Reserviläiset hinkuvat kertaamaan

[Rauhantekijä]

osallistumisprosentti on tyypillisesti välillä 20-30. Jos siis halutaan satakunta ukkoa/akka riviin, on kutsuja lähetettävä luokkaa 400.

Tämä on hyvä pitää mielessä. Toivottavasti tätä jauhetaan kuitenkin edelleen ja näin saadaan reserviläisistä selvitettyä ne joilla todella on motivaatiota ja ne joita ei toetyn ajanjakson kuluttua tarvitse enää huomioita.
Esimerkiksi liikkumisen ongelmaiset, jotka ei vaan ole enää vireessä ylipainonsa takia, olisi hyvä tavata/tunnistaa ja voidaan yhteistuumin siirtää kyvykkyys-listoilta.
.

 

[Verikauha]

Onkohan itellä toivoakaan ; perusjääkäri kk-mies KYMJP:stä. Luulisi ainakin että nurmiporat ei paljon kertausta tarvitse.

 

[TomiDude]

Ohhoh! No jopas... Kyllä se näköjään sotaa tietää, kun vielä minutkin... Kai minä perheen jätän paikoilleen...

 

[Lepukki]

Mikä vitun "oikeus"?

Puolustusvoimat kyllä hyödyntää niiden osaamisen joita se katsoo tarvitsevansa. Jos puolustusvoimat ei ole kiinnostunut sinusta, niin kannattaa katsoa peiliin.

Reserviläistoiminnassa olen ollut mukana 20+ vuotta ja varsinkin viimeisinä vuosina on menty lujaa eteenpäin. Ne pulssi ja sotilaspassi ajat ovat takana. Pelkkä halu tai edes osallistuminen ei takaa paikkaa riveistä, vaan se paikka pitää lunastaa näytöillä.

Tähän on kyllä pakko kommentoida:

Aika monella meistä löytyy kyllä näyttöjä ja niiden seurauksena myös sijoitus. Silti tiedän useita, joita ei ole kutsuttu 5-10 vuoteen kertaamaan harjoittelemaan edes niitä perustavanlaatuisia taitoja taistelukentällä hengissä pysymiseksi.

Itse katson kyllä, että jokaisella sijoitetulla reserviläisellä on oikeus ensinnäkin:
- saada se koulutus, jolla pystyy täyttämään tehtävänsä (suurin osa saa sen varusmiehenä, mutta jotkin vasta reservissä)
- saada "riittävästi" harjoitusta osaamisen ylläpitämiseksi

Se mikä on "rittävästi" onkin sitten hankalampi määrittää. Tiedän kuitenkin vaikka kuinka usean oman ikäiseni (25-30v.) "kovaan paikkaan" sijoitetun reserviläisen, jotka eivät ole päässeet edes perusjuttuja harjoittelemaan.

Jos joku tähän nyt kommentoi, että onhan niitä MPK:n kursseja niin haistakoon paskan. Kyllä PV:n pitäisi pitää huolta näistä sijoitetuista, eikä minkään yhdistyksen. Nykyiset kertausmäärät eivät yksinkertaisesti riitä millään. Niillä tekohengitetään tärkeimpien avainhenkilöiden ja joiden korkeamman valmiustason joukkoja, mutta isossa mittakaavassa osaamista ei löydy riittävästi.

 

[kimmo.j]

Tähän on kyllä pakko kommentoida:

Aika monella meistä löytyy kyllä näyttöjä ja niiden seurauksena myös sijoitus. Silti tiedän useita, joita ei ole kutsuttu 5-10 vuoteen kertaamaan harjoittelemaan edes niitä perustavanlaatuisia taitoja taistelukentällä hengissä pysymiseksi.

Itse katson kyllä, että jokaisella sijoitetulla reserviläisellä on oikeus ensinnäkin:
- saada se koulutus, jolla pystyy täyttämään tehtävänsä (suurin osa saa sen varusmiehenä, mutta jotkin vasta reservissä)
- saada "riittävästi" harjoitusta osaamisen ylläpitämiseksi

Se mikä on "rittävästi" onkin sitten hankalampi määrittää. Tiedän kuitenkin vaikka kuinka usean oman ikäiseni (25-30v.) "kovaan paikkaan" sijoitetun reserviläisen, jotka eivät ole päässeet edes perusjuttuja harjoittelemaan.

