Rauhanturvaajaksi hakeminen

Whiskey

Alokas
Tästä aiheesta on varmasti ollut omat puheenaiheensa jo aikaisemmin, mutta ihan lähiaikoina en löytänyt tästä aktiivista ketjua. Ja jos on niin tämän voinee sinne siirtää.

Milloin poliitikot ja milloin pv:n johto kertovat huolensa siitä kuinka vähäistä on reserviläisten hakeutuminen rauhantuvatehtäviin siitä mitä oli vielä vuosituhannen alussa. Mikään ei ole kuulemma muuttunut, kaikki varusmiespalveluksen suorittaneet voivat hakeutua toimintavalmiuteen. Näinhän se onkin. Sen sijaan valituksi tuleminen onkin sitten jo eri juttu.

Tämän vuoden puolella alkoi neljäs toimintavalmius sitoumukseni. Ja mikäli aikaisemmat merkit paikkansa pitävät, sitoumuksesi se myös jäänee.

1. Mikä mieltä olette, onko tällä hetkelle edes mahdollisuutta päästä alhaalle jos ei ole suorittanut varusmiespalvelustaan Porin prikaatin valmiusjoukoissa? Jotenkin tuntuu, että ei.
2. Ja jos ei ole käynyt valmareita niin onko tällä hetkellä ylipäätään saumaa päästä siihen ensimmäiseenkään reissuun jos ei ole kokemusta aikaisemmasta operaatiosta? Mielestäni ei.
3. Otetaanko miehistöä palvelukseen vai meneekö esim: AUK:n käyneet yleensä edelle?
4. Mahtaako 2000-luvun alun määrät enää palata kun suomalaisia taisi olla pelkästään Kosovossakin 800. Ja Afgoissa lähes 200.

Armeija käyty n.10 v. sitten. Spol-jääkäri (kertausharjoituksia ei ole ollut). C-luokan ajo-oikeus löytyy. Yleinen kielitutkinto englannista (YKI 4 ) suoritettu. Vakituinen ammatti on ja työkokemusta.

Varmasti sielä on sellaistakin porukkaa valmiudessa jotka ovat jo reissun käyneet eikä kutsua uuteen reissuun silti ole tullut. Tämän hetkinen tilanteeni olisi vaan sellainen, että pystyisi ihan hyvin reissuun lähtemään. Veikkaan, että niin moni muukin. Ilmeisesti nyt vain harvat pääsevät kriisinhallintatehtäviin.
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
Ainoa pullonkaula on tehtävien pieni määrä. Meillä ei vain ole rauhanturvatehtäviä. Liki ainoa asia josta olen Jussia arvostellutkin, että rauhan ja kriisinhallintatehtäviin ei ole satsattu.

Jokaisessa rotaatiossa on myös muissa joukko-osastossa palvelleita kuin valmiusjoukoissa. C-kortti ei sinällään auta kun vaunumiehet on erikseen. Sairaahoitajan ammatti tmv varmaan olisikin avuksi. Porin rekryyn soitteleminen ja kiinnostuksen ilmaiseminen tuskin on haitaksi. Ongelma vain, että näihin tehtäviin Porissa kouluttautuneet eivät hekään pääse kuin pieneltä osin tehtäviin. Rukin käyneet tai ryhmänjohtajat ovat vähemmistössä - kyllä miehistöä lähtee eniten.
 

Taittoperä

Korpraali
Jaaha. Eipä kai tarvi itsekkään sitten hirveästi rakennella sen varaan että kutsu tulisi. Ensimmäinen valmiusaika alkoi juuri pari kk sitten. Tilanne jotakuinkin samankaltainen, kun sulla. Armeijasta on aikaa 8 vuotta ja palvelin kuljetushuuhaana. C1e kortti löytyy, mutta kuljetuspuolen hommia en oo tehnyt päivääkään vaan koulutus- ja työtausta on sähköpuolelta asentajana ja suunnittelijana. Huolto- ja kuljetushommiin mää sinne hain, mutta nähtäväks jää onko minkäänlaista tarvetta. Tällä hetkellä olisi elämäntilanne sellainen, että tuskin se reissulle ikinä tämän paremmaks muuttuu.
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
"Tuntuu kuin katsoisi elokuvaa" – Kriisinhallintaoperaatioissa palvelevat rauhanturvaajat kertovat kokemuksiaan
Puolustusvoimat osallistuu yhdeksään kriisinhallintaoperaatioon, joissa palvelee yhteensä noin 500 ammattisotilasta, reserviläistä ja siviiliä. Määrä laskee ensi vuonna noin sadalla. Maavoimien operaatiopäällikkö
MARJUT KRIIKKU

Suomi osallistuu Euroopan unionin koulutusoperaatioon Somaliassa seitsemällä henkilöllä. Risto, 40, kertoo ikimuistoisesta laskeutumisesta Mogadishun lentokentälle.

