Reserviläisten kriisinhallintatehtävät lisääntyvät

vastarannankiiski

Eversti
Lahjoittaja
#21
Onkos kellään tietoa, että onko reissuun mahiksia lääkintähommiin pelkästään lämäri taustalla (taustalla myös vpk-toimintaa), vai vaatiiko monen vuoden kokemuksen ensihoitajan töistä?
Lääkintämiesten pätevyydet määritellään yleensä ilmoituksissa erikseen. Ja vaikka ei määriteltäisi, terveydenhuoltoalan koulutettuja löytyy hakijoista löytyy todennäköisesti sen verran että he kiilaavat kärkeen.
 

gnomeofdestruction

Kersantti
Lahjoittaja
#23
Onkos kellään tietoa, että onko reissuun mahiksia lääkintähommiin pelkästään lämäri taustalla (taustalla myös vpk-toimintaa), vai vaatiiko monen vuoden kokemuksen ensihoitajan töistä?
Lääkintämiesten pätevyydet määritellään yleensä ilmoituksissa erikseen. Ja vaikka ei määriteltäisi, terveydenhuoltoalan koulutettuja löytyy hakijoista löytyy todennäköisesti sen verran että he kiilaavat kärkeen.
Lääkintäpuolella kaikki on ammattilaisia joten pelkkä lämäri koulutus ei riitä.
ei pidä täysin paikkaansa. combat medic tehtävään voi päästä lämäritaustalla. toki asiaa helpottaa suuresti muut tekijät, kielitaito, sukupuoli,ylimääräset kurssit yms.
 

vastarannankiiski

Eversti
Lahjoittaja
#24
ei pidä täysin paikkaansa. combat medic tehtävään voi päästä lämäritaustalla. toki asiaa helpottaa suuresti muut tekijät, kielitaito, sukupuoli,ylimääräset kurssit yms.
Kaikki on mahdollisuuksien maailmassa, mutta jos combat mediciksi on mahdollisuus valita esimerkiksi ensihoidon perustason luvilla varustettu kovakuntoinen palomies-sairaankuljettaja (=pelastusalan tutkinto) niin kyllä siinä jää helposti pelkällä lääkintämieskoulutuksella jalkoihin.
 

Sivari

Luutnantti
#26
ei pidä täysin paikkaansa. combat medic tehtävään voi päästä lämäritaustalla. toki asiaa helpottaa suuresti muut tekijät, kielitaito, sukupuoli,ylimääräset kurssit yms.
Periaatteessa jokainen meistä voisi olla myös Suomen presidentti, kunhan vain kansalaisuus löytyy ja on täysikäinen. Tosin; niinkuin pressaksi, niin ei mediciksikään pitäisi tuo sukupuoli vaikuttaa...

Oikeasti noihin otetaan pääasiassa ammattilaisia, ja hyvä niin; se motivoi yllättävän paljon tiukassa paikassa, kun tietää että jos jotain käy, osaava apu on lähellä...
 

AKE-ukki

Kenraali
Lahjoittaja
#27
Kaikki on mahdollisuuksien maailmassa, mutta jos combat mediciksi on mahdollisuus valita esimerkiksi ensihoidon perustason luvilla varustettu kovakuntoinen palomies-sairaankuljettaja (=pelastusalan tutkinto) niin kyllä siinä jää helposti pelkällä lääkintämieskoulutuksella jalkoihin.
Tulevassa Libanonin rotaatiossa loppui lämärit kesken. Eivät päässeet Coopperista läpi. Hommaan valittiin muita "sopivia" henkilöitä, intin perinteiseen tapaan.:D
 
Viimeksi muokattu:
#29
Tulevassa Libanonin rotaatiossa loppui lämärit kesken. Eivät päässeet Coopperista läpi. Hommaan valittiin muita "sopivia" henkilöitä, intin perinteiseen tapaan.:D
Vaikea uskoa koska alaraja on 2500m. Kaikki on kultaisella kokardilla ja esim lähihoitajataustalla. Koulutus on lääkintämies ja taistelupelastajan kurssit. Tuo cooper on tuskin kynnys vaan enemmän karsivia on esim torson kanto, peruskoulutus ja barettimarssi. Barettimarssissa 3 päivää ja lähes puolentoistasataa km marssien (mm pikamarssia, pyöräilyä, suolla tarpomista) oli viimevuonna puolustusvoimien pisin varusmiesten marssi. Ylpeilivät sillä ljk:n suuntaan. Siinä lähti varpaiden kynsiä, kivesten nahat, hartioiden lihaa näkyi sun muuta ja vain alle 7% keskeytti (joilla valitettavasti tämä ura tyssäsi siihen vaikka syy olisi ollut flunssa tai muu satunnainen).