Jos joku tähän nyt kommentoi, että onhan niitä MPK:n kursseja niin haistakoon paskan. Kyllä PV:n pitäisi pitää huolta näistä sijoitetuista, eikä minkään yhdistyksen. Nykyiset kertausmäärät eivät yksinkertaisesti riitä millään. Niillä tekohengitetään tärkeimpien avainhenkilöiden ja joiden korkeamman valmiustason joukkoja, mutta isossa mittakaavassa osaamista ei löydy riittävästi.

Paljolti samaa mieltä.
MPK:n ongelma on sen kyky tarjota vain tietynlaista koulutusta, en väitä sen olevan merkityksetöntä, tai huonoa, mutta jos reserviläisen tehtävä ei ole jalkaväessä, vaan esim, oma mennyt tehtävä panssarimiehenä, ei MPK:lla ole juuri mitään annettavaa, paitsi yleissotilaallinen toiminta, jota voi tietyn pisteen jälkeen pitää puhtaana "kivaa puuha poikien kanssa" jossa ei ole mitään pahaa.

 

[Rannari]

Tähän on kyllä pakko kommentoida:

Aika monella meistä löytyy kyllä näyttöjä ja niiden seurauksena myös sijoitus. Silti tiedän useita, joita ei ole kutsuttu 5-10 vuoteen kertaamaan harjoittelemaan edes niitä perustavanlaatuisia taitoja taistelukentällä hengissä pysymiseksi.

Itse katson kyllä, että jokaisella sijoitetulla reserviläisellä on oikeus ensinnäkin:
- saada se koulutus, jolla pystyy täyttämään tehtävänsä (suurin osa saa sen varusmiehenä, mutta jotkin vasta reservissä)
- saada "riittävästi" harjoitusta osaamisen ylläpitämiseksi

Se mikä on "rittävästi" onkin sitten hankalampi määrittää. Tiedän kuitenkin vaikka kuinka usean oman ikäiseni (25-30v.) "kovaan paikkaan" sijoitetun reserviläisen, jotka eivät ole päässeet edes perusjuttuja harjoittelemaan.

Jos joku tähän nyt kommentoi, että onhan niitä MPK:n kursseja niin haistakoon paskan. Kyllä PV:n pitäisi pitää huolta näistä sijoitetuista, eikä minkään yhdistyksen. Nykyiset kertausmäärät eivät yksinkertaisesti riitä millään. Niillä tekohengitetään tärkeimpien avainhenkilöiden ja joiden korkeamman valmiustason joukkoja, mutta isossa mittakaavassa osaamista ei löydy riittävästi.

Ei kai tässä tosiaan lopulta ole kysymys sen vaikeammasta asiasta kuin velvollisuuksien ja oikeuksien tasapainosta. Jos kansalaiselle on noinkin rankka velvollisuus asetettu niin ei ole kohtuutonta vaatia hommaan a/ koulutusta+harjoitusta ja b/ varustusta. ( ja kohta joku irvileuka toteaa että se B-varustushan on jo hankittukin )

 

[Ingsoc]

TSilti tiedän useita, joita ei ole kutsuttu 5-10 vuoteen kertaamaan harjoittelemaan edes niitä perustavanlaatuisia taitoja taistelukentällä hengissä pysymiseksi.

Mikä on täysin luonnollista sillä osa joukoista on sellaisia, että niitä ei kouluteta koskaan tai niistä koulutetaan vain johtajat ja/tai avainhenkilöstö.

Itse katson kyllä, että jokaisella sijoitetulla reserviläisellä on oikeus ensinnäkin:
- saada se koulutus, jolla pystyy täyttämään tehtävänsä (suurin osa saa sen varusmiehenä, mutta jotkin vasta reservissä)
- saada "riittävästi" harjoitusta osaamisen ylläpitämiseksi

Koulutusta saa aivan riittävästi ja jopa niitä vaativampia hommia. Se tarkoittaa sitä, että on oltava valmius tulla sieltä omalta mukavuusalueelta pois, mukaanluettuna se varusmiesaikainen joukko. Siihen homma useimmilla sitten stoppaakin oman mukavuudenhaluun ja siihen, että kotileikki volvoineen ja se että perheenpään alaisena orjan leikkiminen on etusijalla.

