Rautatiet ja sotilaallinen merkitys

Spade1978

Alokas
Olen tässä tutkiskellut Suomen rautatieverkkoa ja sen historiaa ja mietin, millaiset sotilaalliset ja maanpuolustukselliset asiat ovat vaikuttaneet rataverkon muodostumiseen. Runkoverkkohan on tehty pohjois-etelä-suunnassa ja poikittaisratoja rajan pintaan ja yleisestikin vältettiin tekemästä ainakin 1800-l ja 1900-l alkupuolella, vaikka silloinen emämaa niitä kovasti ehdotteli. Yksi silmiinpistävä, koillismaalaisten rataehdotus on ollut Oulusta Kuusamoon anottu rautatie, joka ei ole vieläkään toteutunut. Alunperinhän sitä on haettu aina Valkeanmeren rantaan asti (kuusamolaisten kahden suunnan kaupan vuoksi ja viljantuonnin jne.). Jos rata olisi rakennettu, olisiko se ollut uhka vai mahdollisuus maanpuolustuksellisesti? Olisiko joukkoja ja kalustoa saatu radan avulla nopeampaa rajalle vai olisiko naapuri paahtanut maan halki jakaen Suomen kahtia?
 

Samovarius

Majuri
Kostamuksen ratahan menee siitä parisataa kilometriä etelämpänä suoraan Venäjälle. Sallan rataa ylläpidettiin pitkään, kunnes joku kirjaimellisesti varasti sen.
 

Samovarius

Majuri
Sitä varten se rakennettiin ja sitä ylläpidettiin. Etelämpänä sitten ratayhteys oli esmes Joensuusta Sortavalaan ja luonnollisesti päärata Pietari-Viipuri-LPR-Kouvola. Savon ratakin on alunperin rakennettu kulkemaan Kuopiosta Viipuriin ja tämän takia junat vaihtavat edelleen kulkusuuntaansa Kouvolassa. Päärata taas kulkee syvällä sisämaassa osin puolustuspoliittisista syistä: Oolannin sota oli 1860-luvulla hyvässä muistissa ja rata pidettiin tykin ja maihinnousujoukkojen kantaman ulkopuolella. Varsinainen pääratakin koukkaa vain kahdessa rannikkokaupungissa, Kokkolassa ja Oulussa. Tähän on tosin pääasiassa talouspoliittiset syyt, kaupunginisät esmes Raahessa pelkäsivät rautatien kilpailevan merenkulun kanssa, vaikka todellisuuus on jokseenkin päinvastoin: rautatie toi ja vei satamiin sisämaan rahtia, eli vain lisäsi kuljetusten volyymiä. Tämä on kuitenkin niitä syitä, miksi päärata kulkee Ylivieskan kautta ja Raaheen rakennettiin paljon myöhemmin pistoraide. Varsinaista rannikkorataa ei Suomessa ole. Tosin ihan yksin tämän kanssa ei olla, muistaakseni myös Ruotsissa päärata kulkee syvällä sisämaassa ja sieltä on pistoraiteet kuhunkin rannikkokaupunkiin. Tämän takia vaikkapa Uumajasta ei tardo päästä junalla Tukholmaan sitten kirveelläkään. Erityisesti matkustajaliikenteessä rautatielle on olennaista kulkea yhtäjaksoisesti kaupunkien läpi.
 

Hilan lukko

Eversti
Olisiko rautatiellä nykyään sotilaallista merkitystä, se on niin helppo nollata.1563773808199764294.jpg

Muokattu: Tässä kuitenkin luonnonvoimat ja yksi toinen juttu.
 

Hilan lukko

Eversti
Ennen ne paraatit pidettiin Moskovan Punaisella torilla.
Juu, juu, ymmärrän mitä tarkoitat ja komiasta on kalusto. Tarkoitin, että Kainuun korvessa tuhotaan viisi kilometriä rautatietä tunnissa ja uudelleenrakentamiseen menee viikko(ja). Venäjän aroilla rautatie kaluston siirtelyyn on varmaankin bueno. Olisiko sillä merkitystä Suomessa, rajan lähellä, niin en tiedä.
En myöskään tiedä, tarkoittiko vitjan aloittaja, että olisiko ollut merkitystä silloin kun kaksitasoilla lennettiin?