Hommahan menee kansainvälisissä valmiusjoukoissa niin, että alun koulutuksen jälkeen osa määrätään mm lääkintämiehen koulutukseen kun muut jatkaa oman tehtävänsä tai aseen koulutusta. Osa menee tiedustelijaksi jne. Näistä lääkintämiehen koulutuksen saaneista (noin 20) sitten osa palaa takaisin taistelujoukkueensa taistelupelastajaksi (noin 8) treenaten sitä sekä rynkkymiehen hommia. Välissä on myös aliupseerikoulutus. Läpi käydään kyllä pistoolit ja haulikot, asutustaistelut sun muut. Sitten seuraa barettimarssi jonka läpäisseenä ko mies on lopulta kansainvälisen valmiusjoukon alikersantti, lääkintämies ja taistelupelastaja.

Mikä on perinteisen lääkintämiehen polku tässä lopussa, en tarkalleen tunne - mutta samat pääsykokeet ja marssit ovat hekin suorittaneet. Osa on lääkintäkuskeja joten näistä voi tietenkin joskus olla pulaakin tai lääkinnän ryhmänjohtaja eli RUK:n mies joita on vain 1. Viimevuoden marssista meni läpi kaikki lääkintämiehet.

Rotaatiossa Libanoniin lähtee 3 taistelupelastajaa. Lääkintämiesten määrää en tiedä.
 
Viimeksi muokattu:

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#30
Vaikea uskoa koska alaraja on 2500m. Kaikki on kultaisella kokardilla ja esim lähihoitajataustalla. Koulutus on lääkintämies ja taistelupelastajan kurssit. Tuo cooper on tuskin kynnys vaan enemmän karsivia on esim torson kanto, peruskoulutus ja barettimarssi. Barettimarssissa 3 päivää ja lähes puolentoistasataa km marssien (mm pikamarssia, pyöräilyä, suolla tarpomista) oli viimevuonna puolustusvoimien pisin varusmiesten marssi. Ylpeilivät sillä ljk:n suuntaan. Siinä lähti varpaiden kynsiä, kivesten nahat, hartioiden lihaa näkyi sun muuta ja vain alle 7% keskeytti (joilla valitettavasti tämä ura tyssäsi siihen vaikka syy olisi ollut flunssa tai muu satunnainen).

Hommahan menee kansainvälisissä valmiusjoukoissa niin, että alun koulutuksen jälkeen osa määrätään mm lääkintämiehen koulutukseen kun muut jatkaa oman tehtävänsä tai aseen koulutusta. Osa menee tiedustelijaksi jne. Näistä lääkintämiehen koulutuksen saaneista (noin 20) sitten osa palaa takaisin taistelujoukkueensa taistelupelastajaksi (noin 8) treenaten sitä sekä rynkkymiehen hommia. Välissä on myös aliupseerikoulutus. Läpi käydään kyllä pistoolit ja haulikot, asutustaistelut sun muut. Sitten seuraa barettimarssi jonka läpäisseenä ko mies on lopulta kansainvälisen valmiusjoukon alikersantti, lääkintämies ja taistelupelastaja.

Mikä on perinteisen lääkintämiehen polku tässä lopussa, en tarkalleen tunne - mutta samat pääsykokeet ja marssit ovat hekin suorittaneet. Osa on lääkintäkuskeja joten näistä voi tietenkin joskus olla pulaakin tai lääkinnän ryhmänjohtaja eli RUK:n mies joita on vain 1. Viimevuoden marssista meni läpi kaikki lääkintämiehet.

Rotaatiossa Libanoniin lähtee 3 taistelupelastajaa. Lääkintämiesten määrää en tiedä.
Tuohon kiveksistä nahkan lähtemiseen kannattaa ihan suosiolla varautua rasvaamalla nivuset pitkillä nopeilla marsseilla. Kutsuttiin sitä niin Kesäyön marsseilla kuin Nimegenin vastaavilla tietysti "pallirasvaksi". Auttaa lujasti kaikenlaiseen nivusten hiertymiseen, ihan vaseliinia vaan ja menoksi.
 