Puolustusvoimat on kiinnostunut niistä tavallista paremmista miehistä. Se kartanonvolvolla ajeleva cuck-mies ei vaan ole sellainen taivaanlahja, että järjestettäisiin pataljoonan kertausharjoitus, että saataisiin 10 tohvelisankaria sotilaanhommia harjoittelemaan.

Se mikä on "rittävästi" onkin sitten hankalampi määrittää.

Ei se ole mitenkään hankalaa. Riittävää osaamistasoa arvioi kantahenkilökunta. Se arviointi sitten näkyy ylennyksinä ja sodan ajan tehtävinä.

Tiedän kuitenkin vaikka kuinka usean oman ikäiseni (25-30v.) "kovaan paikkaan" sijoitetun reserviläisen, jotka eivät ole päässeet edes perusjuttuja harjoittelemaan.

Jos joku tähän nyt kommentoi, että onhan niitä MPK:n kursseja niin haistakoon paskan. Kyllä PV:n pitäisi pitää huolta näistä sijoitetuista, eikä minkään yhdistyksen. Nykyiset kertausmäärät eivät yksinkertaisesti riitä millään. Niillä tekohengitetään tärkeimpien avainhenkilöiden ja joiden korkeamman valmiustason joukkoja, mutta isossa mittakaavassa osaamista ei löydy riittävästi.

Tähän pätee hyvin sanonta:

"lead, follow or get out of the way."

Puolustusvoimat ei ole olemassa maanpuolustuspassiivisaggressiivisia varten. Se on olemassa puolustaakseen suomalaista yhteiskuntaa ja puolustaakseen meidän elämäntapaamme. Siihen tarvitaan miehiä jotka saa aikaiseksi ja joissa on kipinää. Pillua ei saa rukoilemalla ja kertausharjoituksia on turha odotella sohvalla. Haetaan miehiä jotka toimivat ja voittavat esteet. Täti ei tuo sulle paperia eteen ja setä ei käy puhumassa sua sohvalta pois.

 

[Jati]

Oman ikäluokan tutuista jotka suorittivat palveluksensa toistakymmentä vuotta sitten, vain muutama on kutsuttu kertaamaan.
Joillekkin ensimmäinen kertauslappu on ilmestynyt 20v kotiutumisen jälkeen.
Pitää siis harjoitella oma-aloitteisesti

 

[skärdis]

Oman ikäluokan tutuista jotka suorittivat palveluksensa toistakymmentä vuotta sitten, vain muutama on kutsuttu kertaamaan.
Joillekkin ensimmäinen kertauslappu on ilmestynyt 20v kotiutumisen jälkeen.
Pitää siis harjoitella oma-aloitteisesti

Sama havaittu täältä.

Aivan nollissa valmistautuminen ei kuitenkaan ole. Asiasta kavereiden kanssa keskusteltaessa aika moni kertoo pitävänsä polkupyörää ja suksia varastossa mahdollista lähtöä varten. Sotilaspassissahan kehotetaan tuomaan ne mukanaan perkkiin.

 

[Jati]

Oispa polkupyörä. Muut himmelit on näköjään kerääntyneet nurkkiin.

 

[Rauhantekijä]

Pillua ei saa rukoilemalla ja kertausharjoituksia on turha odotella sohvalla. Haetaan miehiä jotka toimivat ja voittavat esteet.

Eikös nykysuuntaus ole tavallaan aika selkeä?
PV kouluttaa ja harjoituttaa ne joissa on potentiaalia ja jotka ovat kootuissa osissa organisaatiota.
Jos yksilön motivaatio riittää niin hyvä testikynnys on paikallisjoukot.

Loput ylläpitää oma taistelijan taitoaan ja kuntoaan MPK kursseilla sekä muuten ja osallistuvat sitten aikanaan kykynsä mukaisesti.
.​

 

[skärdis]

Eikös nykysuuntaus ole tavallaan aika selkeä?
PV kouluttaa ja harjoituttaa ne joissa on potentiaalia ja jotka ovat kootuissa osissa organisaatiota.
Jos yksilön motivaatio riittää niin hyvä testikynnys on paikallisjoukot.

