Bataclan -hyökkäysten vuosipäivänä muslimiräppärin konsertti - yksi tunnetuista kappaleista Jihad
Pariisin yliopiston professori: "Ranskassa on hyväksyttävää ylistää jihadia paikassa, missä jihadistit surmasivat joukottain ihmisiä"
ULKOMAAT pe 20.07.2018 20:39
27 kirjaa Ranskasta ja Euroopasta kirjoittanut Pariisin yliopiston professori Guy Millière valottaa Gatestone -instituutin
artikkelissaanRanskassa tällä hetkellä vallitsevaa islamistiterroristien käymää avointa sotaa länsimaista demokratiaa vastaan.
"Ranskalainen itsemurha" ("
Le suicide français") on kirjailija Éric Zemmourin lokakuussa vuonna 2014 julkaisema kirja. Vain vuotta myöhemmin, 13. marraskuuta vuonna 2015 Pariisissa
Bataclanin teatterissatapahtui kauhutragedia, kun kolme terroristia ampui väkijoukkoon konsertin aikana.
Joukkomurhassa kuoli 130 ja loukkaantui 413 ihmistä. Joitakin
uhreja oli myös kidutettu.
Ranskan kansa reagoi tavalliseen tapaan: järkytys ja kauhu antoivat tietä nopeasti luovuttamiselle ja alistumiselle. Kyyneleitä, rukouksia ja
jälleen kerran vakuutteluja, että "islam tarkoittaa rauhaa".
Hyökkäysten tapahtumapaikalle laskettiin
kukkia, kynttilöitä ja nallekarhuja. Hallitus lupasi toimia, mutta ei tehnyt mitään. Seremonia, joka järjestettiin,
päättyi lauluun: "Kun kaikki mitä sinulla on, on rakkaus".
Parlamentaarinen tutkintavaliokunta
laati raportin. Kaduille ennen hyökkäyksiä sijoitettuja sotavoimia vahvistettiin, mutta antautumisen ja alistumisen ilmapiiri oli käsin kosketeltava.
Kun Bataclan-teatteri
avattiin uudelleen vuotta myöhemmin, muusikko
Sting lauloi kappaleen nimeltä Inshallah ("Jos se on sinun tahtosi, se tapahtuu").
Muistolaattoja asetettiin uhrien kunniaksi, että ohikulkijat oppisivat, että ihmisiä tapettiin - mutta ei sitä, että kenen toimesta.
Hyökkäysten toisena vuosipäivänä poliittiset johtajat
päästivät ilmaan ilmapalloja ja hymyilivät, kun ne nousivat taivaalle.
Vuoden 2015 marraskuun islamistihyökkäykset olivat näyttäneet kadonneen lähes unohdettuun menneisyyteen, kunnes kaksi uusinta tapahtumaa palauttivat ne takaisin maailman kartalle.
Hyökkäysten uhrien asianajajat lukivat huolella tutkintalautakunnan
raportin, joka julkistettiin 5. heinäkuuta vuonna 2016 ja löysivät muutamia järkyttäviä tosiasioita.
Kävi ilmi, että terrorismin vastaisista operaatioista vastaavat sotilaat olivat seisseet lähistöllä kyseisenä hyökkäysyönä.
Kun hyökkäyspaikalle saapuneet poliisit tajusivat, ettei heillä ollut riittäviä aseita terroristien kohtaamiseksi,
he pyysivät sotilailta apua.
Sotilaat ottivat yhteyttä Pariisin sotilaskuvernööriin, kenraali Bruno Le Rayhyn. Hän oli vain vastannut, että Ranska ei ole "sodassa" ja että "ei tule kysymykseenkään asettaa sotilaita vaaraan pelastamaan ihmishenkiä".
Siksi muutaman kymmenen metrin päässä olevat sotilaat
eivät reagoineetmitenkään, kun kymmeniä viattomia ihmisiä murhattiin. Samaan aikaan poliisi odotti vahvistusjoukkoja, joiden
saapuminen kesti yli kolme tuntia.
Uhrien lakimiehet olivat kauhuissaan. He katsoivat kysymyksessä olevan vaarassa olevien henkilöiden avun antamatta jättäminen ja
päättivät haastaa armeijan ja poliisin oikeuteen. Valitus tehtiin virallisesti 8. kesäkuuta 2018.
