Siinä muistutuksena hieman ammusilmatorjunnan tärkeydestä ohjus-uskovaisille. "Varmatoimisesta kevyestä ilmatorjuntakanuunasta" ja muista noin kohdasta 9:05 eteenpäin
Varmatoiminen oli ainakin ennen synonyymi neuvostokalustolle.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Siinä muistutuksena hieman ammusilmatorjunnan tärkeydestä ohjus-uskovaisille. "Varmatoimisesta kevyestä ilmatorjuntakanuunasta" ja muista noin kohdasta 9:05 eteenpäin
Juurikin näin. Sellaiset autolautat olisi varmasti oikein toivottu lisä hieman alkeellisella kalustolla varustetulle Saimaan sisävesilaivastolle.Totta, tuo on piilevä voimavara, joka esim Siljan autolauttojen takaluukusta voi päräyttää hetkellä millä tahansa, jos vihollinen ilmaantuu taivaanrantaan! Sergein toverina olisi pistämätön puolustusvoimien Saimaan alueella!
Suomi vahvistaa rajavalvontaa uusilla tehokkaammilla lentokoneilla – sisäministeri: koneet tärkeitä myös Itämeren öljyvahinkoihin varautumisessa
Päätös kahden Dornier-valvontalentokoneen korvaamisesta uusilla lentokoneilla on määrä tehdä jo hallituksen kevään kehysriihessä.yle.fi
Vihreä sisäministeri tietenkin hehkuttaa öljyntorjuntaa yms. mutta valvontalentokoneilla tehdään tietenkin myös alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen liittyviä tehtäviä.
Vartiolaivoille kai myönnettiin tuo 240 miltsiä. Lentokoneiden osalta on tosiaan puhuttu noin 60 miljoonasta mutta tuon päälle voi tulla rahaa muilta momenteilta esim. öljyntorjuntarahastosta ja EU:n ulkorajarahastosta.Hetkinen!. Mistä 240Me tilausvaltuudesta tuossa uutisessa puhutaan? Aiemmin Dornierit piti korvata 60Me:n rahoituksella.
Tuon pohjaksi voi riittää se pidempi toiminta-aika. Silloin voidaan partioida toiminta-alueella sama määrä tunteja vähemmillä siirtymillä tukikohtaan tankkaamaan ja takaisin, joten sama määrä partiointitunteja kuluttaa vähemmän polttoainetta siirtymissä. Tosin isompi kone kuluttaa ylipäänsä enemmän, mutta eihän näihin lauseisiin ikinä tarvita oikeaa kokonaisvaltaista säästöä, yhdestä kulmasta katsomalla näkyvä näennäinen säästö riittää...Hiukan hämmentää, kuinka kommodori Lampinen kehuu uudella koneella operoinnin olevan nykyistä ympäristöystävällisempää. Lentokonemoottoreihin ei ole viimeisinä vuosikymmeninä kohdistunut samanlaisia kiristyviä päästörajoituksia kuin tieliikenteessä käytettäviin moottoreihin, joten uusien koneiden moottorit eivät tuota merkittävästi vähempää ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Ainoaksi vertailukohdaksi jää siis polttoaineenkulutus, joka sekään ei ole parantunut kertaluokkaa Dornierien elinkaaren aikana. Tulossa kuitenkin DA-42-kokoluokan ratkaisu? Tai ainakin ATR:t ja DHC-8:t saa unohtaa, mutta siihen budjettikin viittaa.
Tuon pohjaksi voi riittää se pidempi toiminta-aika. Silloin voidaan partioida toiminta-alueella sama määrä tunteja vähemmillä siirtymillä tukikohtaan tankkaamaan ja takaisin, joten sama määrä partiointitunteja kuluttaa vähemmän polttoainetta siirtymissä. Tosin isompi kone kuluttaa ylipäänsä enemmän, mutta eihän näihin lauseisiin ikinä tarvita oikeaa kokonaisvaltaista säästöä, yhdestä kulmasta katsomalla näkyvä näennäinen säästö riittää...
