Rannikkojääkärit

juhapar kirjoitti:
noska kirjoitti:
Ja sitten on tietty niitä joihin vain määrätään tai ajaudutaan kun ei sinne ole muitakaan menossa kuten tykistö vai mitä juhapar?

No tuota, kutsunnoissa everstiluutnantti NN suvaitsi kysyä minulta, josko jalkaväkeen vai tykistöön. Ja enhän minä raukka vielä siinä iässä elämän perustotuuksia tiennyt, joten punalaatat valitsin. :blush:

Ja sitten on nämä jo kadonneet elämänmuodot kuten rt, sinnekin vain ajauduttiin kun ei mitään ymmärretty tai uskallettu sanoa ajoissa :sleepy:
 
Voikko tätä kirja osta suomesta? Rannikkojääkärit 1985-1997 -Rannikkojääkärikoulutuksen murros Antti Juutilainen
Rannikkojääkärikilta/Kustjägargillet 1998
 
juhapar kirjoitti:
No tuota, kutsunnoissa everstiluutnantti NN suvaitsi kysyä minulta, josko jalkaväkeen vai tykistöön. Ja enhän minä raukka vielä siinä iässä elämän perustotuuksia tiennyt, joten punalaatat valitsin. :blush:

Multa ei ees kysytty. Olin hetken aika hukassa kun paperin kulmaan oli kirjoitettu 1. T-asPtri, piti aika monelta kaverilta kysellä mitäs tämä oikein meinaa. Hymy vähän hyytyi kun joku alik. huusi, että tervetuloa tykistöön. :D
Jälkeenpäin ei ole kyllä itseäni harmittanut tuo "uravalinta".
 
Muistaakseni siitä on jo aikaa sitten painos loppu, mutta parhaiten asia selviää kysymällä kaislaneekerien killasta
http://www.meripuolustus.fi/sinres/jaesenyhdistykset/rannikkojaeaekaerikilta-ry
 
noska kirjoitti:
Muistaakseni siitä on jo aikaa sitten painos loppu, mutta parhaiten asia selviää kysymällä kaislaneekerien killasta
http://www.meripuolustus.fi/sinres/jaesenyhdistykset/rannikkojaeaekaerikilta-ry

Kiitos Noska

Kilta myy näitä artikkeleita

Tunnuksia
Barettimerkki 17,-
Solmioneula 17,-
Kotkanpääkalvosimet 25,-
Jäsenmerkki 8,50
Brodeerattu kangasmerkki 3,50
Taittomuki, kotkanpäämerkillä 5,-

Julkaisuja
Rannikkojääkärit -historiikki 17,-
Rannikkojääkäripataljoonan historiikki 7,-
Veren kostuttamat saaret 8,50
Asusteita
Coast- lippis, kotkanpääprodeerauksella 16,-
Coast-pipo kotkanpääprodeerauksella 15 , -
T-paita 12,-
Kaulahuivi 20,-
Kassi 26,-

Ne julkaisut onko ne kirjoja?
 
Second kirjoitti:
rantaruotsalainen jonka kanssa jutustin mainisti palveluspaikakseen tuon kielipoliittisen pers'läven ja kertoi koulutuksestaan yms. Hejsanin lainaus sopii hyvin siihen kertomukseen. Eli heidän porukassaan kaikki oli erikseen valikoitu vähän tiheämmän seulan kautta, jokainen kävi AUK:n ja palveli 12kk yhdessä.

Sanottakoon tässä vaiheessa että molemmat Suomen kansalaisina kielipoliittisesti molemmista äärilaidoista kävimme keskustelun korrektisti Englanniksi. Joka totta ihmeessä tuottaa sellaisia kielikukkasia jotta välttämättä kumpikaan ei tajunnut mitä toinen selitti... Saatoin siis ymmärtää vahvasti väärinkin.

onko sulle joku ongelma että suomessa voi osan tai koko inttikauden käydä omalla kielellä, joka sattuu perustuslain mukaan olla toinen kansalliskieli? ja tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä suomenkielinen enemmistö päättää koulun kielistä.

kävin aikanaan drakan (ei dragan) ja välissä haminassa. sen jälkeen kävin nuorena kertaamassa mm. kajaanissa ja sandikassa.. silloin ero oli että drakalla oli kaikkein kuluneimmat kamat (sekä rätit että koulutusvälineet) ja paras kasarmikuri. tämän päivän tilanteesta en osaa sanoa muuta kuin että se on sandikassa vielä löysempää kuin reilut 20 v. sitten.

harjoitukset oli silloin ilmeisesti aika samalla tasolla koulutuksen ja fyysisen rasittavuuden osalta, paitsi että talvella syksyllä, ja keväällä skuttakeikat oli drakassa pottumaisempia kun aina oli meri sotkemassa säätä ja harjoitukset aina joko saarilla, pohjan lahden (pojo viken) ympärillä tai syndalenissa. kosteus tekee ihmeitä aikaan.