Marjut Kriikku
–Kun YK:n tukikohtaan hyökättiin huhtikuussa, toimin sairaalan traumajohtajana eli vastasin loukkaantuneiden potilaiden hoidosta. Traumajohtajana toimiminen monipotilastilanteessa epävakaalla alueella on opettanut minulle paljon uutta paitsi johtajuudesta ja tehtävien delegoimisesta myös tiimityöskentelyn ja kommunikaation tärkeydestä, kertoo ruotsalaisen kenttäsairaalan kirurgina Timbuktussa työskentelevä Anna, 32.

Suomalaisten rauhanturvaajien määrä laskee merkittävästi
Suomalaisia rauhanturvaajia palvelee maailmalla tällä hetkellä noin 500. Määrä laskee vuoden loppuun mennessä noin sadalla, kun Libanonin ja Irakin operaatioissa vähennetään väkeä.

–Tämä on normaalia vaihtelua, mitä kriisinhallintahenkilöstön vahvuudessa tapahtuu tarpeiden ja resurssien takia, kertoo maavoimien operaatiopäällikkö kenraalimajuri Jari Kallio.
Muutokset tapahtuvat Libanonissa, Afganistanissa ja Irakissa.
Irakissa suomalaishenkilöstön määrä laskee vuoden loppuun mennessä sadasta 80 sotilaaseen.
–Operaation päätehtävä on toimia Isisiä vastaan. Nyt kun se on merkittävänä sotilaallisena toimijana lyöty, vaikka terroristijärjestönä yhä olemassa onkin, vahvuutta lasketaan koko operaatiossa.
Afganistanissa suomalaisten määrä sen sijaan tuplataan nykyisestä 30:sta 60:een. Syynä on maan heikentynyt turvallisuustilanne.
Libanonissa Puolustusvoimat toimii tällä hetkellä kahdessa pataljoonassa: irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa sekä ranskalaisjohtoisessa reservipataljoonassa. Vuoden loppuun mennessä suomalaisten toiminta irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa lakkaa. Sen myötä suomalaissotilaiden määrä operaatiossa vähenee nykyisestä reilusta 300:sta noin 200:aan.
Kosovon, Malin, Somalian ja Välimeren operaatioissa Suomi jatkaa kuten tähänkin asti.
Kallion mukaan uusia operaatioita tulee Suomelle varmasti.
–Tietenkin sellainen toive olisi, ettei kriisinhallintaoperaatioita maailmalla tarvittaisi, mutta siihen on vielä hetki matkaa. Uusia operaatioita nykyisille kriisialueille on varmasti tulossa.

Enimmillään suomalaisia rauhanturvaajia on ollut kerralla maailmalla lähes 2000
Suomalaisten rauhanturvaajien määrä on Kallion mukaan viimeiset kymmenen vuotta ollut 500 molemmin puolin. Suurimmillaan määrä oli vuosituhannen vaihteessa, jolloin suomalaisia rauhanturvaajia oli lähes 2000. Määrä on siitä hiljalleen laskenut.
Kallion palvellessa prikaatikomentajana Kosovossa vuosina 2004–2005 prikaatissa oli 680 suomalaissotilasta ja yhteensä maailmalla oli noin tuhat suomalaista rauhanturvaajaa.
Suomi osallistuu tällä hetkellä yhdeksään kriisinhallintaoperaatioon. Niistä kahdeksaa johtaa maavoimat ja yhtä merivoimat. Vielä alkuvuodesta operaatioita oli yhteensä 11, kun Suomi oli vielä mukana Bosnia-Hertsegovinassa ja Lähi-idän UNDOF-operaatiossa. Määrällisesti näiden operaatioiden lakkaaminen Suomen osalta koski kuitenkin vain seitsemää henkilöä.
–Luonnollisesti uusia operaatioita tulee ja vanhoja poistuu sitä mukaan kun katsotaan, että operaatio on täyttänyt tehtävänsä tai Suomi katsoo, että on aika siirtyä muihin operaatioihin, Kallio kertoo.

Osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan määrätään laissa
Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on yksi Puolustusvoimien neljästä päätehtävästä. Siitä määrätään laissa sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Suomen osallistumisesta operaatioihin päättää pääsääntöisesti tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Tämän hetken linjauksen mukaan nykyisissä yhdeksässä operaatiossa jatketaan myös ensi vuonna.
Kallio kertoo Puolustusvoimien olevan jatkuvasti valmis aloittamaan isonkin operaation.
–Väki saadaan kyllä kasaan. Totta kai tietyn alan erityisosaajia, esimerkiksi lääkäreitä ja lakimiehiä on joskus vaikea löytää nopeasti, Kallio kertoo.

Rauhanturvaajista enemmistö reserviläisiä
Kaikissa operaatioissa palvelee sekä puolustusvoimien henkilökuntaa että reserviläisiä. Noin kolmasosa kaikista rauhanturvaajista on puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen henkilökuntaa ja loput reserviläisiä. Yksittäisissä erityistehtävissä voi työskennellä myös siviilejä, mutta lähtökohtaisesti asepalveluksen suorittamista vaaditaan.
Vaativimmissa operaatioissa enemmistö on kantahenkilökuntaa tai entisiä sotilasammattihenkilöitä, esimerkiksi eläköityneitä upseereita.
Naisia operaatioissa on tällä hetkellä noin 20.
–Erityisesti toivoisin, että naisia rekrytoituisi enemmän. He ovat erittäin osaavia ja jossain tehtävässä nainen on jopa parempi. Tietyissä kulttuureissa vieras mies ei esimerkiksi voi puhutella paikallista naista, Kallio kertoo.
Kallion mukaan Suomi on operaatioissa erittäin arvostettu toimija ja kumppani. Suomalaisten vahvuuksia ovat korkeatasoinen varusmieskoulutus ja rauhallinen luonne.