Tuo kuljetuskyky taitaa muuten olla vaatimusten ainoa osa, jota ei voisi kahden isomman koneen sijasta täyttää useammalla pienemmällä. Mitähän ilmakuljetuksia RVL näkee tulevaisuudessa tarpeelliseksi hoitaa omalla kalustolla...
Esim. erikoisrajajääkärien nopea siirto maan laidalta toiselle ei onnistu muutoin kun lento(kone)kuljetuksella.
Käyttävät Utin kuljetuspalveluja. NH-90:t lentää sieltä nopsasti Immolaan.
Mietinkin nimenomaan siltä kantilta, että missä tilanteessa tarvitaan nimenomaan RVL:n logon alla olevaa kuljetusta, eli on liian kiireellinen/salainen kuorma kuljetusyhtiölle, eikä myöskään voida turvautua esim. PV:n virka-apuun tai toimita jo valmiiksi saman esikunnan alaisuudessa. Mihin esim. tuota porukkaa voitaisiin käyttää rauhan aikana? Kaapatun laivan vapauttamiseen? Tuskin ne laskuvarjoilla sinne hyppäisivät, eli operaatioon pitäisi löytää myös vene tai heko. Vai onko se se juttu, että mukaan pitää saada myös se RIB/mönkijät/moottorikelkat/väline X?Esim. erikoisrajajääkärien nopea siirto maan laidalta toiselle ei onnistu muutoin kun lento(kone)kuljetuksella.
NH-90:n matkanopeus on 260km/h, vaikkapa CN-295:llä 480km/h. NH-90:n kantama on kuormattuna varmaan 500km tienoilla (?).
Mietinkin nimenomaan siltä kantilta, että missä tilanteessa tarvitaan nimenomaan RVL:n logon alla olevaa kuljetusta, eli on liian kiireellinen/salainen kuorma kuljetusyhtiölle, eikä myöskään voida turvautua esim. PV:n virka-apuun tai toimita jo valmiiksi saman esikunnan alaisuudessa. Mihin esim. tuota porukkaa voitaisiin käyttää rauhan aikana? Kaapatun laivan vapauttamiseen? Tuskin ne laskuvarjoilla sinne hyppäisivät, eli operaatioon pitäisi löytää myös vene tai heko. Vai onko se se juttu, että mukaan pitää saada myös se RIB/mönkijät/moottorikelkat/väline X?
Toisaalta NH-90:n laskeutumispaikkoja on muutaman kilometrin välein, CN-295:n kymmenien kilometrien välein. Kohde saa olla varsin pitkän matkan päässä, tai lähellä sikäläistä lentokenttää, että tuon "viimeisen kilsan" hitaus on voitettu takaisin.
En tarkoita, etteikö tarve olisi todellinen. Minua vain häiritsee, kun en ymmärrä mikä se tarve edes voisi olla nimenomaan rajavartiolaitokselle. Kaikki tehtävät joihin keksin tuollaista isompaa kuljetuskykyä tarvittavan tuntuvat kuuluvan paremminkin joko poliisin tai puolustusvoimien tontille.
Pitää paikkansa, mutta. Nuo suorituskyvyt ovat jo olemassa, puolustusvoimilla, ja tilanteessa jossa nuo olosuhteet pätevät rajavartiolaitoksen lienee jo sallittua olettaa siirtyneen yhteisen esikunnan alaisuuteen. Joten miksi noita haluttaisiin hankkia vielä erikseen rajavartiolaitoksen väreihin? Rauhan aikana tuskin halutaan laskeutua mihinkään 4. luokan tukikohtaan ihan jo työsuojeluviranomaisen yskimisen hillitsemiseksi.Ylipäätään kiinteäsiipisten kuljetuskoneiden käyttömahdollisuudet Suomessa voisi olla aihe jota voisi pohtia nyt kun a) emme ole automaattisesti ilma-alivoimaisia ja osittaiseksi suojaksi riittää tutkakatveessa oleminen b) joukkojen määrä pienenee c) joukot kevenevät d) kiinteäsiipiset koneet ovat reippaasti halvempia kuin roottorivehkeet. Tienpätkiä ja talvisin jäätyneitä vesistöjä löytyy kyllä ympäri Suomea.
