Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.
- Viestiketjun aloittaja Protheon_93
- Aloitus PVM
Nyt löytyy. Valtiovarainministeriön ehdotus (16.8.2019), sieltä Määrärahat / 27. Puolustusministeriön hallinnonala / 10. Sotilaallinen maanpuolustus / haluttu alakohta.
Osaako joku vastata, mitä tarkoittaa Perussuomalaisten haluttomuus tehdä "uudistavaa talouspolitiikkaa"? Millä lailla SDP on uudistanut?Rinne avasi hallitusneuvottelujen taustoja: kokoomuksessa mätti epäselvä talouspoliittinen linja, perussuomalaisissa haluttomuus tehdä uudistavaa talouspolitiikkaa
15.8.201920:10
Antti Rinne, pääministeriKUVA: KIMMO HAAPALA
Antti Rinne kertoi kokoomuksen pelanneen puolueensa ulos oikeistolaisella ja epäselvällä talouspolitiikalla.
Rinne avasi hallitusneuvottelujen taustoja: kokoomuksessa mätti epäselvä talouspoliittinen linja, perussuomalaisissa haluttomuus tehdä uudistavaa talouspolitiikkaa
Antti Rinne kertoi kokoomuksen pelanneen puolueensa ulos oikeistolaisella ja epäselvällä talouspolitiikalla.www.kauppalehti.fi
Tarkoitetaanko tässä nyt veronkorotuksia?
Kai sekin sitte on uudistavaa talouspolitiikkaa.
Koska "me tienataan tällä"?
Erkki
Ylipäällikkö
SDP ei ole ollut talouspolitiikassa mitenkään uudistusmielisen puolueen maineensa, pikemminkin päinvastoin, ja persuja on pidetty talousasioissa hyvin demarimaisina. Kiintoisaa, että nyt Rinne mainitsee erilaiset talousnäkemykset syyksi persujen hallituskelvottomuuteen, aiemmin hän on puhunut lähinnä ihmiskäsityksestä ja arvokuilusta.
Erkki
Ylipäällikkö
Varmaan osittain näin.Halpatyövoimaa halajavia Kokoomuksesta löytyy, ja puolueessa on vahva sosiaaliliberaali siipi, joka on ajattelussaan lähellä vihreitä.
Kiitos.. Tässä ollut kiireitä töissä. Painettu urakkaa 17h päivillä. Niin kahvitauolla oon kännykästä kokeillut seurata rahotuksen osuutta.
Olikos se eilisessä Ruotuväessä kun uusi komentaja sanoi että Maavoimille tulisi seuraavan 10 vuoden aikana 3 kertaa enemmän hankintoja, mitä uudet Merivoimien alukset maksaa
3,6 miljardia maavoimille hankintoja.
Yksi Prikaati 2005 taisi maksaa about miljardin, niin muutaman prikaatin verran hankintoja. Valmistautumista Operatiivinen Yhtymä 2035 - siirtymiseen? Ja sitten 2030-luvulla uusittaisiin alueellisten ja paikallisten joukkojen kalustoa?
Yksi Prikaati 2005 taisi maksaa about miljardin, niin muutaman prikaatin verran hankintoja. Valmistautumista Operatiivinen Yhtymä 2035 - siirtymiseen? Ja sitten 2030-luvulla uusittaisiin alueellisten ja paikallisten joukkojen kalustoa?
Hallitus pohjustaa työmarkkinaneuvotteluja näyttämällä suuntaa:
"Budjettiehdotus julki: Puoluetukeen tulossa kuuden miljoonan korotus"
www.is.fi
(tuo on siis 20% korotus, sen lisäksi vielä viitisen miljoonaa avustajiin)
Sitteen PM ottaa kantaa neuvotteluihin: "Pääministeri Rinne työmarkkinajärjestöille: Voisiko kikytunnit sopia alta pois ennen palkkaneuvotteluja?"
www.kauppalehti.fi
Varmaan tarkoituksella tahtoo pistää jumiin koko neuvottelut?
