Kommentti: Berliinin iskulla pelottava ajoitus
Saksan avoimuus on vaalivuonna 2017 hyökkäyksen kohteena kahdesta suunnasta, kirjoittaa Ilta-Sanomien ulkomaan uutisten tuottaja Jari Alenius.
Joulun hiljentymiseen valmistautuva kansakunta pysähtyi maanantai-iltana, kun sen pitkään pelkäämä pahin tapahtui. Berliinin tori-iskun yksityiskohdat ja motiivit ovat vielä pääosin hämärän peitossa, mutta yksi asia on selvää: ilmeisen terroriteon ajoitus ei olisi voinut olla juuri pahempi.
Saksalle, Euroopan ja pian koko maailman vakauden tukipylväälle, olisi suonut, että hullu vuosi 2016 olisi päättynyt optimistisemmissa tunnelmissa ja pyhiä olisi saatu viettää hetki ilman murheita. Sen sijaan pohdimme nyt, millaisia poliittisia vaikutuksia iskulla voi olla ja millainen tulee vuodesta 2017 – vielä pahempiko kuin tästä?
Tuskin vuosi ehtii alkaa, kun Yhdysvalloissa valtaan astuu impulsiivinen vihanlietsoja, jonka kyky vastata kriisitilanteisiin ihmismäisellä tavalla on arvoitus. Oikeistopopulistit ja äärioikeisto testaavat keväällä demokraattisia mahdollisuuksiaan myös Hollannissa ja Ranskassa. Terrorismin uhka tuskin väistyy mihinkään vaan sen pelko saattaa edesauttaa mullistuksia.
Syyskuussa 2017 liittopäivävaaleihin käy myös Saksa. Yksi vaihtoehto vaaleissa on Alternative für Deutschland (AfD), eli vaihtoehto Saksalle -puolue. Se on maahanmuuttovastainen ryhmittymä, jonka johdosta on kuulunut jopa ehdotuksia, että turvapaikanhakijoiden tulvaa voitaisiin tarvittaessa padota ampumalla näitä rajoilla.
Donald Trumpia jäljittelevällä tavalla eräs AfD:n johtohahmoista on jo ehtinyt todeta, että berliiniläistorin uhrit ovat ”Merkelin kuolleita”. Tämä haudoilla tanssija on siis sitä mieltä, että liittokansleri Angela Merkelin avoin pakolaispolitiikka on iskun takana. Kovasta kannatuksen noususta jo ennen iskuakin nauttinut AfD tuskin jättää käyttämättä tilaisuutta hyväkseen leimatakseen jokaisen maahanmuuttajan potentiaaliseksi terroristiksi ja todistaakseen oman kovan linjansa oikeaksi. Viis siitä, että moinen taktiikka ei lisää turvaa tippaakaan vaan ainoastaan kärjistää tilannetta entisestään. Ja viis siitä, että Berliinin iskun tutkinta on vielä pahasti kesken.
Saksaa kohdannut tragedia tulee erityisen pahaan aikaan myös siksi, että maan avoimuus ja demokratia ovat vaalivuonna 2017 hyökkäyksen kohteena toisestakin suunnasta.
Saksan turvallisuusviranomaiset ovat varoittaneet, että Venäjä pyrkii sekaantumaan Saksan vaaleihin ja sisäpolitiikkaan samalla tavalla kuin Yhdysvalloissa on todettu tapahtuneen. Venäläishakkerit – mitä todennäköisimmin samat jotka murtautuivat Yhdysvaltain demokraattipuolueen koneille – ovat jo varastaneet tietoja myös Saksan liittopäiviltä, ja niitä on julkaissut vuotosivusto Wikileaks. Informaatio-operaatioiden ja myös valetiedon levittämisen uskotaan lisääntyvän Saksassa.
Saksalaisviranomaisten mukaan Venäjän tarkoituksena on luoda epävarmuutta, vahvistaa ääriryhmiä, vaikeuttaa liittohallituksen työtä ja heikentää kansalaisten luottamusta demokraattiseen prosessiin. Venäjän uskotaan tukevan AfD:tä, joka on myös EU-vastainen puolue. Lopullisena pyrkimyksenä on EU:n Venäjän vastaisten pakotteiden purkaminen.
Niin irvokasta kuin se onkin, terrorismin ja Venäjän uhka kietoutuvat yhteen, vaikka niillä ei sinänsä olekaan mitään tekemistä keskenään. Kun Saksa on haavoittuvainen yhdestä suunnasta, on se sitä helposti myös toisesta.