----

voihan tuohon rannikkojääkäreiden koulutussysteemin muuttoon esittää kielipolittisia syitäkin, mutta käsitin kyllä aikanaan että muutos liittyi enemmän koulutsideologian muutokseen. tuossa obbnäsin koulutuksessa koulutettiin vain ryhmän- ja joukkueenjohtajia, ei niitä johdettavia. ja kapiaisethan ei olleet siihen aikaan kovin muutosmyönteisiä.

ja siten kieli liittyy asiaan, että suuri osa kapiaisista eivät ainakaan tuohon aikaan ollut kovin myönteistä oppimaan ruotsia, joten sinne muutto ei monelle sopinut joko kyvyn tai halun vuoksi.

aikanaan osa drakan kouluttajista oli siellä koska olivat kadiksessa loppujonossa ja valinnassa lapin ja "vieraan kielen" välillä voitti stadin suhteellinen läheisyys. osa oli siellä oppimassa käytännön ruotsia. he olivat yleensä kadiksen jonossa etusijoilla. figure that out !

kannattaisko sun hieman reivata noita ilmaisutapojasi toisen kansalliskielen puhujista ja heidän koulutusahjostaan. sielä oppivat puolustamaan sinuakin. ja komennot ovat suomeksi. joku, kuten minä koen tuollaisen ilmaisutavan loukkaavaksi.
 
Hejsan kirjoitti:
Ne julkaisut onko ne kirjoja?
Tässä tapauksessa kyllä. Yleisesti ottaen voivat olla myös lehtiä tai levyjä tms. Julkaisu = publikation.
Aika harvoin käytetään historiikki nimitystä kirjaa pienemmästä historiakatsauksesta. Historiikki voi toki olla melko vaatimatonkin kirjanen. Yleensä noita historiikkeja tehdään jonkun juhlavuoden yhteydessä. Hinnasta päätellen ovat laajempia teoksia. Luulenpa että toinen noista historiikeista voisi olla tuo aiemmin kysymäsi teos.
Tuo kolmas on Niilo Lappalaisen kirjoittama 218-sivuinen teos Teikarin ja Melansaaren taisteluista.
 