"Budjettiehdotus julki: Puoluetukeen tulossa kuuden miljoonan korotus"
Budjettiehdotus julki: Puoluetukeen tulossa kuuden miljoonan korotus
Tasavallan presidentin palkkio on pysymässä ennallaan 126 000 eurossa.
www.is.fi
Sitteen PM ottaa kantaa neuvotteluihin: "Pääministeri Rinne työmarkkinajärjestöille: Voisiko kikytunnit sopia alta pois ennen palkkaneuvotteluja?"
Pääministeri Rinne työmarkkinajärjestöille: Voisiko kikytunnit sopia alta pois ennen palkkaneuvotteluja?
Pääministeri Antti Rinne (sd) kehottaa työmarkkinajärjestöjä pohtimaan, kannattaisiko kilpailukykysopimuksessa sovitun työajan pidennyksen jatkosta sopia erikseen ja yhteisesti ennen varsinaisia palkkaneuvotteluja.
Valmarit tais olla yhteensä 9 miljardia markkaa. Joka kai piti sisällä NH90 hommelit?
Heh. Nykyinen linja on ainakin selvä. Otetaan lainaa, lapset maksaa.
Siitä saa haarukoitua myös sen että Maavoimien hankinnat perumalla ja muusta toiminnasta hieman leikkaamalla on HX:n rahoituksesta tarpeen tullen mahdollista sisällyttää normibudjettiin nelisen miljardia. Eli lisärahoitusta tarvitaan välttämättä vähintään pari miljardia vaikka hankinta vietäisiin läpi supistettuna. Samansuuntaiseen tulokseen kai aiemminkin tultiin.
Ite joskus laskin tuollaisen summan investointi velaksi. Kun mentiin vuosia Kataisen jälkeisillä leikkauksilla
Kuittia Britannialle: ”Vaikka yksi maa haluaa unionista ulos, useat haluavat sisään” – Suomi vauhdittaa jäsenyysneuvotteluja
19.8.2019 20:18 Päivitetty: 19.8.2019 20:18
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi Suomen puheenjohtajuuskautta EU:ssa monesta syystä vaativaksi. Yksi syy on se, että syksyyn osuu myös unionin historiassa ainutlaatuinen tilanne yhden jäsenmaan, Britannian, ollessa eroamassa.
– Brexit-kysymykseen ei puheenjohtajuutemme tule takertumaan. EU ja Yhdistyneet kuningaskunnat ovat asian sopineet ja EU:n 27 jäsenmaan yksimielistä näkemystä ei tulla muuttamaan, Tuppurainen totesi puhuessaan suurlähettiläspäivillä.
Hän muistutti, että Euroopan unionin laajentuminen Länsi-Balkanille on jälleen ajankohtainen kysymys, kun Suomen puheenjohtajuuskauden aikana pohditaan jäsenyysneuvotteluiden aloittamista Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa.
– Vaikka yksi maa haluaa unionista ulos, on useita maita, jotka haluavat sisään.
Tuppuraisen mukaan EU:n laajentumista Länsi-Balkanilla voidaan ymmärtää helposti alueellisena tai taloudellisena kysymyksenä.
– Epävakaiden poliittisten olojen ja talousongelmien alue kaipaa kipeästi pääsyä toimiville sisämarkkinoille sekä pääomien ja työvoiman vapaata liikkuvuutta.
Ero EU:n sisäpuolella olevien maiden, kuten Kroatian, ja ulkopuolella olevien, kuten Serbian, välillä on huima.
Eurooppaministerin mielestä laajentumista tulee ymmärtää laajempana strategisena kysymyksenä.
– Länsi-Balkanin alue ei ole mikään EU:n etupiiri tai takapiha – se on osa Euroopan sydäntä, jonka paikka on yhteisessä eurooppalaisessa arvounionissa. Tämä on alueen ihmisten tahto. Kansallismielisyyden ja muiden suurvaltojen vaikutusvallan kasvu ei ole vakaa yhdistelmä edelleen herkällä alueella.
