyneitä vesistöjä löytyy kyllä ympäri Suomea.

Kolmella CN-295 -lennolla voi kuljettaa komppanian henkilöstön - mikä lie olisi kuljetussuoritetarve jos haluttaisiin siirtää komppania varustuksineen pl. ajoneuvot?

Tai entäpä pienemmät joukot? Jollakin Pilatus PC-6 Porterilla siirtyy partio varusteineen ja kiitotieksi riitää 190m.

Etenkin Kymijoen Kurskin pohjoispuolella ja toisaalta selusta-alueilla kiinteäsiipisillä koneilla voisi olla yllättävänkin laajoja käyttömahdollisuuksia.
 
Viimeksi muokattu:
Ylipäätään kiinteäsiipisten kuljetuskoneiden käyttömahdollisuudet Suomessa voisi olla aihe jota voisi pohtia nyt kun a) emme ole automaattisesti ilma-alivoimaisia ja osittaiseksi suojaksi riittää tutkakatveessa oleminen b) joukkojen määrä pienenee c) joukot kevenevät d) kiinteäsiipiset koneet ovat reippaasti halvempia kuin roottorivehkeet. Tienpätkiä ja talvisin jäätyneitä vesistöjä löytyy kyllä ympäri Suomea.

Kolmella CN-295 -lennolla voi kuljettaa komppanian henkilöstön - mikä lie olisi kuljetussuoritetarve jos haluttaisiin siirtää komppania varustuksineen pl. ajoneuvot?

Tai entäpä pienemmät joukot? Jollakin Pilatus PC-6 Porterilla siirtyy partio varusteineen ja kiitotieksi riitää 190m.
Pitää paikkansa, mutta. Nuo suorituskyvyt ovat jo olemassa, puolustusvoimilla, ja tilanteessa jossa nuo olosuhteet pätevät rajavartiolaitoksen lienee jo sallittua olettaa siirtyneen yhteisen esikunnan alaisuuteen. Joten miksi noita haluttaisiin hankkia vielä erikseen rajavartiolaitoksen väreihin? Rauhan aikana tuskin halutaan laskeutua mihinkään 4. luokan tukikohtaan ihan jo työsuojeluviranomaisen yskimisen hillitsemiseksi.

Budjetin jakamiseksi helpommin nieltäviksi paloiksi? Mahdollista sekin on. Vai halutaanko kokoa sittenkin johonkin muuhun, mitä ei kuitenkaan haluta sanoa ääneen? Dornierin tutka "näkee" maalla ja ilmassa liikkuvia kohteita jopa 180km päähän (en tiedä miten tarkasti, mutta tuo kantama on annettu markkinointimateriaaleissa). Halutaanko isompi tutka jotta nähdään kauemmas tai tarkemmin? Vai halutaanko tehdä vak... valvontalentoja eteläiselle Itämerelle? Siihen tarvitaan pidempää toiminta-aikaa. Onko frontexistä vihjattu että isompi kone olisi kivempi välimerellä? No tietysti olisi, oli asioista muuten mitä mieltä hyvänsä. Halutaanko Ahvenanmaalle viedä komppania passintarkastajia äkillisen turistiryntäyksen sattuessa? No siihen ei PV:n virka-apu kelpaisikaan, kiitos vaan...

Mutta jotenkin se selitys että halutaan isompaa kuljetuskykyä vaan jää vajaaksi. Miksi halutaan isompi kuljetuskyky? Jos nykyiselläänkin haluttaisiin koneilla partioida enemmän kuin ne ehtivät, niin ei kuljetustehtävän lisääminen anna ainakaan lisää partioinnille jäävän ajan määrää. Jotain jää nyt sanomatta.
 
Pitää paikkansa, mutta. Nuo suorituskyvyt ovat jo olemassa, puolustusvoimilla, ja tilanteessa jossa nuo olosuhteet pätevät rajavartiolaitoksen lienee jo sallittua olettaa siirtyneen yhteisen esikunnan alaisuuteen. Joten miksi noita haluttaisiin hankkia vielä erikseen rajavartiolaitoksen väreihin? Rauhan aikana tuskin halutaan laskeutua mihinkään 4. luokan tukikohtaan ihan jo työsuojeluviranomaisen yskimisen hillitsemiseksi.