Pian tämän jälkeen Pariisiin ilmestyi julisteita, joissa ilmoitettiin Bataclanin tulevasta kahdesta tapahtumasta.
Nämä tapahtumat ovat islamistisia rap-konsertteja ja ne on määrä järjestää lokakuussa, lähellä Bataclan -hyökkäysten kolmatta vuosipäivää. Siellä esiintyvää artistia
kutsutaan Médineksi, Medina-kaupungin mukaan, jossa islamin profeetta alkoi toimeenpanna jihadiaan.
Médinen sanoitukset ovat täynnä vihaa ei-muslimeja, Ranskaa ja länttä kohtaan. Yksi hänen tunnetuimmista kappaleistaan on itse asiassa nimeltään "
Jihad ".
Ilmeisesti tehdäkseen selväksi selkeän viestinsä, Médine on
julkaissut kuvia, jossa hän on pukeutunut t-paitaan, missä Jihad-sanan "J" korvataan pystysuoralla miekalla. Muissa
kuvissa Médinenvoidaan nähdä tekevän "
quenellen", joka on käsiele, jossa toinen käsi osoittaa maahan ja toisella kädellä kosketetaan olkapäätä. Se muistuttaa natsien tervehtimistä rintaan ja sen teki tunnetuksi ranskalainen poliitikko ja koomikko Dieudonné M'bala M'bala, joka
on tuomittu antisemitismistä.
Bataclanin uhrien perheitä edustavat järjestöt korostivat, että islamilainen rap-konsertti ylistää jihadia paikassa, jossa jihadistit murhasivat ja kiduttivat ihmisiä. Heidän mukaansa se olisi
loukkaus uhrien muistolle ja näin ollen oikeutetusti vaativat konserttien peruuttamista.
Asianajajien oikeusjuttu ei kuitenkaan todennäköisesti onnistu. Hallitus on nimittäin jo todennut, että armeija ja poliisi ovat "
tehneet velvollisuutensa".
Konsertteja ei todennäköisesti peruuteta. Ranskan pääministeri Edouard Philippen mielestä "
sananvapautta" on kunnioitettava ja hän on syyttänyt kantelun tehneitä järjestöjä "äärioikeistolaisen" pelin pelaamisesta. Muslimijärjestöt sen sijaan totta kai ovat tarttuneet ainoaan oljenkorteensa eli valittaneet "
islamofobiasta".
Konservatiivisen Les Républicains -puolueen puheenjohtaja Laurent Wauquiez muistutti, että "poliisin ja armeijan tehtävä on valvoa ihmisten turvallisuutta eikä odottaa passiivisesti, kun ihmiset tulevat tapetuksi". Hän huomautti myös, että jos konsertit pidettäisiin, se olisi "pyhäinhäväistys" ja toinen kuolema hyökkäysten uhreille.
Muut konservatiiviset
poliitikot jakoivathänen mielipiteensä. Heitä syytettiin välittömästi "rasismista".
Useimmat ranskalaisista valtamedioista pysyivät hiljaa. Ne, jotka rikkoivat hiljaisuuden, nuhtelivat asianajajia, että he tarpeettomasti haluavat avata vanhat haavat uudelleen.
Käytännössä mikään toimittaja ei puhunut Médine-konserttien lippujen varaamisesta Bataclaniin: mutta ne, jotka tekivät niin, kuten Edouard Philippe,
vetosivat"sananvapauteen".
Pariisin yliopiston professori Guy Millièren mielestä Ranska on maa, jossa poliisi ja armeija voivat "selvästikin sitten" kieltäytyä suojelemasta ihmisiä ja missä kenraalit voivat määrätä laiminlyömään velvollisuutensa ilman rangaistusta.
"Ranskassa on ilmeisesti hyväksyttävää ylistää jihadia paikassa, missä jihadistit surmasivat joukottain ihmisiä", Millière lisää.
Vaikka Ranskassa ei ole ollut "suurempaa"
hyökkäystä sitten 14. heinäkuuta vuonna 2016, kun muslimiterroristi murhasi 86 henkilöä törmäämällä kuorma-autolla väkijoukkoon Nizzassa, muita "pienempiä" islamilaisia hyökkäyksiä on kyllä tapahtunut senkin edestä.
Lähes 86-vuotias
pappi mestattiinNormandiassa 26. heinäkuuta vuonna 2016, kun hän oli pitämässä jumalanpalvelusta.