Ei millään pahalla adam7 mutta löysää vähän pipoa äläkä nää joka kommentissa kielipoliittista syrjintää ja hyökkäystä ruotsin kieltä kohtaan. Se ei palvele mitenkään ajamaasi asiaa. Kuten tuossa yllä sinulta jää huomaamatta secondin itseironia ja satiiri ihan yleisesti intin mestoja kohtaan ja provosoidut ja loukkaannut aivan turhaan.
Ja mitä tulee noihin nimiin niin suomenkieliset käyttää usein nimitystä draga, koska viralline nimi Dragsvik kirjoitetaan myös g:llä. Vastaavasti suomenkieliset puhuvat santiksesta joskus myös sandiksesta. Sandika kun on Osthammarissa Ruotsissa. Tuollaiset pienet erot eivät kuitenkaan merkitse mitään niin kauan kun asia tulee ymmäretyksi. Sen sijaan selkeitä väärinkäsityksiä saattaa aiheuttaa se että nimeät Pojo vikenin pohjan lahdeksi. Pojo viken kun on suomeksi Pohjanpitäjänlahti ja Pohjanlahti taas ruotsiksi Bottniska viken ja ihan eri puolella Suomea.
Siinä olet oikeassa että muuttoon liittyi koulutusideologian muutos. Rannikkojääkärikoulu koulutti silloisen laskuvarjojääkärikoulun tapaan yksilötaistelijoita ja pienryhmiä pääsykokein valituista miehistä, kun muuton jälkeen UudPr:n RannJääkP koulutti taas joukkueita ja komppanioita rannikkojääkärien uuden tehtävänkuvan ja uuden rannikon puolustussysteemin mukaisesti. Kouluttajien vastarinta varmasti nousi jo tuota ideologiamuutosta vastaan, mutta sitä vahvisti entisestään kielipoliitinen päätös. Tuon kielipoliittisen päätöksen taustalla muuten oli se ajatusmalli, että rannikkojääkärein suunnitelulla toiminta-alueella on paljon ruotsinkielistä asutusta ja rannikolta ja saaristosta oletettiin löytyvän luonnostaan noiden olosuhteiden ruotsinkielisiä tuntijoita. Mikäli olisi jatkettu suomenkielllä olis ehkä voitu jatkaa Upinniemessä. Todennäköisesti kuitenkaan ei, sillä tilanahtaus olisi siellä tullut vastaan jossain vaiheessa. Kouluttaminen kahdella eri kielellä samassa varuskunnassa taas ei aiempien kokemusten perusteella oikein onnistunut. Dragsvikissä ja Syndalenissa taas oli tilaa ja hyvää harjoitusmaastoa, johon voitiin keskittää ruotsinkielinen varuskunta.
20 vuotta sitten annettiin kaikkein kuluneimmat varusteet tarkoituksella rannikolle, koska katosttiin meriveden kuluttavan varusteita huomattavan nopeasti. Esimerkiksi sukeltajille annettiin samaan aikaan lähes loppuun annettuja rynkkyjä. Tässäkään ei taustalla ole kielipoliittista syrjintää. Enemmänkin on kyse siitä, että tätä erikoisesti Prikaatin kantahenkilökunnan toimesta esiintuomalla aikoinaan verrattiin rannikkojääkäreitä Yhdysvaltain merijalkaväkeen, joka vuosikymmeniä kärsi siitä, että sillä oli vanhemmat ja huonommat varusteet kuin armeijan yksiköillä. Säästämällä parhaita varusteita varastoissa ja pyörittämällä jaossa vanhempia ja kuluneempia on muuallakin myös yritetty vaikuttaa päättäjiin ja heidän määräämiinsä määrärahoihin.
Mitä taas tulee kadettien linjan ja palveluspaikan valintaan, niin sihen on vuosien varrella vaikuttaneet niin monet asiat, että sen perusteella en lähtisi veätmään kovin pitkälle vieviä johtopäätöksiä. Lopulta uskon, että tuo kouluttajapula ja nuorten innovatiivisten reserviläisten käyttö kouluttajina palveli paremmin muutostavoitetta kuin vanhojen kaavoihin kangistuneiden kouluttajien käyttö olisi tehnyt. Se myös auttoi siinä mielessä, että pv alkoi enemmän luottaa reserviläiskouluttajiin ja avasi pään sille tielle, jolla nyt ollaan. Ilman tuota insidenttiä olisi turha kuvitella edes puhuttavan kotu-yksiköistä tai reserviläisten vetämistä mpk:n kursseista tai veh:eista saati niiden olemassaolosta nykyiseen malliin. Kaiken kaikkiaan on UudPr ihan toimiva ja varmasti vertailukelpoinen joukko-osasto muiden joukko-osastojen rinnalla. Se toteuttaa oman tehtävänsä siinä missä muutkin ja on kehittänyt siihen liitettyjen aselajien toimintaa ja koulutusta kiitettävästi. Vuorovaikutus Ruotsiin on uskoakseni myös nykyisellään vahvempi kuin olisi suomenkielisenä osastona. Kuitenkin on syytä muistaa, että edes Rannikkojääkäripataljoona ei kouluta pelkkiä kaislaneekereitä vaan myös muita rannikopuolustuksen joukkoja ja poikkeuksellisesta toimintakentästään ja koulutuksensa eroavaisuuksista uolimatta eivät rannikkojääkärit ole erikoisjoukkoja siinä mielessä kuin se yleisesti maailmalla käsitetään.
 
kyllä mä vihamielisen tekstin tunnistan, ei se siitä parane että tuossa saattaa olla itseironiaaa lopussa. kun joku käy kansanryhmän vastaisen kiihottamisen porteilla ja minä siitä huomautan, sä alat vedota huumoriin.. vulgäärikeskustelua ei tarvitse sietää.
enkä ottanut kantaa kamojen huonotasoisuuden syihin.

ja sori oikeen kauhiasti jos olen pahottanu mieles kun en tuollaisia siedä. saatta olla aikansa ymmärtää että tuollainen "hurtti huumori" joka "kuuluu kulttuuriin" ei kerta kaikkiansa ole paikallaan.

monen muun elämänalan ja ryhmän osalta on jo ymmärretty. ymmärrä nyt sinäkin että huumori ja alentava suhtautuminen ovat kaksi eri asiaa.

