Jos tykin tarkkuus olisi samaa luokkaa, kuin nykyisellä kalustolla niiden aseiden kantamalla ja ammutaan edelleen 18 kanuunan patteristoilla, niin väittäisin vihollisen joutuvan väistelemään vimmatusti. Joskin veikkaan tuossa olevan tarkoitus käyttää jonkinlaista hakeutuvaa ammusta. Ja kuvittele sitä lentorataa mikä tuolla aseella olisi vaikkapa 60 kilsan päässä olevaan maaliin ammuttaessa.
Rannikkotykistöstä kysymystä ja pohdittavaa
- Viestiketjun aloittaja hessukessu
- Aloitus PVM
Jos tykin tarkkuus olisi samaa luokkaa, kuin nykyisellä kalustolla niiden aseiden kantamalla ja ammutaan edelleen 18 kanuunan patteristoilla, niin väittäisin vihollisen joutuvan väistelemään vimmatusti. Joskin veikkaan tuossa olevan tarkoitus käyttää jonkinlaista hakeutuvaa ammusta. Ja kuvittele sitä lentorataa mikä tuolla aseella olisi vaikkapa 60 kilsan päässä olevaan maaliin ammuttaessa.
Niinpä. Mikä mahtaa olla hyötykuorman lentoaika 120 kilometriin? Ja tuolla matkalla lentorataan vaikuttavat suihkuvirtauksetkin, sen verran korkealla kranaatti käy. Tokihan kaikki mahdollista on, mutta miksikähän missään päin maailmaa ei ole tuollaista asetta käytössä? Veli Tvälups ja muut tuliasematietäjät varmaan kertovat enemmän.
Tvälups
Ylipäällikkö
Pariisin aavetykki 1.MS:n aikaan oli varsinainen hehtaaripyssy. Eipä siinä, onhan Pariisi laajalle levinnyt kaupunki. Moraalin "murtaja", eipä juuri muuta.
Siksi toisekseen tuollainen tykki on KALLIS rakentaa. Vaatii runsaasti miehistöä ja on sangen helppo maali vastustajan ilma- ja ohjusaseille.
Siksipä supertykkejä ei enää tehdäkään vaan hommaa hoitaa ohjukset sekä raketit, niin maasta. mereltä kuin ilmasta laukaistavat.
Siksi toisekseen tuollainen tykki on KALLIS rakentaa. Vaatii runsaasti miehistöä ja on sangen helppo maali vastustajan ilma- ja ohjusaseille.
Siksipä supertykkejä ei enää tehdäkään vaan hommaa hoitaa ohjukset sekä raketit, niin maasta. mereltä kuin ilmasta laukaistavat.
Huomaa, että nyt en ehdota mitään Pariisi -tykkiä, vaan hieman nykyisiä modernimpaa tykkiä. Ei toki ole tuollaista käytössä, mutta laivatykeiksi niitä kehitellään koko ajan, joten miksi ei toiseenkin suuntaan? Ja jos tuntuu, että tuo on liian vaativaa, niin miten olisi 40 kilsaa joka ilmeisesti onnistuu jo nykykalustolla. Uudella a-tarvikkeella ilmeisesti vielä 60+ kilsaa.
Benelli
Respected Leader
Kannattaisiko nykyään vanhoja kiinteitä rannikkotykkejä korvata ilmatorjuntaan kykenevillä?
Esim: http://fi.wikipedia.org/wiki/Otobreda_76_mm
4-40 kilometrin kantama A-tarvikkeesta ja kohteesta riippuen ja voidaan käyttää ohjustorjuntaan.
Esim: http://fi.wikipedia.org/wiki/Otobreda_76_mm
4-40 kilometrin kantama A-tarvikkeesta ja kohteesta riippuen ja voidaan käyttää ohjustorjuntaan.
Kannattaako niitä korvata ollenkaan?
Aloittaja haikaili vanhojen Canetien modernisointia. Ongelmana vain on se, että 152/50 T on "perinteinen" jalustalla seisova (kansi)tykki siinä missä 130 TK muistuttaa ennemminkin panssarivaunun tornia. Ei niiden modernisoinnissa olisi ollut yhtään mitään järkeä.
Ei kannata.
Ei kannata.
Museo
Kenraali
Jos nyt ensin kaivaisivat jostain rahat millä hankkia edes nykyisille merivoimien aluksille uudet tykit ja ohjukset.