19-vuotias
ISIS-jihadisti viilsi Isä
Jacques Hamelin kurkun auki Saint-Étienne-du-Rouvrayssä. On erityisesti huomattava, että jihadistia oli valvottu ja seurattu elektronisella nilkkarannekkeella.
Kaksi vanhempaa
juutalaista naista kidutettiin ja murhattiin heidän Pariisin asunnoissaan.
Kaksi nuorta naista "
puukotettiin" kuoliaaksiviidakkoveitsellä Marseillen rautatieaseman edessä. Kolme valintamyymälän asiakasta ja poliisiupseeri
teurastettiin lähellä Carcassonnea. Ja 12. toukokuuta tänä vuonna nuori mies "
puukotettiin" kuoliaaksi lähellä Pariisin Place de l'Operaa.
Muutama viikko sen jälkeen, kun Emmanuel Macron valittiin
Ranskan presidentiksi, hän otti osaa iftar -päivälliseen Ramadanin aikana ranskalaisen muslimiyhteisön johtajien kanssa. Macron möläytti"hyökkäysten" olleen "perverssien valheiden seurauksia", joilla ei ole mitään tekemistä islamin kanssa. Hän korosti myös, että Ranskassa islamilla täytyy olla "paikka, jonka se ansaitsee".
Hän totisesti työskentelee sen eteen, toteaa Pariisin yliopiston professori Guy Millière.
Tulevina kuukausina 450 "radikalisoituneiksi" ja vaarallisiksi määriteltyä ihmistä vapautetaan vankilasta: he kaikki ovat suorittaneet loppuun tuomionsa.
Ranskassa toimiva kirjailija ja toimittaja
Yves Mamou on
perehtynytGatestone -instituutin artikkelissaan näiden Ranskassa vapaalle jalalle päästettävien muslimiradikaalien taustoihin ja kertoo, että
Ranska aikoo vapauttaa vankilasta Al Qaidan terroristi Djamel Beghalin, joka liittyy Charlie Hebdon verilöylyyn vuonna 2015.
Mamou on työskennellyt kaksi vuosikymmentä Le Monde -lehden toimittajana ja valmistelee "Yhteistyökumppanit ja islamismin hyödylliset idiootit Ranskassa" -kirjaa, joka julkaistaan tänä vuonna.
Ranskan oikeusministeri Nicole
Belloubet ilmoitti, että vuoden 2019 loppuun mennessä Ranska on todellakin valmis päästämään 50 islamilaista terroristia ja 450 radikalisoitua vankia heidän selleistään.
"
450 radikalisoitua vankia pääsee vapaaksi vuoteen 2019 mennessä ja lisäksi 50 islamilaista terroristia",
hän myönsi uutiskanava BFMTV:lle.
Professori Guy Millièren mukaan Ranska on maa, jossa ensimmäisen asteen murhaaja harvoin viettää yli 15 vuotta vankilassa. Hallitus väittää, että
jokaista vapautettua tullaanseuraamaan. Kuitenkaan viimeisen vuosikymmenen aikana suurinta osaa jihadin nimessä murhanneista
ei voidakyllä sanoa pidetyn silmällä millään tavalla riittävästi.
Presidentti Macron on ilmaissut Ranskan yhä kasvavalla vähemmistöllä olevan ahdistuneisuutta tulevaisuuden suhteen ja että kaikkialla Euroopassa äänestetään yhä enemmän puolueita, jotka innokkaasti puolustavat länsimaista sivilisaatiota.
Lähes kahden miljoonan pakolaisen ja Lähi-idän ja Afrikan maahanmuuttajien tulva viimeisten kolmen vuoden aikana on vauhdittanut kansallismielisten ja populististen puolueiden nousemista. Tätä Euroopassa ilmenevää "nationalistien nousua ja maahanmuuttovastaista näkemystä" Macron
vertasi hiljattain lepraan, joka leviää "ympäri Eurooppaa, maissa, joissa luulimme, ettei se koskaan enää ilmestyisi uudelleen".
Tämän vuoden tammikuussa samainen, aivan liian hyväuskoinen oikeusministeri Nicole
Belloubet julistijulkisesti, että Ranska puuttuu asiaan, mikäli ranskalainen jihadisti tuomittaisiin kuolemaan Syyriassa tai Irakissa.