-----
muutenhan me ollaan aika samaa mieltä. paitsi nimityksistä
---
tää "erikoisjoukot" keskustelu eri säikeissä on lähteny lapasesta. eivät erikoisjoukot ole mikään itseisarvo, vaan toimivat joukot.
-----
ja välillä kun hejsanin kysymyksiä lukee, tulee mieleen että tuossa isommassa kaupungissa lahden perällä on erinomainen ruotsin yliopisto-opetus ja usein sen jälkeen luetaan suomea ;)
 
adam7 kirjoitti:
Second kirjoitti:
rantaruotsalainen jonka kanssa jutustin mainisti palveluspaikakseen tuon kielipoliittisen pers'läven ja kertoi koulutuksestaan yms. Hejsanin lainaus sopii hyvin siihen kertomukseen. Eli heidän porukassaan kaikki oli erikseen valikoitu vähän tiheämmän seulan kautta, jokainen kävi AUK:n ja palveli 12kk yhdessä.

Sanottakoon tässä vaiheessa että molemmat Suomen kansalaisina kielipoliittisesti molemmista äärilaidoista kävimme keskustelun korrektisti Englanniksi. Joka totta ihmeessä tuottaa sellaisia kielikukkasia jotta välttämättä kumpikaan ei tajunnut mitä toinen selitti... Saatoin siis ymmärtää vahvasti väärinkin.

onko sulle joku ongelma että suomessa voi osan tai koko inttikauden käydä omalla kielellä, joka sattuu perustuslain mukaan olla toinen kansalliskieli? ja tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä suomenkielinen enemmistö päättää koulun kielistä.

kannattaisko sun hieman reivata noita ilmaisutapojasi toisen kansalliskielen puhujista ja heidän koulutusahjostaan. sielä oppivat puolustamaan sinuakin. ja komennot ovat suomeksi. joku, kuten minä koen tuollaisen ilmaisutavan loukkaavaksi.

No se on voi-voi jos ei tyyli kelpaa, aina ei voi kaikkia miellyttää. Etenkään sellaisia joille joku asia on sydäntä (liian) lähellä. Eli jatkan valitsemallani tiellä kunnes yläpito huomauttaa. Pers'läpi on ehkä hivenen turhan voimakas ilmaisu perheen pienemmille, toisaalta on tietysti aika huvittavakin termi oikein käytettynä.

Missään vaiheessa kun en virnuillut sanallakaan ruotsia puhuvista. Lähinnä vain Traaaksviiikgistä. Toki jos jollekin Traaaksviiik on yhtä kuin ruotsia tavaava vähemmistö niin sekin on voi-voi. Johtuuko sitten alemmuuskompleksista tai jostakin, en tiedä. Näin voi olla, kun kerran siitä tekstistä oikein vihan tuntemuksia ja muuta yltiönegatiivista tunnistetaan. Vähän sama kuin lukisi puolustusselonteon ja päättelisi että päättäjät myövät Isänmaan Venäläsille. Tähänhän ne jotkut tekee...

EDITx3 :Niin se minun nyt pitää tunnustaa taas kerran että minä en ole A. Älykäs B. Rikas C. Kielitaitoinen. Eli sillä varauksella tottakai pitää myöntää että minä en edusta vuorovaikutussuhteissa mitään Alpha-Urosta joka saa Ystäviä ja Naisia. Ja sikäli tuo pers'läven huvittavuus voi olla lähinnä sisäsyntyistä, ja myöskin jäädä semmoiseksi. Eli sikäli voisin pyrkiä antamaan nyt ulos sellaista viestiä että se ehkä oli liian karkeasti sanottu. Ja täten pyydän anteeksi yleisesti ruotsia puhuvilta. Adam7:lta en mitenkään erityisemmin.
 