Tottakai niiden tykkien suorituskykyä pitää korvata mutta ei tykeillä ei edes vedettävillä/itsestäänliikkuvilla. 130 TK tulee säilyttää ainakin sinne 2020 vuoteen asti ne kuitenkin takaavat sen ettei niiden alueelle mitään maihinnousua suoriteta ainakaan niin pitkään kunnes tykit on eliminoitu ja suojaavat niitä merimiinoitteita. Kustannus tykkien ylläpidosta on minimaalinen kun saaret kuitenkin ovat PVn käytössä ilman tykkejäkin.
Raskaiden meritorjuntaohjusten ja kevyiden rannikko-ohjusten (SPIKE) suorituskykyä ylläpidetään. Siihen kun saisi vielä kaveriksi keskikantaman järjestelmän esim. SPIKE-NLOS (olisi melkein täydellinen tykkien korvaaja merellä ei maalla).
Raskaiden meritorjuntaohjusten ja kevyiden rannikko-ohjusten (SPIKE) suorituskykyä ylläpidetään. Siihen kun saisi vielä kaveriksi keskikantaman järjestelmän esim. SPIKE-NLOS (olisi melkein täydellinen tykkien korvaaja merellä ei maalla).
MeriTJ
Ylipäällikkö
http://thediplomat.com/2014/12/land-based-coastal-defence-is-indeed-no-joke/ Tuollainen pohdinta rannikkotykistöstä ja sen arvosta sattui lontoonkielisessä lehdessä silmään. Itsessään se ei mitään "maailmaa mullistavaa" tietopakettia tarjonnut, lähinnä toteaa että liikkuva rannikkotykistöase on edelleen sellainen jonka modernikin hyökkääjä joutuu ottamaan vakavissaan huomioon mikäli ajattelee maihinnousua.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Alkuvuodesta IS uutisoi raidetykkiprojektista:
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288658826862.html
Panssarijunan paluusta en kuitenkaan vielä uneksisi, vaikka tykki saataisi raiteille tai metrotunneliin.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Sellaisen näkemyksen mielelläni tähän keskusteluun jakaisin että väite linnakkeen tuhoamisesta yhdellä tai kahdella ohjuksella on silkkaa utopiaa mikäli ette ehdota ydinaselatausta jolla poistetaan koko saari kartalta. Perustan väitteeni omaan kokemukseeni useista rannikkomme linnakkeista ja niiden järjestelyistä sekä rakenteesta. Pelkästään tykit ovat normaalisti niin kaukana toisistaan ja usein välissä mm kalliota vaikka 200m joten useamman tykin hiljennys kertalaakista ei onnistu. Laskimen tuhoaminen ei hiljennä tykkejä ja tj voi olla ihan toisaalla kuin siellä tornin rakohuoneessa. Kannattaa muistaa että linnakkeet ampuvat myös ristiin ja niin pitkään kun yksikin putki on ampumakunnossa, on alue oikeasti kriittisen vaarallinen tulijalle. Rannikkotykistö kun ampuu pistemaaleja, ei aluemaaleja. Yksikin 130mm murkula sillalle on Itämeren kokoluokan kalustolle "riittävän paha ongelma" että tehtävä jää kesken ja Amiraliteetin telakka kutsuu Nevan suulla. Vaikkei kiulu menekään pohjaan yhdestä tai kahdesta murkulasta, niin sen yksittäisen kranaatin ei tarvitse osua edes sillalle niin alle 100m paatti on täysin työllistetty vaurionhallintaan. Ja tiedän että niissä on tiheä laipiorakenne yms keinot käytössä vastatoimena. Näille Eurospike hehkutuksille totean että hyvä vehje sisääntuloväylälle torppaamaan ne jotka pääsee ensimmäisen portaan (MTO/TK) läpi sujahtamaan. Yksikseen sama kun laitettaisiin ensimmäinen vastaanottopesäke maasodankäynnissä odottamaan Itäkeskuksen risteykseen jos naapurin tavoitteena on Eduskuntatalo.
Kiinteät linnakkeet eivät todennäköisesti ammu sodassa laukaustakaan, mutta ei se vihollinen tämän linnakkeen alueella pysty toimimaan ennenkuin se on puolustajan tehnyt toimintakyvyttömäksi. Tässä ehkä se suurin hyöty linnakkeita.
Honcho
SMLNKO M/83
Eräänlainen "betoninen, kiinteä miinoite" joka pitää siis purkaa tieltä melko työläästi ja tehokkaita aseita käyttämällä?