Tämä tiedonanto annettiin juuri sen jälkeen, kun Irakin
tuomioistuin tuomitsi saksalaisnaisen kuolemaan hirttämällä, kun hän oli kuulunut ISISiin. Tämä oli ensimmäinen tällainen rangaistus, jossa osallisena oli eurooppalainen nainen. Ranska ja Euroopan unioni on pitänyt kiinni pitkäaikaisesta politiikastaan kuolemanrangaistusta vastaan ja kaikki jäsenvaltiot ovat luopuneet käytännöstä.
Ranskan viranomaiset ilmaisevat silti sekalaisia tuntemuksia siitä, miten ISIS-jihadisteja olisi käsiteltävä. Julkisesti he ainakin ojentavat kätensä houkutellakseen jihadisteja ranskalaiseen yhteiskuntaan.
Hallituksen marraskuussa vuonna 2017
julkaisemien lukujen mukaan vuodesta 2014 lähtien noin 1 700 ranskalaista muslimia liittyi ISISiin Irakissa ja Syyriassa. Ainakin 278 kuoli ja 302 palasi Ranskaan, mukaan lukien 66 naista ja 58 alaikäistä. Muut otettiin kiinni Syyriassa tai Irakissa, surmattiin taisteluissa tai he pakenivat jäljelle jääneille ISISin hallussa oleville alueille sekä erityisesti Libyaan.
Hallituksen lähteen mukaan, joka pyysi pysyä nimettömänä, ranskalaiset virkamiehet alkavat olla erityisen huolissaan mahdollisesta yhteydestä vankilasta vapautettujen radikalisoituneiden muslimien ja Syyriasta ja Irakista Ranskaan tulevien jihadistien välillä sekä toisaalta lähiöiden muslimijengien keskinäisistä kytköksistä.
Ranskassakin "lähiöt" ovat
no-go -alueita, joissa on pääasiassa muslimeja ja joita hallitsevat salafistit ja huumediilerit. Lähteen mukaan:
"Tiedämme varmasti, että huomattava aseiden tulva on upottamassa lähiöt. Suurin osa näistä aseista - Kalashnikov -tyyppiset tuliaseet ja kerta- ja sarjatulta ampuvat konepistoolit Uzit - ovat olleet monien vuosien ajan huumekauppiaiden käsissä.
Uutinen on se, että nämä ihmiset käyttävät nyt näitä aseita hallitakseen aluettaan tiukemmin."
Useiden
lähteiden mukaan "Ranskassa on liikkeellä 3-7 miljoonaa laitonta asetta".
"Pelkäämme mahdollista yhteyttä lähiöiden muslimijengien ja pian vapautuvien jihadistien välillä ja toisaalta niiden jihadistien välillä, jotka tulevat Irakin sodasta. Meillä ei ole tietoja, kysymys ei ole uhka, vaan kykymme iskeä takaisin.
Tällä hetkellä meillä ei ole valmiuksia eikä kapasiteettia torjua tällaista mahdollista liittoutumaa", lähde sanoo.
Lähde kehottaa meitä vaaran ymmärtämiseksi tekemään yksinkertaisen laskelman:
"Meillä on 400 lähiötä Ranskassa. Se tarkoittaa viittä miljoonaa ihmistä, pääasiassa muslimia. 90 prosenttia väestöstä työskentelee kovasti selviytyäkseen, mutta 10 % - puoli miljoonaa ihmistä - palvelee salafisteja tai huumekauppiaita. Jos 10 prosenttia tästä 10 prosentista tekee liiton jihadistien kanssa, puhutaan 50 000 sotilaan armeijasta, eikä poliisi pysty taistelemaan tällaista sisäistä vihollista vastaan."
"Ranska on sodassa ja jättää vihollisen rauhaan",
kirjoitti toimittaja Ivan Rioufol toukokuussa Le Figaro -lehdessä.
Pariisin yliopiston professori Guy Millièren mukaan presidentti Macron ja Ranskan hallitus eivät kuitenkaan näytä ymmärtävän, että Ranska on sodassa.
"He puhuvat ja toimivat ikään kuin vihollinen olisi voittanut ja niin kuin he haluaisivat saada vähän aikaa ja nauttia vielä hetken ennen lopullista antautumista", Millière päättää.