Budjetin jakamiseksi helpommin nieltäviksi paloiksi? Mahdollista sekin on. Vai halutaanko kokoa sittenkin johonkin muuhun, mitä ei kuitenkaan haluta sanoa ääneen? Dornierin tutka "näkee" maalla ja ilmassa liikkuvia kohteita jopa 180km päähän (en tiedä miten tarkasti, mutta tuo kantama on annettu markkinointimateriaaleissa). Halutaanko isompi tutka jotta nähdään kauemmas tai tarkemmin? Vai halutaanko tehdä vak... valvontalentoja eteläiselle Itämerelle? Siihen tarvitaan pidempää toiminta-aikaa. Onko frontexistä vihjattu että isompi kone olisi kivempi välimerellä? No tietysti olisi, oli asioista muuten mitä mieltä hyvänsä. Halutaanko Ahvenanmaalle viedä komppania passintarkastajia äkillisen turistiryntäyksen sattuessa? No siihen ei PV:n virka-apu kelpaisikaan, kiitos vaan...

Mutta jotenkin se selitys että halutaan isompaa kuljetuskykyä vaan jää vajaaksi. Miksi halutaan isompi kuljetuskyky? Jos nykyiselläänkin haluttaisiin koneilla partioida enemmän kuin ne ehtivät, niin ei kuljetustehtävän lisääminen anna ainakaan lisää partioinnille jäävän ajan määrää. Jotain jää nyt sanomatta.

Niin, isompi kone on joustavampi, niillä voidaan kv-kuukkeloida enemmän tai ihan vain SA-tehtäviä miettien lentää pidempi valvontalento Selkämeren yläpuolella. Isompaan koneeseen voidaan myös toivetilanteessa integroida enemmän aseistusta ja muuta varustusta - jopa täysiveriseksi SUTO-koneeksi asti. Diamond DA-42:lla tämä ei onnistu. EW-varustuksen keventyessä Rajan koneisiin voinee asentaa myös ihan hyödyllisen ELINT-kapasiteetin.

Puolustusvoimien kuljetuskyky on tällä kaksi CN-295:ttä. Jos siihen tulisi lisäksi 2 CN-295/ttä tai ATR-72:ta jolla voisi kuljetella passintarkastajia jonkun verran olisi kyse ihan kivasta lisästä.
 
Mietinkin nimenomaan siltä kantilta, että missä tilanteessa tarvitaan nimenomaan RVL:n logon alla olevaa kuljetusta, eli on liian kiireellinen/salainen kuorma kuljetusyhtiölle, eikä myöskään voida turvautua esim. PV:n virka-apuun tai toimita jo valmiiksi saman esikunnan alaisuudessa. Mihin esim. tuota porukkaa voitaisiin käyttää rauhan aikana? Kaapatun laivan vapauttamiseen? Tuskin ne laskuvarjoilla sinne hyppäisivät, eli operaatioon pitäisi löytää myös vene tai heko. Vai onko se se juttu, että mukaan pitää saada myös se RIB/mönkijät/moottorikelkat/väline X?



Toisaalta NH-90:n laskeutumispaikkoja on muutaman kilometrin välein, CN-295:n kymmenien kilometrien välein. Kohde saa olla varsin pitkän matkan päässä, tai lähellä sikäläistä lentokenttää, että tuon "viimeisen kilsan" hitaus on voitettu takaisin.

En tarkoita, etteikö tarve olisi todellinen. Minua vain häiritsee, kun en ymmärrä mikä se tarve edes voisi olla nimenomaan rajavartiolaitokselle. Kaikki tehtävät joihin keksin tuollaista isompaa kuljetuskykyä tarvittavan tuntuvat kuuluvan paremminkin joko poliisin tai puolustusvoimien tontille.

Äkkiseltään tulee mieleen esim merivartioiden siirrot A-maalle...
 
Back
Top