Kolmella CN-295 -lennolla voi kuljettaa komppanian henkilöstön - mikä lie olisi kuljetussuoritetarve jos haluttaisiin siirtää komppania varustuksineen pl. ajoneuvot?
Tai entäpä pienemmät joukot? Jollakin Pilatus PC-6 Porterilla siirtyy partio varusteineen ja kiitotieksi riitää 190m.
Pitää paikkansa, mutta. Nuo suorituskyvyt ovat jo olemassa, puolustusvoimilla, ja tilanteessa jossa nuo olosuhteet pätevät rajavartiolaitoksen lienee jo sallittua olettaa siirtyneen yhteisen esikunnan alaisuuteen. Joten miksi noita haluttaisiin hankkia vielä erikseen rajavartiolaitoksen väreihin? Rauhan aikana tuskin halutaan laskeutua mihinkään 4. luokan tukikohtaan ihan jo työsuojeluviranomaisen yskimisen hillitsemiseksi.
Budjetin jakamiseksi helpommin nieltäviksi paloiksi? Mahdollista sekin on. Vai halutaanko kokoa sittenkin johonkin muuhun, mitä ei kuitenkaan haluta sanoa ääneen? Dornierin tutka "näkee" maalla ja ilmassa liikkuvia kohteita jopa 180km päähän (en tiedä miten tarkasti, mutta tuo kantama on annettu markkinointimateriaaleissa). Halutaanko isompi tutka jotta nähdään kauemmas tai tarkemmin? Vai halutaanko tehdä vak... valvontalentoja eteläiselle Itämerelle? Siihen tarvitaan pidempää toiminta-aikaa. Onko frontexistä vihjattu että isompi kone olisi kivempi välimerellä? No tietysti olisi, oli asioista muuten mitä mieltä hyvänsä. Halutaanko Ahvenanmaalle viedä komppania passintarkastajia äkillisen turistiryntäyksen sattuessa? No siihen ei PV:n virka-apu kelpaisikaan, kiitos vaan...
Mutta jotenkin se selitys että halutaan isompaa kuljetuskykyä vaan jää vajaaksi. Miksi halutaan isompi kuljetuskyky? Jos nykyiselläänkin haluttaisiin koneilla partioida enemmän kuin ne ehtivät, niin ei kuljetustehtävän lisääminen anna ainakaan lisää partioinnille jäävän ajan määrää. Jotain jää nyt sanomatta.
Mietinkin nimenomaan siltä kantilta, että missä tilanteessa tarvitaan nimenomaan RVL:n logon alla olevaa kuljetusta, eli on liian kiireellinen/salainen kuorma kuljetusyhtiölle, eikä myöskään voida turvautua esim. PV:n virka-apuun tai toimita jo valmiiksi saman esikunnan alaisuudessa. Mihin esim. tuota porukkaa voitaisiin käyttää rauhan aikana? Kaapatun laivan vapauttamiseen? Tuskin ne laskuvarjoilla sinne hyppäisivät, eli operaatioon pitäisi löytää myös vene tai heko. Vai onko se se juttu, että mukaan pitää saada myös se RIB/mönkijät/moottorikelkat/väline X?
Toisaalta NH-90:n laskeutumispaikkoja on muutaman kilometrin välein, CN-295:n kymmenien kilometrien välein. Kohde saa olla varsin pitkän matkan päässä, tai lähellä sikäläistä lentokenttää, että tuon "viimeisen kilsan" hitaus on voitettu takaisin.
En tarkoita, etteikö tarve olisi todellinen. Minua vain häiritsee, kun en ymmärrä mikä se tarve edes voisi olla nimenomaan rajavartiolaitokselle. Kaikki tehtävät joihin keksin tuollaista isompaa kuljetuskykyä tarvittavan tuntuvat kuuluvan paremminkin joko poliisin tai puolustusvoimien tontille.
Äkkiseltään tulee mieleen esim merivartioiden siirrot A-maalle...