– Vaikka laajentuminen ei silloinkaan ollut kivuton ja yhteensovittamista on jäljellä edelleen, on se monella tapaa kuitenkin ollut menestys.
Tuppurainen lupasi, että Suomi tulee puheenjohtajakaudellaan tekemään työtä sen eteen, että jäsenyysneuvottelut päästäisiin aloittamaan.
– Laajentumispolitiikka on unionin tehokkaimpia työkaluja vaikuttaa positiivisesti kehitykseen lähialueillamme. Päämäärätietoisuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että jäsenyyttä hidastavat ja mutkistavat asiat sivuutetaan. Poliittisen järjestelmän perusteiden on oltava kunnossa ja kamppailussa korruptiota vastaan on oltava selvästi voiton puolella.
Hän pitää kaiken kaikkiaan EU:n uusimpien jäsenmaiden ottamista silmätikuksi harhaanjohtavana, koska pitkätkään kansanvallan ja oikeusvaltion perinteet eivät itsestään riitä puolustamaan epäjärjestystä vastaan.
– Britanniassa on nojattu parlamentarismiin ja parlamentin suvereeniin valtaan yli 330 vuotta. Yhden kansanäänestyksen jälkeen maassa on kuohuntaa, jota on kuvattu perustuslailliseksi kriisiksi. Maassa puhutaan vakavasti siitä, että parlamenttia estettäisiin äänestämästä sopimuksetonta eroa vastaan.
Eurooppaministeri arvioi, että kaikesta huolimatta Suomen EU-puheenjohtajuuteen on ennen muuta aihetta suhtautua optimistisesti.
– Komissaareista ministereihin ja ulkomaisiin toimittajiin kaikki kehuvat Suomea järkevänä, kylmäpäisenä maana, joka tekee sen mitä pitää ja pitää sen mitä lupaa. Kehut ovat ihan ansaittuja, Tuppurainen totesi puheessaan.
19.8.2019 20:18 Päivitetty: 19.8.2019 20:18
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi Suomen puheenjohtajuuskautta EU:ssa monesta syystä vaativaksi. Yksi syy on se, että syksyyn osuu myös unionin historiassa ainutlaatuinen tilanne yhden jäsenmaan, Britannian, ollessa eroamassa.
– Brexit-kysymykseen ei puheenjohtajuutemme tule takertumaan. EU ja Yhdistyneet kuningaskunnat ovat asian sopineet ja EU:n 27 jäsenmaan yksimielistä näkemystä ei tulla muuttamaan, Tuppurainen totesi puhuessaan suurlähettiläspäivillä.
Hän muistutti, että Euroopan unionin laajentuminen Länsi-Balkanille on jälleen ajankohtainen kysymys, kun Suomen puheenjohtajuuskauden aikana pohditaan jäsenyysneuvotteluiden aloittamista Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa.
– Vaikka yksi maa haluaa unionista ulos, on useita maita, jotka haluavat sisään.
Tuppuraisen mukaan EU:n laajentumista Länsi-Balkanilla voidaan ymmärtää helposti alueellisena tai taloudellisena kysymyksenä.
– Epävakaiden poliittisten olojen ja talousongelmien alue kaipaa kipeästi pääsyä toimiville sisämarkkinoille sekä pääomien ja työvoiman vapaata liikkuvuutta.
Ero EU:n sisäpuolella olevien maiden, kuten Kroatian, ja ulkopuolella olevien, kuten Serbian, välillä on huima.
Eurooppaministerin mielestä laajentumista tulee ymmärtää laajempana strategisena kysymyksenä.
– Länsi-Balkanin alue ei ole mikään EU:n etupiiri tai takapiha – se on osa Euroopan sydäntä, jonka paikka on yhteisessä eurooppalaisessa arvounionissa. Tämä on alueen ihmisten tahto. Kansallismielisyyden ja muiden suurvaltojen vaikutusvallan kasvu ei ole vakaa yhdistelmä edelleen herkällä alueella.