Loput ylläpitää oma taistelijan taitoaan ja kuntoaan MPK kursseilla sekä muuten ja osallistuvat sitten aikanaan kykynsä mukaisesti.
.​

Isossa kuvassa ei mene noin, vaan reservin toimintakyky perustuu koviin kertausharklituksiin. Harjoitettavien joukkojen ulkopuolelle jää vaikka kuinka paljon hyvän potentiaalin omaavia ressuja.

Vapaaehtoiset reserviläistouhut ovat reilusti vähemmistön toimintaa.

 

[Raivaaja]

Rahasta kertausmäärissä on kyse niinkuin kaikessa PVeen touhuissa.. hävittäjä ja laivahankkeet lähivuosina ei helpota asiaa

 

[Myrskyhiiri]

Hyvä toki että haluavat kertauksia. Kannatan sodan ajan joukkojen tiivistä kertauttamista, raha ja tarve sen ratkaisee. Suosittelen kaikille MPK:n kursseja, sillä ei ole samantekevää myöskään se, mikä on varareservin osaamistaso. Sopiville on myös paikkoja, etenkin paikallistasolla.

Maanpuolustus sinänsä on monialainen kenttä, kuten nykyaikainen sodankäyntikin on vaikutusalueiltaan paljon laajempi kuin osaamme kuvitellakaan. Sotilaiden tehtävä on määrätyllä tavalla selkein, koska sitä ei tarvitse peitellä mitenkään. Se on muuten myös se osa, jonka päättäjät voivat kastroida tuosta vain ja jättää sen käyttämättä. Sanoa että peli on pelattu pojat.

Kansa voi päättää toisin. Minä päätän joka tapauksessa toisin. Minä en antaudu. Jos viisi miljoonaa on samaa mieltä, tajuatte nopeasti, mikä voimavara se on. Jopa ulospäin menevä viesti olisi selkeä.

En tiedä, tajuatteko tähän juttuun littyvän viisauden, varmasti joku tajuaa. Miettikää mahdollisen hyökkääjän silmin. Käytettäviksi keinoiksi se pyrkii valitsemaan sellaiset, joilla saadaan mahdollisimman suuri vaikutus ennen kuin maa on vahva. Sodassa olisimme sotalakeinemme paljon vahvempi kuin aikana, jolloin kaikilla on kaikki oikeudet ja mitä tahansa saa sanoa ja tehdä ja pöljäillä.

Riippumatta siitä, onko sijoitettu, sivari, wanhan liiton mies tai machoileva hathat, riippumatta siitä, mitä valtiojohto päättää, kun sitä uhataan vaikkapa hirvittävillä aseilla...

... entäpä kun sinä et antaudu? Vastarintaa on monenlaista. Ja monentasoista, kuten hyökkäystapojakin.

Tällaisena sisäisen mädätyksen ja kulttuurinmuokkauksen kultakautena se puolustustaistelu käydäänkin suuressa osin rauhanaikana ja rauhanomaisin parlamentaarisin keinoin sekä omien valintojen kautta.

Samapa tuo vaikka meillä olisi kuinka toimintakykyinen armeija jos koko Suomi käsitteenä olisi liudennettu jonnekin huitsin helvettiin ja väestö vaihdettu niin kansainväliseksi, että suomalaisuutta ei enää olisi. Ja armeijan tarkoitus olisi sama kuin vaikkapa Britanniassa tai USA:ssa eli globalisaation toimeenpano väkivalloin, oman maan rajojen ulkopuolella.

 

[Rauhantekijä]

Isossa kuvassa ei mene noin, vaan reservin toimintakyky perustuu koviin kertausharjoituksiin.

No joo, oikeastaan kuvailin pienemmän kuvan perspektiivistä, eli mitä mahdollisuuksia sillä ressulla on olla mukana.
Ressun kannalta voi noin kuvata sitä että mihin suuntaan kannattaa innostua.
.

 

[skärdis]

No joo, oikeastaan kuvailin pienemmän kuvan perspektiivistä, eli mitä mahdollisuuksia sillä ressulla on olla mukana.
Ressun kannalta voi noin kuvata sitä että mihin suuntaan kannattaa innostua.
.

Yksittäisen reserviläisen kannalta noin, mutta ehdoton valtaenemmistö ei osallistu vapaaehtoiseen toimintaan. Varsinkin jos lasketaan sijoitusta vastaavaa sotilaskoulutusta sisältävää toimintaa. Oisko 95 % niitä jotka eivät osallistu?