Pitää pistää uusi viesti että kaikki näkee ja ymmärtää kuinka minä nöyristelen: Eli editoin viestiäni tuossa kohtuu pitkän ajan jälkeen ja moni on varmasti taas ehtinyt muodostaa minusta hyvinkin negatiivisen kuvan ihmisenä.

Olkoot tämä nyt sitten vaikka meikäläisen henkilökohtainen PR-kampanja tai suoranainen itsensä ruoskinta mutta että tosiaan editoin omaa viestiäni jälkikäteen.

Ja jälkikäteen vielä selvennettäköön että tosiaan sana pers'läpi ei ehkä tosiaan edusta mitään kaikkein hienostuneinta sanavalintaa.
 
adam7 kirjoitti:
kyllä mä vihamielisen tekstin tunnistan, ei se siitä parane että tuossa saattaa olla itseironiaaa lopussa. kun joku käy kansanryhmän vastaisen kiihottamisen porteilla ja minä siitä huomautan, sä alat vedota huumoriin.. vulgäärikeskustelua ei tarvitse sietää.
enkä ottanut kantaa kamojen huonotasoisuuden syihin.

ja sori oikeen kauhiasti jos olen pahottanu mieles kun en tuollaisia siedä. saatta olla aikansa ymmärtää että tuollainen "hurtti huumori" joka "kuuluu kulttuuriin" ei kerta kaikkiansa ole paikallaan.

monen muun elämänalan ja ryhmän osalta on jo ymmärretty. ymmärrä nyt sinäkin että huumori ja alentava suhtautuminen ovat kaksi eri asiaa.

-----
muutenhan me ollaan aika samaa mieltä. paitsi nimityksistä
---
tää "erikoisjoukot" keskustelu eri säikeissä on lähteny lapasesta. eivät erikoisjoukot ole mikään itseisarvo, vaan toimivat joukot.
-----
ja välillä kun hejsanin kysymyksiä lukee, tulee mieleen että tuossa isommassa kaupungissa lahden perällä on erinomainen ruotsin yliopisto-opetus ja usein sen jälkeen luetaan suomea ;)

En miän ole missään vaiheessa mieltäni pahoittanut. Kysehän oli siitä, että sinä pahoitit secondin viestistä. Koska second jo on itse vastineensa antanut niin en siihen enempää enää puutu., kuin totean, että itse havaitszen secondin metsäläishuumorin ja itseironian jo ensimmäisestä lauseesta lähtien. Huumori on kieltämättä vaikea laji. Se ei aina aukene kaikille, vaikka kuinka yrittäisi vitsiä vääntää.
Ja tuo mitä sanot erikoisjoukoista niin tuota samaahan minä olen yrittänyt täällä sanoa. En vaan ole sitä noin ytiemekkääseen muotoon saanut puettua.
 
noska kirjoitti:
Siinä olet oikeassa että muuttoon liittyi koulutusideologian muutos. Rannikkojääkärikoulu koulutti silloisen laskuvarjojääkärikoulun tapaan yksilötaistelijoita ja pienryhmiä pääsykokein valituista miehistä, kun muuton jälkeen UudPr:n RannJääkP koulutti taas joukkueita ja komppanioita rannikkojääkärien uuden tehtävänkuvan ja uuden rannikon puolustussysteemin mukaisesti.

Tässä keskustelussa kyllä joku sotkee rauhan ajan koulutusorganisaatiot ja sodan ajan joukot lahjakkaasti keskenään. Voisitteko ystävällisesti selventää mitä rannikkojoukkoja Suomessa oikeastaan olikaan 70-90-luvuilla ja millä kalustolla niin tätä keskustelua voisivat seurata muutkin kuin saariston ihmeet.
 
Museo kirjoitti:
noska kirjoitti:
Siinä olet oikeassa että muuttoon liittyi koulutusideologian muutos. Rannikkojääkärikoulu koulutti silloisen laskuvarjojääkärikoulun tapaan yksilötaistelijoita ja pienryhmiä pääsykokein valituista miehistä, kun muuton jälkeen UudPr:n RannJääkP koulutti taas joukkueita ja komppanioita rannikkojääkärien uuden tehtävänkuvan ja uuden rannikon puolustussysteemin mukaisesti.

