Ranger UAV - tulevaisuudennäkymät ja korvaaminen

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Suomella on ollut jo lähemmäs 20 vuotta otsikon mukaisia lennokkeja käytössään. Lennokkihan on alkujaan israelilaisen IAI:n ja sveitsiläisen RUAG:n yhteishanke, jolla on nähtävästi häivytetty teknologian todellinen alkuperä samaan tapaan kuin Eurospikesta on häivytetty Spiken israelilainen alkuperä.

Maavoimilta lainatut perustiedot Rangerista spoilerin takana.


Ranger -lentotiedustelujärjestelmä
Käyttö
  • Tiedustelu
  • Valvonta
  • Maalinosoitus
Ominaisuudet
  • Max lentoonlähtöpaino 275 kg
  • Siipiväli 5,7 m
  • Pituus 4,6 m
  • Normaali nopeusalue 111-194 km/h
  • Max nopeus syöksyssä 240 km/h
  • Lakikorkeus n. 4500 m
  • Polttoainekulutus 10 l/h
  • Toiminta-aika n. 5 h
  • Moottorin teho 42 hv
  • Hyötykuormana on optinen sensori, jossa on yhdistettynä videokamera ja - nauhuri sekä lämpökamera
Ranger-lentotiedustelujärjestelmään kuuluu:
  • 6 x Ranger-UAV (Unmanned Aerial Vehicle)
  • Maavalvonta-asema
  • Erillinen antenniyksikkö
  • Kuvavastaanotin
  • Maakalustosarja
  • Huolto- ja ylläpitovälinesarja
  • Lisäksi Suomesta on hankittu katapultti, sääasema sekä kenttäsähköverkko.
Miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään tiedusteluun, valvontaan ja maaliosoitukseen kauaskantoisille asejärjestelmille. Miehittämättömille ilma-aluksille erityisesti sopivia tehtäviä ovat pitkäkestoiset valvontatehtävät, säteily- tai muuten saastuneen alueen tiedustelu sekä korkean vihollisuhan alueella toimiminen eli Dull, Dirty & Dangerous -tyyppiset tehtävät. Suomeen on hankittu Sveitsiläinen Ranger lentotiedustelujärjestelmä, jossa maavalvonta-asemalta lennätetään datalinkkiyhteyden päässä olevaa miehittämätöntä ilma-alusta. Ilma-aluksen sensorin kuvaa seurataan maavalvonta-asemalla.

Ilmatorjunta-lehdessä on Rangerista juttu, josta käy ilmi, että lentotiedustelujärjestelmiä on hankittu kaksi kappaletta, joista jälkimmäinen n. vuonna 2005. Siinä kerrotaan myös, että hyötykuorma kykenee yleistunnistuksiin jopa yli 50 km etäisyydeltä. Lisäksi ensimmäisen järjestelmän tilauksesta kerrotaan seuraavaa:

Hankintapäätöksen mukainen ensimmäisen järjestelmän tilaus muodosti seuraavat kokonaisuudet: Kuusi
miehittämätöntä ilma-alusta (UAV), kuusi hyötykuormaa, ohjausasema (GCS), erillinen antenniyksikkö (RCT), katapultti, kaksi automaattisen laskeutumisen sensoria (RAPS), kaksi siirrettävää kuvavastaanotinta (MRU), A ja B -tason huoltojärjestelmä, koulutussimulaattori (OPT) sekä järjestelmäkoulutus. Näiden lisäksi hankittiin kotimaisin hankinnoin mm. tukikohdan maakalustoa.
Air Force Technologyn mukaan Suomi tilasi 20 miljoonalla dollarilla kolme järjestelmää Ranger-lennokkeja vuonna 1999 ja ensimmäinen UAV toimitettiin 2001. Kolme järjestelmää lienee väärä tieto, sillä israelilainen Rangerista kertova sivu kertoo Suomen tilanneen vain yhden järjestelmän ja kahden muun olleen optioita, mutta 20 miljoonaa dollaria lienee ollut ensimmäisen järrjestelmän hinta. Ihan halvasta hankinnasta ei siis ollut kyse, etenkään kun myöhemmin käytettiin toinen optioista.