Auringonottoa vai kovaa työtä?
Suuren yleisön mielikuvat kriisinhallinnasta ovat Kallion mukaan usein virheellisiä.
–Suurin väärinkäsitys, mikä usein esimerkiksi valokuvista tulee, on, että tämä on jotain auringonottoa. Kriisinhallintatehtävät ovat kuitenkin työtä vuorotta, kahdeksasta neljään -työaikaa ei tunneta. Siellä ollaan turvaamassa kriisialueen turvallisuutta ja se ei katso kelloa, Kallio sanoo.
Rauhanturvaajat eivät voi jakaa kokemuksiaan mediassa tai sosiaalisessa mediassa rajoituksetta.
Operaatioista tiedottamista rajoittavat operaation, sen työntekijöiden ja heidän läheistensä turvallisuus. Konfliktien osapuolet tiedustelevat ahkerasti. Operaation johtomaalla tai -organisaatiolla on omat sääntönsä siitä, mihin tiedotusvälineiden edustajia voidaan kutsua ja mitä operaatiosta voidaan julkisuuteen kertoa. Siksi esimerkiksi kuvissa ei voida näyttää tiettyjä laitteita tai varusteita, eikä henkilöiden välttämättä haluta olevan niistä tunnistettavissa.
–Turvallisuus on ehdoton ykkösasia. Riskitöntä kriisinhallintaoperaatiota meillä ei ole, mutta teemme sotilaiden turvallisuuden eteen kaiken voitavan, Kallio painottaa.
Viimeisin kriisinhallintaoperaatiossa palvelustehtävää suorittaessaan menehtynyt suomalainen on yliluutnantti Jukka Kansonen. Hän kuoli vuonna 2011 Afganistanissa ajoneuvoon kohdistuneessa pommi-iskussa.
Suomalaisille tapahtunut suurin yksittäinen onnettomuus tapahtui vuonna 1997, jolloin helikopterionnettomuudessa Makedoniassa menehtyi kolme suomalaista rauhanturvaajaa.
Kallion mukaan ainakaan 1,5 vuoteen operaatioissa ei ole tapahtunut vakavia loukkaantumisia.
–Yli 50 000 suomalaista on reilun 60 vuoden aikana palvellut kriisinhallintaoperaatioissa, joten varsin pienillä tappioilla on selvitty, Kallio huomauttaa.
Suomalaiset ovat olleet taistelukosketuksessa viimeksi Irakissa vuonna 2017.
–Irakissa on ollut viime vuonna muutama tapaus, jossa suomalaiset ovat vastanneet tuleen itsepuolustukseksi, Kallio kertoo.
"Moppasimme yli viisitoista litraa vettä asuntomme lattialta"
–Sadekauden ensimmäinen yö jäi kyllä muistiin. Vettä satoi niin voimakkaasti vaakatasossa, että ikkunamme saranoiden välistä valui vettä sisälle asuntomme lattialle. Yritimme tukkia ikkunan pieliä teipillä, mutta siitä ei ollut apua. Sateen lakattua moppasimme yli viisitoista litraa vettä asuntomme lattialta.
–Malin asevoimien sotilaiden kouluttaminen on periaatteessa samanlaista kuin työni Suomessa. Kulttuurien väliset erot ja eri maiden toimintatavat tuovat mielenkiintoista vaihtelua koulutukseen. Kielitaito kehittyy huimasti operaation aikana, sillä käytössä on ainoastaan englanti ja ranska. Tietysti koulutettavien kanssa oppii muutamia lauseita ja sanontoja paikallista kieltä myös.
–Ilmasto on varmasti haastavin tekijä. Lämpötila voi koulutuksen aikana nousta yli 50 asteeseen ja varjoa koulutusalueella ei liiaksi ole. Kehoa on koetettava suojata jatkuvalla nesteytyksellä ja aurinkorasvalla. Vaihtelevasti sadekauden aikana rankkasateet muovaavat maan mutavelliksi, jolloin liikkuminen hankaloituu huomattavasti.
–Meillä on oma puusauna, jonne usein kutsumme eri maiden osallistujia istumaan iltaa ja kokeilemaan saunomista.
Henri, 26, yliluutnantti, ammattisotilas
–Yllättäviä ja hämmentäviäkin tilanteita tulee eteen päivittäin ja pidän sitä ehdottomasti työn suolana. Työskentely kriisinhallintaoperaatiossa on ainutlaatuista, eikä verrattavissa mihinkään aikaisimpiin työtehtäviini. Motivaatio operaatioalueen kulttuurin ja yhteiskunnan ymmärtämiseen on suuri. Tähän avautuu mahdollisuus aivan eri tavalla kuin esimerkiksi turistina tai vaihto-opiskelijana. Pidän innostavana myös sitä, miten joka päivä oppii ja ymmärtää jotain pientä uutta ympäröivästä elämästä, asiat yhdistyvät toisiinsa ja kokonaiskuva rakentuu päivä päivältä.
–Oma yksityisyys ja vapaa-aika ovat rajallisia, koska töissä ollaan koko ajan tiiviisti muiden kanssa. Yksinoloa kaipaa välillä. Vapaa-aika kuluu lenkillä, salilla tai ryhmätreeneissä palvelustovereiden kanssa. Omaksikin yllätykseksi olen koukuttunut päivittäiseen saunomiseen.
Maija, 34, luutnantti, reserviläinen, Porvoo, erityisluokanopettaja
–Mogadishun lentokenttä sijaitsee meren rannalla ja tietyntyyppisten koneiden on sadekaudella vaikea laskeutua. Tästä syystä lentomme oli myöhässä ja kyydissä olleet paikalliset lomailijat olivat hermostuneita siitä, pystyykö kone laskeutumaan ollenkaan. Ensimmäisellä yrityksellä olimme jo muutaman metrin kiitoradan yläpuolella kun sivutuuli heilutti konetta niin pahasti, että se joutui keskeyttämään laskeutumisen. Tämän jälkeen lensimme Mombasaan tankkaamaan koneen. Toisella yrityksellä lentäjämme päätti tuoda koneen Mogadishun maaperään varsin vakuuttavalla voimalla. Koneen laskeuduttua ihmiset hihkuivat riemusta ja jumalaa ylistettiin vuolaasti.
–Paikallisten positiivisuus on yllättänyt. Somalia on alkeellisella tasolla monilla yhteiskunnan alueilla, mutta silti ihmiset täällä ovat pääsääntöisesti iloisia ja luottavat tulevaisuuteen.
Risto, 40, ammattisotilas, Etelä-Suomi
–Mieleenpainuvinta on hetki, jolloin aurinko laskee ja saa istua kattoterassilla tekemättä mitään, kun lentokoneet ja helikopterit lähtevät lentoon viereiseltä kentältä. Tilanne on epätodellinen ja tuntuu kuin katsoisi elokuvaa.
–Esikunnassa on kymmeniä eri kansallisuuksia ja kielimuuri aiheuttaa usein väärinymmärryksiä.
–Aavikolla suomalainen huomaa kaipaavansa nurmikkoa, puita ja vesisadetta.
–Puhelut Suomeen ovat isossa osassa vapaa-ajalla. Onneksi ne toimivat nykyään paremmin kuin edellisessä operaatiossa. Päivät ovat usein aamukahdeksasta iltakahdeksaan, lyhimmilläänkin kuuteen, eikä vapaapäiviä ole. Joka ilta käydään luonnollisesti saunassa. Sitä ulkomaalaiset jaksavat ihmetellä. Saunasta ulos tullessa on kuitenkin päivän ainoa hetki kun ulkona on viileää – saunan jälkeen +30 tuntuu viileältä...
Petteri, 37, majuri, ammattisotilas, Turku
–Lähi-idästä varsinkin Libanon on maana yllättänyt positiivisesti, ihmiset ovat ystävällisiä.
Juha Viljanen, 39, ammattisotilas, Mikkeli
–"Monet asiat eivät toimi, mutta kaikki järjestyy" -mentaliteetti on yllättänyt. Suomalaiset ovat hyvin järjestelmällisiä ja kovia aikatauluttamaan menoja, mutta tämä työympäristö pakottaa joustamaan opituista, jäykistäkin toimintatavoista. Ikimuistoista on ollut paikallisten lasten vilpitön ilahtuminen heidän kohdatessaan suomalaisia sotilaita.
Jake, 25, vänrikki, reserviläinen, Lahti
Julkaisemme haastattelut rajoitetuin henkilötiedoin operaatioiden, niissä työskentelevien henkilöiden ja heidän omaistensa turvallisuuden vuoksi, sekä haastateltavien pyynnöstä
 