Tässä keskustelussa kyllä joku sotkee rauhan ajan koulutusorganisaatiot ja sodan ajan joukot lahjakkaasti keskenään. Voisitteko ystävällisesti selventää mitä rannikkojoukkoja Suomessa oikeastaan olikaan 70-90-luvuilla ja millä kalustolla niin tätä keskustelua voisivat seurata muutkin kuin saariston ihmeet.

Ei tässä mitään sotketa. Selvennetään nyt kuitenkin hiukan omia tekstejäni.
Siis rannikkojääkärit kun muuttivat Upinniemestä Dragsvikiin, niin samalla lakkautettiin rannikkojääkärikoulun tyyppinen opetus. Siellä koulutettiin LJK:n tapaan saaristoon ja rannikolle valintakokein valituista taistelijoista erityisesti tiedustelu- ja sabotointitoimintaan yksittäsitaistelijoita ja pienryhmiä, joista kaikista tuli vähintään reservin aliupseereja tai reservin upseereja.
Rauhanajan koulutusorganisaation muutos johtui sodanajan tehtävän muutoksesta. Rannikkojääkäreistä koulutettiin muutoksen jälkeen kokonaisia joukkueita ja komppanioita, joiden tärkeimpiin tehtäviin lisättiinoli siitä eteenpäin iskuosastotoiminta saaristossa ja vastahyökkäykset linnakkeilla ja saarilla sekä saarien, luotojen ja rannikon maihinnousut. Osa aiemmista tehtävistä (eli osa tiedusteluvastuusta ja sabotointitehtävistä) siirrettiin muille koulutusorganisaatioille. Samalla aloitettiin oikeastaan käytännössä joukkotuotantokoulutus, siten että kulloinkin koulutettavalle komppanialle määritettiin tärkeimmät kohteet ja he jopa harjoittelivat jossain määrin heille määrättyjä tehtäviä autenttisilla paikoilla ja komppaniaa käsiteltiin kokonaisuutena. Määräväliajoin tietysti uudet kotiutuvat komppaniat syrjäyttivät vanhat jotka sijoitettiin rannikkojääkärien omiin reserveihin, linnakekomppanioihin tai tyystin pois rannikolta.
Muihin rannikon joukkoihin sen enempää puuttumatta viittaukseni muuttuneeseen rannikonpuolustussysteemiin tarkoitti juuri tätä rannikkojääkärikomppanioiden käyttöä. Se kun vaikutti sitten suoraan monien muiden rannikon joukkojen sodan ajan tehtäviin mikä huomioitiin myös koulutuksessa.
Tähänkin on sittemmin tullut muutoksia, kun linnakeista on luovuttu ja rannikon puolustussuunnitelma on muuttunut stabiilista mobiiliksi. Samalla kentälle on luotu kokonaan uudenlaisia yksiköitä ja koulutushaaroja. Uuteen organisaatioon en sitten puutu lainkaan enkä tämän laajemmalti vanhoihinkaan, koska en tiedä kuinka julkisia teidot ovat ja saattaahan jollaain jo vanhaksi luulemmallani yksityiskohdalla olla vielä hyödyntämistarkoituksensa. Oikeastaan koitin välttää kertomasta edes tämän vertaa, mutta tässä ei vielä ole sellaista tietoa jota ei olisi jo muualla julkaistu.
 
noska kirjoitti:
Ei tässä mitään sotketa. Selvennetään nyt kuitenkin hiukan omia tekstejäni. [...] Oikeastaan koitin välttää kertomasta edes tämän vertaa, mutta tässä ei vielä ole sellaista tietoa jota ei olisi jo muualla julkaistu.

En minä väittänytkään että sinä mitään sotket vaan ketjun aloittaja. Kiva nyt että selvensit tuota rannikkojoukkojen kehitystä tai ainakin yritit selventää mitä julkisiksi tietämiesi tietojen perusteella pystyit.

Mikä se kylmän sodan vuosina vahvuuksissa roikkunut rannikkoprikaatin nimellä kulkenut kymmenes jääkäriprikaati sitten oikein oli tai mitä käyttöä rannikkojoukoilla oli jollain PT-76 poppoolla?

Onko noiden rannikkojoukkojen käyttötavat muka herran vuona 2011 samanlaisia kun joskus monta vuosikymmentä sitten kylmän sodan aikana vai miksi tämä aihe on niin salamyhkäinen?
 
Museo kirjoitti:
En minä väittänytkään että sinä mitään sotket vaan ketjun aloittaja.