Hän huomautti, että EU:n itälaajentumisessa 2004 oli kysymys hyvin samanlaisesta tilanteesta.
– Vaikka laajentuminen ei silloinkaan ollut kivuton ja yhteensovittamista on jäljellä edelleen, on se monella tapaa kuitenkin ollut menestys.
Tuppurainen lupasi, että Suomi tulee puheenjohtajakaudellaan tekemään työtä sen eteen, että jäsenyysneuvottelut päästäisiin aloittamaan.
– Laajentumispolitiikka on unionin tehokkaimpia työkaluja vaikuttaa positiivisesti kehitykseen lähialueillamme. Päämäärätietoisuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että jäsenyyttä hidastavat ja mutkistavat asiat sivuutetaan. Poliittisen järjestelmän perusteiden on oltava kunnossa ja kamppailussa korruptiota vastaan on oltava selvästi voiton puolella.
Hän pitää kaiken kaikkiaan EU:n uusimpien jäsenmaiden ottamista silmätikuksi harhaanjohtavana, koska pitkätkään kansanvallan ja oikeusvaltion perinteet eivät itsestään riitä puolustamaan epäjärjestystä vastaan.
– Britanniassa on nojattu parlamentarismiin ja parlamentin suvereeniin valtaan yli 330 vuotta. Yhden kansanäänestyksen jälkeen maassa on kuohuntaa, jota on kuvattu perustuslailliseksi kriisiksi. Maassa puhutaan vakavasti siitä, että parlamenttia estettäisiin äänestämästä sopimuksetonta eroa vastaan.
Eurooppaministeri arvioi, että kaikesta huolimatta Suomen EU-puheenjohtajuuteen on ennen muuta aihetta suhtautua optimistisesti.
– Komissaareista ministereihin ja ulkomaisiin toimittajiin kaikki kehuvat Suomea järkevänä, kylmäpäisenä maana, joka tekee sen mitä pitää ja pitää sen mitä lupaa. Kehut ovat ihan ansaittuja, Tuppurainen totesi puheessaan.
Soldierblue
Ylipäällikkö
Meinaako tämä lisää panssaroituja ajoneuvoja ?
YliKoo
Greatest Leader
Otetaan Turkki, ping @ollirehn
Voiskohan Albanialainen Eurooppaministeri tehdä Tytinkin hommat halvemmalla? Vai vaihdetaanko vain eduskuntatalon aulan vahtimestari vähän halvempaan (ja annetaan asumistuesta sitten lisää)...
Kyllä tää alkaa olemaan kohta sitä että menee niin verot kuin palkatkin valtion maksettaviksi...
Rinteen hallituskausi alkanut vauhdikkaasti. Lähes koko hallitusohjelman perusta eli työllisyys ja sen kasvattaminen on jo nyt pysähtynyt. Kausivaihteluista putsattuna pitkään jatkunut työllistymiskehitys sakkaa. Kohta työttömyys lähtee jälleen kasvuun.
kauppakamari.fi
www.iltalehti.fi
yle.fi
Talous ja työ - Keskuskauppakamari
Kauppakamareiden tavoitteena on vapaa, vauras, avoin ja kilpailukykyinen Suomi, joka on paras aivan jokaiselle.
kauppakamari.fi
Kylmä suihku Rinteen hallitukselle: Työllisten määrä väheni heinäkuussa, työllisyysaste pysyi 72,4 %:ssa - ”Positiivinen kehitys on pysähtynyt”
Työllisiä oli heinäkuussa hiukan vähemmän kuin vuotta aiemmin, ilmenee Tilastokeskuksen tiistaina julkistamasta työvoimatutkimuksesta.
www.iltalehti.fi
Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt
Kausivaihtelusta puhdistettu työttömyysaste oli heinäkuussa 6,6 prosenttia.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Kummallista, luulisi marksistihallituksen olevan otollinen aika täystyöllisyydelle. Ja mitä ihmettä? Kasonolla uhkapelataan?