Whiskey

Alokas
Kiitos vastauksista! Joo kyllä tämä nyt menee vieläpä niin, että rauhanturvaajia pikemminkin vähennetään kuin paikkoja olisi lisää tulossa. Afgoissa määrä siis tuplataan 60:een, Irakissa ja Libanonissa sitten vähennetään porukkaa. Mitä porukkaa Afgoihin mahdetaan nyt lähettää (kapiaisia, reserviäisiä, aikaisemmin palvelleita)?
 

Carl

Korpraali
Jaahas, tuli vastaus Säkylästä että tällä kertaa valinta ei kohdistunut minuun. Mitähän siihen hakemukseen kannattaa raapustaa saadakseen mahdollisuuksiaan nostettua? Esimerkiksi tehtävätoiveen kohdalle?
 

Whiskey

Alokas
Jaahas, tuli vastaus Säkylästä että tällä kertaa valinta ei kohdistunut minuun. Mitähän siihen hakemukseen kannattaa raapustaa saadakseen mahdollisuuksiaan nostettua? Esimerkiksi tehtävätoiveen kohdalle?
Hait siis toimintavalmiuteen, mutta et päässyt? Ja olet suorittanut varusmiespalveluksen vähintään tyydyttävin/hyvin arvosanoin? Olen luullut, että nykyään hakijoita on niin vähän, että melkeimpä kaikki pääsevät toimintavalmiuteen. Siitä (toimintavalmiudesta) on vielä todella piiiiitkä matka valituksi tulemiseen (rotaatiokoulutus ja operaatioon pääsy). Usko pois, tiedän.

Tehtävätoiveeseen voinee olla hyvä laittaa ainakin se mikä tukee siviiliammattia. Tai onko varusmiespalveluksen aikana saanut jonkun erityiskoulutuksen?

Ja vissiin ensi vuonna rauhanturvaajien määrää maailmalla taas kerran vähennetään, joten operaatioon pääsy on entistäkin vaikeampaa.
 