Ei siis lasketa res.ups.kerhon jäsenmaksun maksamista tai kunniavartiossa seisomista.

 

[Ingsoc]

En nyt oikein ymmärrä mikä tässä kokonaisuudessa on vaikeaa ymmärtää?

Osaa joukoista ei kertauteta.

Osassa joukoista kertautetaan johtajat. Osassa kertautetaan johtajat ja avainhenkilöstö.

Osaa joukoista kertautetaan, mutta varusmiesaikana joukossa palvellutta yksilöä ei kutsuta kertauksiin heikosti suoritetun varusmiespalveluksen takia.

Jos yksilöllä on intoa, kykyä ja halua, mutta sijoituksena on heikosti tai ei ollenkaan kertaava yksikkö, niin on mahdollista hakeutua joko maakuntajoukkoihin tai muihin paikallisjoukkoihin. Merivoimillakin on maakuntajoukkoja. Ilmavoimillakin on enemmän kertaavia vapaaehtoisia reserviläisiä.

Sen sijaan jos joku haluaa olla henkeen ja vereen panssarimies, tykistön tas-mies, kiinteän rantapyssyn tas-mies, laskuvarjojääkäri tai mikä tahansa erikoistehtäviin koulutettu henkilö niin vaihtoehtoja on tasan kolme A. mennä maakuntajoukkoon tai paikallisjoukkoihin (ja mitä todennäköisimmin kouluttautua uuteen sodanajan tehtävään) B. kouluttautua MPK:n kursseilla C. hyväksyä se, että kertauskutsua ei ehkä koskaan tule.

Kertausharjoitusten järjestäminen vaatii rahallisia resursseja, suunnittelua, huoltoa ja kouluttajia. Sen takia täytyy tarkasti valita mitä joukkoja kertautetaan. Jos sodan ajan yksikkö reservissä vain viisi tai kymmenen vuotta ja sen tehtävät ovat sen luonteisia, että se todennäköisesti selviää tehtävistään ilman kertausta, niin ei ole ihme, että yksikköä ei kertauteta. Tasajako ei ole taktiikkaa edes sodan ajan yksiköiden kertauksia mietittäessä.

Väitän, että noheva reserviläinen kyllä löytää itselleen hyödyllisen roolin puolustusvoimien sodan ajan joukoista. Se kuitenkin edellyttää usein sitä, että reserviläispalvelus jatkuu eri tehtävässä, aselajissa tai jopa puolustushaarassa. Jos halua tuollaiseen muutokseen ei ole, niin et ole oikeaa ainesta.

 

[skärdis]

Väitän, että noheva reserviläinen kyllä löytää itselleen hyödyllisen roolin puolustusvoimien sodan ajan joukoista. Se kuitenkin edellyttää usein sitä, että reserviläispalvelus jatkuu eri tehtävässä, aselajissa tai jopa puolustushaarassa. Jos halua tuollaiseen muutokseen ei ole, niin et ole oikeaa ainesta.

Väitätkö, että ressut kykenevät itse arvioimaan mikä tehtävä on hyödyllisempi kuin joku toinen? Siis joukoille eikä ressun henk.koht mieltymysten mukaan.

 

[Aarne1]

...mikä tahansa erikoistehtäviin koulutettu henkilö niin vaihtoehtoja on tasan kolme...

Näin ja itselle järjestys C->B->A. Kun SA PsPr:t sulatettiin, oli selvää ettei Laguksen miestä enää tulla kertauttamaan. Sitten elämyksiä MPK-kursseilta, ja lopulta aluetoimistoon juttelemaan.

 

[politruk]

Mitähän käyttöä armeijalla olisi tämmöiselle 54 vuotiaalle reservinupseerille?

SA sijoitusta ei enää nykyisellään ole. Fyysinen kunto paska (mutta se on kohenemassa, tosin ikä huomioiden tuskin minusta mitään maratoonaria tulee...)

Aselajinikin taitaa nykyään olla käytännössä kuollut ja eipä kait ne siellä tämänikäisiä tartte muutenkaan?

Voisin tehdä ihan mitä vaan, taustajoukkojen lapatossu tai logistiikan yleisnero. Mitä kannattais kysellä aluetoimistosta?