Nyt lennokit alkavat kuitenkin pikku hiljaa vanhentua. Esimerkiksi muutaman vuoden Suomea aiemmin omansa hankkinut Sveitsi operoi 24 Rangeria ja korvaa omiansa parhaillaan israelilaisen Elbitin valmistamalla Hermes 900 -lennokilla, joka voitti tarjouskilpailussa IAI:n Heronin (1, 2, 3, 4). Ilmoitettu hinta, 250-280 miljoonaa dollaria kuudesta lennokista, kuulostaa kuitenkin kovalta. Tosin lennokin sensorit lienevät ihan eri tasoa, ml. elektronisen tiedustelun ja viestitiedustelun sensorit sekä SAR-tutka.

Onnettomuuksiakin on sattunut muutama. 2012 tuhoutui yksi Ranger ja tänä keväänä toinen lennokki putosi Niinisalossa. Sikälikin Suomella saattaisi siis olla painetta hankkia uusia/lisää keskiraskaita lennokkeja, vaikka Orbiter II ehkä joiltakin osin paikkaakin Rangeria.


Vaikuttaako Sveitsin luopuminen järjestelmästä myös Suomeen ja millä aikataululla Suomi korvaa Rangerit? Onko mahdollinen korvaaminen sidottu HX-hankkeeseen ja sen yhteydessä mahdollisesti tarjottaviin lennokkeihin? Näettekö, että lennokin aseistaminen tulisi kysymykseen? Tällaiselle suorituskyvylle voi nähdä käyttöä esimerkiksi harmaan vaiheen vastaerikoisjoukkotoiminnassa.
 

ctg

Ylipäällikkö
Vaikuttaako Sveitsin luopuminen järjestelmästä myös Suomeen ja millä aikataululla Suomi korvaa Rangerit?
Sveitsin tilanne ei ole sama kuin meillä. Meillä on tarvetta lennokille, jolla on kantomatkaa ja mahdollisuus toimia autonomisesti ELSO tilanteessa. Uskon että kaikki hitaat ja isohkot UAVt tulisi tonttiin, joten on meillä tarve pienemmille, autonomisille yksilöille, ja tulevaisuudessa isommille nopeille, autonomisille yksilöille kuten kauan odotetuille UCAVlle.

Henkilökohtaisesti pidän Predatorin luokkaa vääränä vaihtoehtona, sillä jos ajattelen naapurin näkökulmasta niin mikä estäisi tuomasta sitä taikka Rangeria tonttiin. Naapuri tietää että tekisimme saman asian heidän vehkeille. Siksi uskon että niiden UCAV ohjelma on se mihin he suuntaavat, koska he tietävät että taisteleminen korkean teknologian alueelle on eri kuin hiekkamaassa.

Orbiter II on aivan oikea suuntaus Rangerin korvauksessa. Kantamaa haluaisin lisää, ja sitä luultavasti tulee tulevaisuudessa kun teknologia edistyy. Isoin ongelma tässä on akkuteknologiassa. Superkondensaattori on ehkä ratkaisu taikka parannus lyhyine latausaikoineen ja kykynä pitää lataus pitempään kuin normiakussa.

Suomella on mahdollisuus tehdä modi, mutta antaako orbiterin lisenssi siihen luvan on eri asia. Mutta toisaalta meillä on myös tarvetta global hawkin tapaiselle strategiselle tiedustelijalle. Ei olisi vältämätöntä lentää sitä kuumassa ilmatilassa, vaan rajojen sisällä ja hyvin korkealla taistelukentän yllä. Ruotsin, Norjan ja Islannin kanssa yhteistyössä me selvittäisiin ehkä kuudella yksilöllä.
 

Raveni

Ylipäällikkö
Pienien uav:n kohdalla on muistettava myös, että lentokorkeus jää matalammaksi mitä suuressa ja ne eivät välttämättä omaa ihan joka sään toiminta kykyä. Akkujen paino on yksi rajoittava tekijä ja toinen on sitten sensorien ja data linkkien paino. Eli pieni ei voi aivan kaikessa korvata isoa. Siihen autunomisuuteenkin on vielä matkaa. En näe sellaista kovinkaan pian mahdolliseksi, että ihminen poistettaisiin piiristä ja kone tekisi itse päätöksiä.
 