Tämähän ei riitä, jos rata on nykyvehkeillä pantu paskaksi.

Ratahanke_Suolahti_sepelin_jako_2-624x416.jpg
 

Spade1978

Alokas
Lähinnä mietin yhtä artikkelia jossa mainittiin jotenkin näin että "Oulu-Kuusamon rataa ei puollettu, koska sillä ei ole mitään sotilaallista merkitystä, ja kaikki rautatiet rakennettiin osittain sotilaalliset seikat huomioonottaen...". Tuo sotilaallinen merkityshän nyt on niin moniulotteinen termi, ajatellaan vaikka jos varusmies kulkisi lomalle Oulusta Kuusamoon junalla, niin sekinhän jo antaa radalle eräänlaisen sotilaallisen merkityksen... Mutta tosiaan pääradathan (Pohjanmaa, Savo ja Karjala) kulkevat kaukana rannikosta ja Kaakkois-Suomihan on ilmeisesti varustettu useimmilla huoltoradoilla, sillä mahdollinen hyökkäyshän tulisi siltä suunnalta.
 

Samovarius

Majuri
Joku kuusamolainen varusmies ei kyllä satojen miljoonien junarataa kannattavaksi tee :D. Kaakkois-Suomessa rataverkkoa on ja varsinkin oli tiheään, koska Viipuri ja eteläisen silloisen Karjalan teollisuus. Moskovan rauhan myötä Suomen teollisesta kapasiteetista silpaistiin pois muistaakseni noin 15 %. Merkittävä osa nykyisestä teollisuudesta on sotienjälkeistä ja sijainti valittu pitkälti Kekkosen aluepoliittisten päämäärien mukaan.

Ja lisäksi: Käytännössä koko Suomen rataverkko talvisodan alla oli venäläisten rakennuttama.
 

Nargö

Luutnantti
Ja lisäksi: Käytännössä koko Suomen rataverkko talvisodan alla oli venäläisten rakennuttama.
Itse asiassa ei ollut, vaan ainoastaan pieni osa rataverkosta oli rakennettu varsinaisesti venäläisten sanelemana. Ensinnäkin 20- ja 30-luvuilla radanrakennus oli vilkasta, ja silloin valmistui mm. suuri osa itä-länsisuuntaisista radoista ja eräistä sivuradoista jotka olivat talvisodan sodankäynnin kannalta tärkeitä. Toisekseen Suomen kuuluessa Venäjään käytännön päätösvalta radanrakennuksen suhteen oli pääosin suomalaisten käsissä, vaikka keisarin hyväksyntä toki vaadittiinkin ratojen rakentamispäätöksiin. Tämä näkyy selkeästi mm. siinä, ettei rataverkosta tullut Pietari-keskeistä (kuten monet venäläiset tahot olisivat halunneet), vaan pääradat tehtiin etelä-pohjoissuuntaisiksi, varsinkin Savon radan ja vanhan Karjalan radan osalta eräänlaisina kompromisseina Helsinki-keskeisyyden ja Pietari-keskeisyyden välillä.