Fencer
Kenraali
Vihollisena motittaisin linnakkeen, pitäisin epäsuoralla tulella kyykyssä, minkä jälkeen jatkaisin matkaa kohti päätavoitetta.
Deeiii
Eversti
Nyt vaan on jo nähtävissä että yksittäinen pommikone pystyy tipauttamaan yhdellä taistelulennolla kymmenkunta tai jopa parikymmentä itsenäisesti maaliin hakeutuvaa isohkoa pommia, ja tehdä sen lähi-ilmatorjunnan ulottumattomista. Amerikkalaisilla tämä kyky on jo, venäläisillä epäilemättä tulossa. Kiinteät maalit, joiden sijainti voidaan tiedustella etukäteen ja joilla ei ole NASAMS-tason ilmatorjuntaa suojanaan, ovat aika surmanloukkuja tälläisiä ilmaiskuja vastaan. Jos hävittäjätorjunnasta pääsee läpi kahden pommarin pari, niin taitaa harvassa olla linnakkeet jotka iskun kestävät.
Kiinteillä linnakkeilla on vielä hetkensä niin kauan kun venäläisillä ei ole riittävästi Su-34-tason kalustoa ja GLONASS-ohjautuvia pommeja tms., mutta tämä aikaikkuna on nopeasti sulkeutumassa. 2020 voi olla aika osuva arvaus parasta ennen-päivälle.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Kyllä, se aikaikkuna on sulkeutumassa mutta kallion sisään linnoitettu materiaali vaati tosiaani melkoisen suuren tarkkuuden sekä bunker buster tyyppisen ammuksen (poislukien tykkitorni jolle piisaa ihan perinteinen mutta helvetin tarkka laaki torniin). Onko tulijalla tällaista materiaalia niin paljon että sitä on varaa kylvää satoja kappaleita pelkästään linnakkeiden hiljentämiseen esim 100km kaistaleelta liikkuakseen laivoillaan miinojen seassa on minusta hyvän pohdiskelun aihe? Jos näin ettei parempaakaan kohdetta ole kuin maihinnousun estävien linnakkeiden tuhoaminen päästäkseen katsomaan mitä tsuhnalla tarjolla miina-aseen muodossa niin sitten linnakkeiden elinedellytykset on heikoilla mutta niin on tässä vaiheessa muukin puolustus koska silloin naapurilla on tavaraa vaikka torilla jakaa. Parhaimmillaan näkisin linnakkeet ohjaamassa naapuria tulemaan maitse jos on tullakseen eikä alkaa riskaapeliin ja resursseja syövään JOINT operaatioon jolla voitetaan vain pieni etäisyys verrattuna maahyökkäykseen. En siis yksiselitteisesti kehu linnakkeita nykyaikaisessa sodankäynnissä vaan olen yhtä lailla sitä mieltä että samat suorituskyvyt kuin RT:llä on pitäisi saada liikkuvampaan muotoon. Mutta linnakkeet kun siellä valmiina rantsussa ovat, omaavat vielä sellaiset suorituskyvyt jotka pitää tulijan tehdessään suunitelmia ottaa painavasti huomioon vielä 5 vuoden jälkeenkin. Pitää myös muistaa että rannikolla IT:n ulottuvimman haaran tarjoaa laivaston aluksista mm ohjusveneiden IT. Se linnakkeen oma Sergei ei ole laite jolla koko rannikon ilmatila pidetään yksin hallussa. Vihreiden miesten hekolle sekin on vielä ihan ok. Mutta kyllä vielä kerran, linnake on hiljennettävissä täsmäasein tehdyssä iskussa jos näin halutaan mutta yhdellä ohjuksella se ei luotettavasti vielä tapahdu vaan varmaan tulokseen vaaditaan melko runsas satsaus ohjus tai pommikone sektorilta.
kimmo.j
Respected Leader
Onhan tuossa se näkökulma, että nuo rannikkolinnotteiden kurmottamiseen vaaditut resurssit ovat tietysti poissa muista operaatioista.
Silloin jos niiden tuhoaminen vaatii vihollisen parasta kaluistoa ei se riitä kaikkialle.
Mutta onko näin on toinen juttu, eli millainen kyky RuAF:lla on tarkkoihin iskuihin.
Silloin jos niiden tuhoaminen vaatii vihollisen parasta kaluistoa ei se riitä kaikkialle.
Mutta onko näin on toinen juttu, eli millainen kyky RuAF:lla on tarkkoihin iskuihin.