Sattuisko täältä löytymään ketään jolla olisi kokemusta useista ylinopeussakoista ja rauhanturvaajaksi hakemisesta? Itsellä tilanne sellainen, että vuoden sisään tullut 4kpl ylinopeussakkoja (2kpl rikesakoilla, 2kpl päiväsakoilla) ja näiden takia oli muutaman viikon kortti kuivumassa. Viralliset vaatimuksethan ovat moitteettomat elämäntavat, ei sakkorangaistuksia? Varusmiespalvelus itsellä suoritettu 6 vuotta sitten arvosanoilla 5/5 ja AUKissa linjani priimuksena. Työskentelen sähköasentajana ja työnantajalta sain todella hyvän työtodistuksen hakemusta varten.
Elikkä, evääkö noi ylinopeussakot mahdollisuuden päästä KRIHA tehtäviin, vaikka muuten vaatimukset täyttyisivät ja varusmiespalveluis suoritettu periaatteessa "täydellisin" paperein? Toiseksi kiinnostaisi tietää, että onko sähköalan ammattilaisella mahdollisuutta päästä muihin kuin sähköasentajan tehtäviin?
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Tuskin tuo asioita mitenkään edistää.

Tuollaiset toistuvat ylinopeudet ilmentää viranomaisten mielestä piittaamattomuutta laista.

Ajokortin lisäksi olisi voinut lähteä myös aseluvat ja turvasuojaajakortit yms.

Kannattaa odottaa ainakin vuosi ennen kuin laittaa hakemuksen sisään ja ajella jatkossa rajoitusten mukaan.

Siinä odotellessa voi hommata jotain sellaisia taitoja tai pätevyyksiä joita alhaalla tarvitaan kuten vaikka C-kortin, ADR-luvat, turvasuojaaja kortin, tst-pelastajan pätevyys yms.
 
Viimeksi muokattu:

Woodsman

Kenraali
Lahjoittaja
Tuskin tuo asioita mitenkään edistää.

Tuollaiset toistuvat ylinopeudet ilmentää viranomaisten mielestä piittaamattomuutta laista.

Ajokortin lisäksi olisi voinut lähteä myös aseluvat ja turvasuojaajakortit yms.

Kannattaa odottaa ainakin vuosi ennen kuin laittaa hakemuksen sisään ja ajella jatkossa rajoitusten mukaan.

Siinä odotellessa voi hommata jotain sellaisia taitoja tai pätevyyksiä joita alhaalla tarvitaan kuten vaikka C-kortin, ADR-luvat, turvasuojaaja kortin, tst-pelastajan pätevyys yms.
Jep. Samaa epäilen. Näillä ylinopeussakoilla tms mitataan yleistä lainkuuliaisuutta ja elämänhallintaa. Epäilen että aselupia voi olla nyky asevastaisena aikana turha mennä hakemaan, pitää hetki olla ihmisittäin.
 

Falangi

Eversti
PV:n juuri julkaistu kriisinhallinta/rauhanturvaamis podcasti. Tunnin verran jutustelua aiheesta.


Radio Kipinän toisen kauden 9. jaksossa kriisinhallintakeskuksen johtaja, everstiluutnantti Pasi Autio kertoo sotilaallisesta kriisinhallinnasta sekä jakaa omia kokemuksiaan Afganistanista. Vieraana myös Libanonissa rauhanturvaajana palvellut reserviläinen Benjam Grönmark. Jaksossa pohditaan muun muassa mitä operaatiossa palveleminen vaatii ja opettaa sotilaalle.
 