Puhdasta venäläistä sanelua edustivat lähinnä ratayhteydet Tyrisevä-Koivisto (Kannaksen rannikkoradan itäinen osa), joka rakennettiin rannikkopuolustuksen (mm. Inon linnake) tarpeisiin, sekä ratayhteyden Pietari-Rautu-Käkisalmi-Hiitola-Elisenvaara-Pieksämäki-Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki-Vaasa puuttuvien osuuksien rakentaminen, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa venäläiset sotilaskuljetukset pohjoisempaa reittiä Pohjanmaalle, minne saksalaisten pelättiin tekevän maihinnousun. Molemmat hankkeet olivat siis ensimmäisen maailmansodan aikaisia. Toki myös Pietarin radan Riihimäki-Pietari rakentamisessa oli venäläinen etu ja painostus keskeisesti mukana (vaikkakaan ei läheskään yksinomaan), ja aivan oma lukunsa on Hangon rata Hyvinkää-Hanko joka oli alun perin muutamien venäläisten liikemiesten yksityisrata, jonka tarkoituksena oli saada Pietarin kuljetuksia Hangon satamaan (mikä tarkoitus ei kuitenkaan toteutunut kuin marginaalisesti ja Suomen valtio osti radan halvalla itselleen jo muutaman vuoden kuluttua sen valmistumisesta).
 

Nargö

Luutnantti
Lähinnä mietin yhtä artikkelia jossa mainittiin jotenkin näin että "Oulu-Kuusamon rataa ei puollettu, koska sillä ei ole mitään sotilaallista merkitystä, ja kaikki rautatiet rakennettiin osittain sotilaalliset seikat huomioonottaen...".
Oulu-Kuusamo-radalla nimenomaan katsottiin olevan sotilaallinen merkitys, mutta se sotilaallinen merkitys ymmärrettiin pääosin Suomen kannalta negatiiviseksi. Eli Neuvostoliiton ajateltiin voivan käyttää ratalinjaa hyökkäysurana kohti Oulua, tavoitteenaan Suomen katkaiseminen. Tämä on yksi tärkeä syy sille, miksi Koillismaan rautatie toteutui muodossa Kontiomäki-Taivalkoski eikä Oulu-Kuusamo. Toinen tärkeä syy oli se, että rata Oulusta Kuusamoon olisi kilpaillut Iijoen uiton kanssa.

Sittemminhän saksalaiset rakensivat kapearaiteisen kenttäradan Hyrynsalmelta Kuusamoon joukkojensa huoltoa varten. Mutta tämän radan junakalusto ja kiskot jouduttiin luovuttamaan sodan päätteeksi Neuvostoliittoon.

Kaakkois-Suomihan on ilmeisesti varustettu useimmilla huoltoradoilla, sillä mahdollinen hyökkäyshän tulisi siltä suunnalta.
Kaakkois-Suomessa rataverkkoa on ja varsinkin oli tiheään, koska Viipuri ja eteläisen silloisen Karjalan teollisuus.
Aika iso osa Kaakkois-Suomen radoista rakennettiin suurelta osin sotilaallisista syistä. Radat Tyrisevä-Koivisto ja Rautu-Hiitola oli pääosin tarkoitettu venäläisiä sotilaskuljetuksia palvelemaan, ja Valkjärven rata pääosin suomalaisia sotilaskuljetuksia palvelemaan. Myös radan (Viipuri-)Liimatta-Koivisto rakentamisen taustalla olivat melko suurelta osin suomalaiset sotilaalliset edut.
 

Spade1978

Alokas
Joku kuusamolainen varusmies ei kyllä satojen miljoonien junarataa kannattavaksi tee :D.
Joo ei :D Mietin tuossa vaan yleensä termiä "sotilaallinen merkitys", jota voi soveltaa mihin vaan mikä vähänkään liittyy johonkin maanpuolustukselliseen asiaan...
Ehkä parempi termi olisi "maanpuolustuksellinen merkitys" tms.
 

Benelli

Respected Leader
IT-juna ei välttämättä olisi huono ajatus jos tuohon saisi pystyyn nousevan laser tornin ja riittävän voimanlähteen.
 

Benelli

Respected Leader
IT-panssarijunalle lähipuolustukseksi pari-kolme CIWS-systeemiä.
Tai joku 4 x SPAAG jotka ajavat sopiviin asemiin junan pysähdyttyä.
Olisivat uhka myös junaa havitteleville erikoisjoukoille ja näitä voisi valmistaa myös muiden joukkojen käyttöön.
 
Top