Mazikaze

Korpraali
Ihan hypoteettinen off topic -kysymys. Kannattaako UAV:t pitää rivissä siihen asti, kunnes tulevat ikänsä myötä tonttiin, jos niillä on olemassa hyödynnettävissä olevaa kykyä? Miehitetyissä laitteissa mietitään kuitenkin sotilaslaitteissakin turvallisuutta, joka tekee lennättämisen jossakin vaiheessa liian kalliiksi varaosahuollon vaikeutumisen takia. Muuttuuko tilanne miehittämättömillä?
 

ctg

Ylipäällikkö
Siihen autunomisuuteenkin on vielä matkaa. En näe sellaista kovinkaan pian mahdolliseksi, että ihminen poistettaisiin piiristä ja kone tekisi itse päätöksiä.
Kun ihminen poistetaan siitä piiristä, niin haluan että kone osaa toimia autonomisesti ohjelmansa mukaan. Sitä minä tarkoitan.

Pienien uav:n kohdalla on muistettava myös, että lentokorkeus jää matalammaksi mitä suuressa ja ne eivät välttämättä omaa ihan joka sään toiminta kykyä.
Jos se pystyy toimittamaan homman tutkakatveessa taikka hieman puiden yläpuolella niin eikö se olisi parempi?
 

Merten sheriffi

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Suomen tulisi ehdottomasti panostaa stealth teknologiaan näiden osalta. Natoon kuulumattomana meidän tulee kyetä itse hankkimaan kaiken tiedustelutiedon rajan takaa.
En tiedä mitä tarjolla on mutta kärkipäästä näiden olisi syytä olla. Ranger on vanhanaikainen systeemi joka sergeilläkin tulee aika helposti alas.
 

Raveni

Ylipäällikkö
Kun ihminen poistetaan siitä piiristä, niin haluan että kone osaa toimia autonomisesti ohjelmansa mukaan. Sitä minä tarkoitan.



Jos se pystyy toimittamaan homman tutkakatveessa taikka hieman puiden yläpuolella niin eikö se olisi parempi?
Kyse olisi ja on kuten esim. Orbiter = taktisen tason UAV järjestelmästä. Eli kompanja/pataljoona tason tiedustelusta. Jos puhutaan laajemmasta tiedustelusta esim. JASSM:n tarpeisiin. Merelliseen tiedustelusta tai vihollisen takaportaaseen ulottuvasta tiedustelusta niin sellainen ilmatiedustelu järjestelmä meiltä puuttuu. Predator esimerkiksi lentää manpadien ulottumattomissa ja kykenee havannoimaan neliökilometreittain liikettä yms. Riippuen varustuksesta.

Käsittääksini kun puhutaan kevyestä, keskiraskaasta ja raskaas uav/ucav järjestelmästä puhutaan eritarkoitukseen tehdyistä järjestelmistä. Joilla saadaan eri asioita aikaiseksi. Suomella ei rahat riitä raskaisiin UAV järjestelmiin mutta keskiraskaat olisivat hintansa ja tarkoituksensa puolesta saatavissa.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Kyse olisi ja on kuten esim. Orbiter = taktisen tason UAV järjestelmästä. Eli kompanja/pataljoona tason tiedustelusta. Jos puhutaan laajemmasta tiedustelusta esim. JASSM:n tarpeisiin. Merelliseen tiedustelusta tai vihollisen takaportaaseen ulottuvasta tiedustelusta niin sellainen ilmatiedustelu järjestelmä meiltä puuttuu. Predator esimerkiksi lentää manpadien ulottumattomissa ja kykenee havannoimaan neliökilometreittain liikettä yms. Riippuen varustuksesta.

Käsittääksini kun puhutaan kevyestä, keskiraskaasta ja raskaas uav/ucav järjestelmästä puhutaan eritarkoitukseen tehdyistä järjestelmistä. Joilla saadaan eri asioita aikaiseksi. Suomella ei rahat riitä raskaisiin UAV järjestelmiin mutta keskiraskaat olisivat hintansa ja tarkoituksensa puolesta saatavissa.
Ns. Iskukykytutkimus listasi aikanaan tarpeen hankkia aseiden ohella "tunkeutumiskykyinen raskas lennokkijärjestelmä". Hiljaista ollut sillä rintamalla ja koko suurhanke tietysti vesittyi muutenkin kun esim. laajamittaiset kuorma-ammushankinnat eivät toteutuneetkaan.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg

KymJP2K

Kapteeni
Ruagin payload on 45kg. Orbiter 2ssa päästään 1,5kg seudulle.