tiedotusosasto

Ylipäällikkö
Sattuisko täältä löytymään ketään jolla olisi kokemusta useista ylinopeussakoista ja rauhanturvaajaksi hakemisesta? Itsellä tilanne sellainen, että vuoden sisään tullut 4kpl ylinopeussakkoja (2kpl rikesakoilla, 2kpl päiväsakoilla) ja näiden takia oli muutaman viikon kortti kuivumassa. Viralliset vaatimuksethan ovat moitteettomat elämäntavat, ei sakkorangaistuksia? Varusmiespalvelus itsellä suoritettu 6 vuotta sitten arvosanoilla 5/5 ja AUKissa linjani priimuksena. Työskentelen sähköasentajana ja työnantajalta sain todella hyvän työtodistuksen hakemusta varten.
Elikkä, evääkö noi ylinopeussakot mahdollisuuden päästä KRIHA tehtäviin, vaikka muuten vaatimukset täyttyisivät ja varusmiespalveluis suoritettu periaatteessa "täydellisin" paperein? Toiseksi kiinnostaisi tietää, että onko sähköalan ammattilaisella mahdollisuutta päästä muihin kuin sähköasentajan tehtäviin?
Tuskinpa ovat este. Nyt vain on niin vähän tehtäviä jaettavana, että varmaakin koittavat pyörittää ensin juuri kouluttautuneita ja niistäkin jää reilu osa halukkaista ilman. Kannattaisi yrittää kertausharjoitusten ja reservitoiminnan kautta saada aktiivisuutta esille.
 
Tuskin tuo asioita mitenkään edistää.

Tuollaiset toistuvat ylinopeudet ilmentää viranomaisten mielestä piittaamattomuutta laista.

Ajokortin lisäksi olisi voinut lähteä myös aseluvat ja turvasuojaajakortit yms.

Kannattaa odottaa ainakin vuosi ennen kuin laittaa hakemuksen sisään ja ajella jatkossa rajoitusten mukaan.

Siinä odotellessa voi hommata jotain sellaisia taitoja tai pätevyyksiä joita alhaalla tarvitaan kuten vaikka C-kortin, ADR-luvat, turvasuojaaja kortin, tst-pelastajan pätevyys yms.
Okei. Vähän pelkäsin, että tyssää noihin. Miksi kannattaa odottaa vuosi ennen kuin laittaa hakemuksen? Onko siis jotain haittaa jos nyt kuitenkin koittaa eikä pääse edes toimintavalmiuteen? Onko vaikeampi tulla hyväksytyksi jos hylätty aikaisempi hakemus?

Tuskinpa ovat este. Nyt vain on niin vähän tehtäviä jaettavana, että varmaakin koittavat pyörittää ensin juuri kouluttautuneita ja niistäkin jää reilu osa halukkaista ilman. Kannattaisi yrittää kertausharjoitusten ja reservitoiminnan kautta saada aktiivisuutta esille.
Joo, MPK kursseja olisi tarkoitus käydä, taistelupelastaja kurssille olen jo ilmoittautunut. Kertauspäiviä kertynyt jo muutamia. 25 päivää käskettyä kertausta ja 2 vapaaehtoista.
 

BlackFox

Ylipäällikkö
Ovat tiukkoja noista.
Terveystiedoista mm ihottumista ei, luottotietomerkinnöistä ei mutta mm kortin menettäminen on pahempi juttu.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Miksi kannattaa odottaa vuosi ennen kuin laittaa hakemuksen? Onko siis jotain haittaa jos nyt kuitenkin koittaa eikä pääse edes toimintavalmiuteen? Onko vaikeampi tulla hyväksytyksi jos hylätty aikaisempi hakemus?
Ihan yksinkertaisesti sen takia, että tuoreet töppäilyt painaa vaakakupissa enemmän kuin vanhat.

Aika moni rauhanturvaaja on päässyt hengestään sen takia, että on "päätetty vähän kavereille näyttää ja hevosvoimia käyttää".

Kannattaako lähettää hakemus jota ei kuitenkaan hyväksytä? Todennäköisesti tietojärjestemään jää merkintä, että hylsy on tullut sen takia, että nuhteettomuus vaatimus ei täyttynyt.

Esimerkiksi turvallisuuselvityslaissa todetaan seuraavaa.

11 §
Eräiden selvityksen kohdetta koskevien seikkojen huomioon ottaminen henkilöturvallisuusselvityksen laadinnassa
Jos henkilöturvallisuusselvitystä laadittaessa ilmenee, että selvityksen kohde on lainvoimaisella ratkaisulla tuomittu rangaistukseen tai jätetty rikoslain (39/1889) 3 luvun 4 §:n 1 tai 2 momentin nojalla rangaistukseen tuomitsematta, toimivaltaisen viranomaisen on selvityksen lopputulosta harkitessaan otettava erityisesti huomioon:

1) teosta kulunut aika;

2) selvityksen kohteen ikä tekohetkellä;

3) tekojen toistuvuus ja niiden osoittama piittaamattomuus toisten oikeuksista taikka harkintakyvyn puutteesta;

4) seuraamusten ankaruus;

5) teon luonne tai merkittävyys suhteessa selvityksen perustana olevaan tehtävän kannalta.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös arvioitaessa tietoja poliisitoimen tekemistä selvityksen kohdetta koskevista päätöksistä tai häneen kohdistetuista toimenpiteistä.