AKE-ukki

Kenraali
Lahjoittaja
#31
Tuohon kiveksistä nahkan lähtemiseen kannattaa ihan suosiolla varautua rasvaamalla nivuset pitkillä nopeilla marsseilla. Kutsuttiin sitä niin Kesäyön marsseilla kuin Nimegenin vastaavilla tietysti "pallirasvaksi". Auttaa lujasti kaikenlaiseen nivusten hiertymiseen, ihan vaseliinia vaan ja menoksi.
WP_20170306_002.jpg

:solthum:
 

adam7

Ylipäällikkö
#32
Itseasiassa ketjun otsikko on virheellinen. Reserviläisille on edelleen reippaasti vähemmän sopimusreissuja kansainvälisiin tehtäviin tarjolla. Libanonista (jossa operatiivinen työ on vähissä) ja Irakista (jossa pääosa vakiohenkilökuntaa), ei ole näillä näkymin paikkaamaan vajetta vaan moni koulutettu ja halukas jää rannalle.

Tämä tuli tuossa mieleeni, kun luin ruotsalaisten vaikeuksista rekrytoida väkeä ammattiarmeijaansa. Nimittäin edelliseen ongelmaan saataisiin helpotusta ja samalla Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyä taatusti eteenpäin sekä Ruotsin armeijaan istutettua Suomi-myönteistä asennetta kun palkkaisivat näitä halukkaita nuoria riveihinsä.

Tuolla kun Suomi itse ei jatkokouluta tai operatiivisesti hyödynnä alalle haluavia miehiään niin ylimääräisiä kykyjä löytyisi sellaisella koulutuspohjalla kuin valmiusjoukkojen, raja-, laskuvarjo- tai rannikkojääkärien erikoisjoukoista. Saisivat Ruotsalaiset vähän ryhtiä joukkoihinsa ja toisaalta, ;) otettaisiin toki takaisin jos tosi paikka tulee. Hommaahan voisi Suomi hieman rajata ja vaatia vaikka lainauksen maksimiajaksi neljää vuotta /mies tai muuta kohtuullista.
Vakituisiin kokopäivähommiin ei Ruotsissa ole ongelmaa saada sotilaita. Ongelmana näiden osalta on että tekevät liian lyhytttä uraa rivimiehinä/naisina. Sopimusreserviläisiksi tai kuten ruotsalaiset haluavat sanoa, osapäiväsotilaiksi (GSS/T), joka tarkoittaa muutamaa viikkoa treeniä vuodessa on vaikeuksia saada sotilaita. Eihän tämä oile ihme kun haittaa normaalia työtä. Lähinnä noihin on saatu valtion ja kunnan palkkalistoilla olevia.

Tässä yhteydessä voin todeta että yksi tuttu sai juuri Ruotsin puolustusvoimista vakiduunin GSS/K-hommaan (täyspäiväinen toimi) ja koulutuksenaan on suomalainen varusmieskoulutus viestialikessuna. Ei siis tarvinnut suorittaa uusilksi perus- tai toimeen koulutusta Ruotsissa. Varmaan kaveria kurssitetaan sielläkin jatkossa, mutta aiemmin tietääkseni vain Hemvärnetiin kelpasi suomalainen varusmieskoulutus ruotsalaisen peruskoulutuksen sijaan. ping @Sardaukar
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#33
mutta aiemmin tietääkseni vain Hemvärnetiin kelpasi suomalainen varusmieskoulutus ruotsalaisen peruskoulutuksen sijaan. ping @Sardaukar
Tästä nyt taitaa olla jokin 10+ vuotta kun viimeksi juttelin tuttujen Hemvärnetin upseereiden kanssa, mutta silloin taisi olla noin. Kielitaito tietysti piti olla jollain tasolla.
 

adam7

Ylipäällikkö
#34
Tästä nyt taitaa olla jokin 10+ vuotta kun viimeksi juttelin tuttujen Hemvärnetin upseereiden kanssa, mutta silloin taisi olla noin. Kielitaito tietysti piti olla jollain tasolla.
juu toi Hemvärnet puoli toimii tänäänkin suomalaisella varusmieskoulutuksella, edellyttäen tietenkin että on ruotsin kansalainen, mutta että vakinaiseenkin toimeen pääsee vieraan maan koulutuksella, on jo aika juttu.

Tällä kundilla oli tosin jonkun ajan Hemvärnet kokemusta ennen vuotta Suomen palveluksessa, mutta vain sillä noin viikon koulutuksella jolla pääsee apuhommiin ja Hemvärnet tehtävä oli niitä apuhommia. Taistelijaksi Hemvärnetissä joutuu siellä käymään Hemvärnetiin orioituneen GMU:n (grundläggande militär utbildning = peruskoulutus), noin 4 kk, jollei ole varusmieskoulutuksen käynyt.
 

Drontti

Korpraali
Lahjoittaja
#35
Höpöhöpö. Lääkintämieheksi (combat medic) voi päästä vaikkei olisi lämärikoulutettu, skvj tai muutenkaan sen kummemmin "ammattilainen".