Sensoripaketissa lienee huomattava ero.
 

atu-c2

Alikersantti
Onko tuo ranger vielä täysin validi maalinosoitus roolissa? Jos on niin Sveitsin kalusto Suomeen romuhinnalla? Määrä kuitenki merkitsee jotain, esim toiminta aikaa ja sädettä saa paikattua määrällä. Saako tuota päivitettyä mitenkään, kuten sensoripaketti?
 

Old Boy

Kenraali
Ruagin payload on 45kg. Orbiter 2ssa päästään 1,5kg seudulle.
Sensoripaketissa lienee huomattava ero.
Mutta onneksi ei ihan niin suuri kun pelkästään hyötykuorman kiloja vertaamalla näyttää. Orbiterissa on lähes 20 v uudempaa tekniikkaa jolloin suorituskykyä/kg on enemmän. Sen sensoreita on myös kehitetty paremmin sopimaan maasto-oloihimme.
 
Viimeksi muokattu:

ctg

Ylipäällikkö
Predator esimerkiksi lentää manpadien ulottumattomissa ja kykenee havannoimaan neliökilometreittain liikettä yms. Riippuen varustuksesta.
Mikä estää heitä ampumasta predatoria meidän ilmatilassa?

Voisiko homman tehdä ilmapallolla ja sensoripaketilla. Vetyä käyttämällä lämpöjälki on hyvin pieni. Ainoa ongelma on pallon ankkurointi, sillä en haluaisi menettää sensoreita taikka dataa viholliselle. Sääpalloissa pitää olla tutkaheijastin, sillä ilman niitä se on vaikea havaita, ennenkuin se on kohdalla. Onko tämä liian vanhanaikainen väline?

Onko mahdollista tehdä väline joka pysyy 70 - 80 km välillä ilmakehässä suhteellisen vähäisesti liikkuen?
 

Raveni

Ylipäällikkö
Mikä estää heitä ampumasta predatoria meidän ilmatilassa?

Voisiko homman tehdä ilmapallolla ja sensoripaketilla. Vetyä käyttämällä lämpöjälki on hyvin pieni. Ainoa ongelma on pallon ankkurointi, sillä en haluaisi menettää sensoreita taikka dataa viholliselle. Sääpalloissa pitää olla tutkaheijastin, sillä ilman niitä se on vaikea havaita, ennenkuin se on kohdalla. Onko tämä liian vanhanaikainen väline?

Onko mahdollista tehdä väline joka pysyy 70 - 80 km välillä ilmakehässä suhteellisen vähäisesti liikkuen?
Jenkithän ovat noita "ilmalaivojakin" kehittäneet. Niihin saapi sitten erilaisia sensoreja aina kameroista tutkiin saakka. Luonnollisesti vihollinen pyrkii kiistamään tiedustelun. Ilmapallo näkynee tutkassa muotonsa vuoksi jokseenkin hyvin.
 

ctg

Ylipäällikkö
Ilmapallo näkynee tutkassa muotonsa vuoksi jokseenkin hyvin.
Mistä he tietävät kumpi on kumpi, jos ajattelee että vain alueluokan aseet pystyvät siihen vaikuttamaan? Onko mahdollista päästää vaikka viisi harhapalloa per yksi aito, vaatien heitä käyttämään kalliita ohjustimia niitä alas ampumaan?
 

aj77

Ylipäällikkö
S-400/500 on aika helpolla nujerrettu. Itärajan ilmatila täyteen ilmapalloja. Joissain sensorit ja lähetin ja joissain ei. Johonkin laitetaan sakaramiina suhoita varten.
 

ctg

Ylipäällikkö
Itärajan ilmatila täyteen ilmapalloja. Joissain sensorit ja lähetin ja joissain ei.
Periaatteessa pallon voi päästää länsinaapurista ja se leijailee meidän alueelle. Ja tulee alas sitten sille osoitetulle alueelle, mutta kuvittelen, että homma vaatii ilmakehän tuntemista meidän yläpuolella ulottuen korkeammalle kuin normaalisti.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
  • Tykkää
Reactions: ctg
Top