Ketjun aloittaja siis minä.
Mitä minä nyt sotken?

Rauhanaika dragsvikissä Vaasan rannikkojääkäripataljoona ja sota aikana
2 rannjp pataljoona + 6 rannjp komppania.
 
Hejsan kirjoitti:
Lujin että ensi vuonna rannikkojääkärilinja tulee mekanisoitu, että siitä tule yks mekanisoitu rannikkojääkärikomppania.

Lähde: lujin ruotsalaisessa foorumissa yks joka on nyt intissä dragsvikissa.

Mitä "mekanisoitu" tarkoitaa tässä tekstissä?
Onko se uuta kalustoa vain mitä??
Mitä tekee yks rannjkomppania mekanisoitu??
 
Harjoilevatko rannikkojääkärit vain syndalenissa ja Tammisaaren edustalla?

Eikö ne ole joskus itäisessä saaristossa? Porvoosta - Haminaan?
 
Hejsan kirjoitti:
Hejsan kirjoitti:
Lujin että ensi vuonna rannikkojääkärilinja tulee mekanisoitu, että siitä tule yks mekanisoitu rannikkojääkärikomppania.

Lähde: lujin ruotsalaisessa foorumissa yks joka on nyt intissä dragsvikissa.

Mitä "mekanisoitu" tarkoitaa tässä tekstissä?
Onko se uuta kalustoa vain mitä??
Mitä tekee yks rannjkomppania mekanisoitu??

Arvaus: Niillä on ajoneuvoina Pasit. Eipä ole ainakaan mitään uusia kalustohankintoja uutisoitu. Se on sitten kokonaan toinen kysymys onko Paseilla liikkuva rannikkojääkärijoukko mekanisoitu.

Muuten Hejsan, nuo sodan ajan joukkojen perustamispaikat ovat salaisia. Periaatteessa joku rannikkojääkäripataljoona voidaan perustaa liikekannallepanossa vaikka Sevettijärven sotilaspiirissä huumeidenvastaiseen taisteluun Inarinjärvellä. Joku voi luulla että olet spioneeri kun niitä utelet ja vetää herneet nenään.
 
Ei ne tietenkään kokonaan samanlaisia ole, mutta joiltakin osin kyllä. Lähinnä salamyhkäisyyttä aiheuttaa se rajallinen alue ja rajallinen määrä kohteita, jolla toimitaan. Esimerkiksi kiinteitä linnakeita oli sangen rajallinen määrä. Kun rannikkojääkärien tehtävänä oli vastahyökkäys jollekin niistä, niin ei suuria yhteenlaskuja tarvittu oleellisten tietojen selvittämiseksi. Nythän kiinteistä linnakeista on luovuttu, joten koko rannikon kuvio on siltä kohdin täysin eri. Rannikkojoukot ovat huomattavasti liikuvampia ja toimivat enemmän yhteen merivoimien kanssa kuin ennen. Toimintaympäristö on kuitenkin edelleen sama ja väylätiedot, tukeutumispisteet ja sen sellaiset pyritään tietenkin pitäämään salassa.
Ihan varmaksi en osaa tuosta organisaatiokaavioista nykyään sanoa, mutta edelleen siihen kuuluu rannikkopataljoonia.
Prikaatin tehtävänä oli toimia kuten muidenkin taistelevien prikaatien ympäri maan sillä poikkeuksella, että oli kohdennettu rannikkon olosuhteisiin. Kallioinen pohja oli huomioitu linnoituskyvyssä ja vesistöt otettu huomioon liikkuvuudessa ja mahdollisissa torjuttavissa kohteissa eli tärkein tehtävä oli maihinnousujen ja maahanlaskujen torjuminen. Lisäksi tehtäviä löytyi merivoimien tukeutumisen puolelta. Siksi suuri osa merivoimien vihreän linjan miehistä taisi kuulua rannikkoprikaatiin. Myös merialueen, rannikkon ja saariston tiedustelu ja valvonta kuului tehtävälistalle. Rantaviivan kattava aisti-ilmavalvonta ilmeisesti myös.
Susi1.netissähän Trolli tiesi tästä puolesta aika paljon, mutta häntä ei ole tällä foorumilla ensimmäisten viikkojen jälkeen juuri näkynyt.
 
Back
Top