Eikä todellakaan tarvitse edes olla. Lämäreilla ei anneta lääkkeitä tai sen enempää hyödyllisiä varusteita kuin normijampalle. Rotaatiossa opetetaan taistelupelastaminen niillä varusteilla mitä toimialuueella kannetaan partiossa.
 
#36
Höpöhöpö. Lääkintämieheksi (combat medic) voi päästä vaikkei olisi lämärikoulutettu, skvj tai muutenkaan sen kummemmin "ammattilainen".

Eikä todellakaan tarvitse edes olla. Lämäreilla ei anneta lääkkeitä tai sen enempää hyödyllisiä varusteita kuin normijampalle. Rotaatiossa opetetaan taistelupelastaminen niillä varusteilla mitä toimialuueella kannetaan partiossa.
Kyllä taistelupelastajan koulutus on paikattavissa tuon ensiavun suhteen mutta pointti on se, ettei homma onnistu ilman jalkaväen taistelijan koulutusta. Se pitää olla.
 

vastarannankiiski

Eversti
Lahjoittaja
#37
Höpöhöpö. Lääkintämieheksi (combat medic) voi päästä vaikkei olisi lämärikoulutettu, skvj tai muutenkaan sen kummemmin "ammattilainen".
Paino sanoilla, voi päästä.

Hyväkuntoisesta siviilipuolen ammattilaisesta kouluttaa taistelupelastajan nopeammin (päiviä, viikkoja), kun pelkästä taistelupelastajasta siviilipuolen ammattilaisen (vuosia). Ja sille siviilipuolen ammattiosaamiselle on aina kysyntää, koska tavanomaisimmat ja siviilissä kohdattavat vaivat eivät mihinkään katoa. Samat nyrjähdykset, nuhat, pienet tapaturmat ja umpisuolet siellä miehiä riivaavat kun siviilissäkin.

Eiköhän sieltä poimita ne hyväkuntoiset siviiliammattilaiset lääkintäpuolen tehtäviin, ja koulutetaan sitten puuttuva ja tarvittava sotilaspuolen osaaminen rotaatiokoulutuksessa.
 
#38
Osaako täällä joku sanoa kuinka paljon vaaditaan työkokemusta sairaanhoidosta/ ensihoidosta, jotta pääsee samalla nimikkeellä rauhanturvaaja hommiin? Olen piakkoin valmistumassa ensihoitajaksi ammattikorkeakoululusta ja mietin vaan, että kuinka paljon pitää töitä tehdä ennen kuin kehtaa paperit laittaa sisään.
 

Drontti

Korpraali
Lahjoittaja
#39
Paino sanoilla, voi päästä.

Hyväkuntoisesta siviilipuolen ammattilaisesta kouluttaa taistelupelastajan nopeammin (päiviä, viikkoja), kun pelkästä taistelupelastajasta siviilipuolen ammattilaisen (vuosia). Ja sille siviilipuolen ammattiosaamiselle on aina kysyntää, koska tavanomaisimmat ja siviilissä kohdattavat vaivat eivät mihinkään katoa. Samat nyrjähdykset, nuhat, pienet tapaturmat ja umpisuolet siellä miehiä riivaavat kun siviilissäkin.
Nyt puhuttiin combat medikin roolista libanonissa, selvennän sitä vähän. Itse ainakin koin että se kuukauden rotaatiokoulutus oli riittävä siihen mitä saattaisisin kohdata. Posella on 24/7 terveyskeskus jossa on sairaanhoitajasta päällikkölääkäriin kaikenmaailman siviilipuolen ammattilaisia joiden tehtäviin kuuluvat ripulien ja umpisuolien hoito.

Lämärit ei eroa normaali jääkäristä muuten kuin, että he ovat vähän enemmän koulutettu taistelupelastamiseen kuin muu ryhmä, että jos partiossa käy huonosti niin ainakin 1 osaa henkeäpelastavan ensiavun. Pelkistettynä se ammattilainen osaa yhtä hyvin CATin laittaa kuin kuukauden sitä harjoitellut. TCCC on se pääpaino.

Medikin lisäksi ainoat lääkintä koulutuksen saaneet jotka pääsääntöisesti partioivat saaneet ovat combat nurseja, ensihoitajia. He sitten ovat ammattilaisia (tai opiskelijoita) ja heillä on sitä kalustoa ja lääkkeitä. Löytyy maskiventilaatiot jne suoniyhteydet mitä medikeille ei anneta. Heidän rotaatiokoulutuskin on ihan erilainen. Ja palkkakin tietysti suurempi vert. Lämärin palkkaluokka 2.

Siihen loppuu operatiivinen lääkinnän henkilöstä. Muut palvelee sairaalassa ja harvoin pääsevät ulos.