Tietojen käyttörajoituksista eräissä tapauksissa säädetään 32 §:ssä.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Juu...sakot ovat karsiva tekijä. Rikesakot eivät, päiväsakot kyllä.
 

Ingsoc

Ylipäällikkö
Kannatta muistaa, että siellä pöydän takana on niitä hakemuksia käsittelemässä ihmisiä.

Mietippä itsesi siihen rooliin, että sinun pitäisi seuloa suuresta hakijamäärästä oikeat ihmiset. Nopealla seulonnalla erottuu lupaavia hakijoita. Luet CV:n ja esität, että tämän miehen hakemus otetaan tarkempaan syyniin. Sihteeri tekee lisää töitä. Esimies hengittää niskaan, mutta lupailet, että ne kolme sähkäriä saadaan. Kaikki menee niin kauan hyvin kunnes selviää, että tehtävään mietitty mies ei sitten tarkistuksen jälkeen täytäkkään yhtä perusvaatimusta. Nakkelet urpon paperit silppuriin ja kiroat rumasti.

Sitten pari vuotta myöhemmin saman urpon hakupaperit on jälleen edessäsi. Miten toimit -ryhdytkö jälleen selvittämään vai nakkaatko urpon paperit välittömästi silppuriin?

Harva ihminen pitää sellaisesta tyypistä joka aiheuttaa töitä - mutta kukaan ei pidä sellaisesta tyypistä joka aiheuttaa täysin turhaa työtä!
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
3) tekojen toistuvuus ja niiden osoittama piittaamattomuus toisten oikeuksista taikka harkintakyvyn puutteesta;

Jos on toistuvia moisia juttuja, niin kuka haluaisi olla sellaisen kanssa kun on liikkeellä aseiden ja raskaiden ajoneuvojen kanssa...

Just saying...
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Sattuisko täältä löytymään ketään jolla olisi kokemusta useista ylinopeussakoista ja rauhanturvaajaksi hakemisesta? Itsellä tilanne sellainen, että vuoden sisään tullut 4kpl ylinopeussakkoja (2kpl rikesakoilla, 2kpl päiväsakoilla) ja näiden takia oli muutaman viikon kortti kuivumassa. Viralliset vaatimuksethan ovat moitteettomat elämäntavat, ei sakkorangaistuksia? Varusmiespalvelus itsellä suoritettu 6 vuotta sitten arvosanoilla 5/5 ja AUKissa linjani priimuksena. Työskentelen sähköasentajana ja työnantajalta sain todella hyvän työtodistuksen hakemusta varten.
Elikkä, evääkö noi ylinopeussakot mahdollisuuden päästä KRIHA tehtäviin, vaikka muuten vaatimukset täyttyisivät ja varusmiespalveluis suoritettu periaatteessa "täydellisin" paperein? Toiseksi kiinnostaisi tietää, että onko sähköalan ammattilaisella mahdollisuutta päästä muihin kuin sähköasentajan tehtäviin?
No, ei nuo liikenteestä tulleet sakot tietysti varsinaisesti eduksi ole, mutta fakta on sekin että jos ylinopeussakoilla aletaan porukkaa karsimaan niin eipä taida paikat täyttyä lainkaan/ täyttyvät hakijoilla joiden kohdalla juuri mitkään muut vaatimukset eivät täyty. Sakkorangaistukset väkivaltahommista, huumausaineista jne jne ovat sitten tietysti toinen juttu.
Sanoisin, ei virallinen kanta :) , että jos sinulla on hyvät paperit suoritetusta palveluksesta ja hyvä ammattiosaaminen niin ainakin ammattiosaamistasi vastaaviin tehtäviin pääsymahdollisuus on olemassa, ylinopeussakoista huolimatta.
 

BlackFox

Ylipäällikkö
Yksittäiset sakot ylinopeudesta ei haittaa, mutta tuo kortin menetys on monesti se iso miinus. Toki myös jos sakot ovat menneet oikeuteen
 
Top