Kolumni: Sanna Marin ottaa valtavan riskin – politiikan huipulla ei pelleillä
Suomalaiset tykkäävät nostaa framille nuorekkaita ja raikkaita pääministereitä, mutta ovat lopulta halunneet johtavilta poliitikoiltaan konservatiivista käytöstä, kirjoittaa Sanna Ukkola.
Sanna Marinin Instagram-päivitys herätti huomiota. NIINA ISOKOSKI
Sanna Ukkola
Tänään klo 9:14
Pääministeri
Sanna Marin haluaa muuttaa luutunutta pääministeri-instituutiota nuorekkaampaan suuntaan – mutta onko kansa siihen valmis?
Ainakin Marin ottaa asiassa valtavan riskin.
Entinen pääministeri
Alexander Stubb yritti samaa: sosiaalisessa mediassa aktiivinen Stubb päätti linjapuheensa ottamalla itsestään selfien yleisön kanssa, hän aiheutti kohun saapuessaan espoolaisen rantakahvilan tiedotustilaisuuteen sortseissa, hän hyppäsi pyörimään ihmistikkatauluna, hän twiittaili kepeästi ja huolettomasti. Hän yritti jatkaa rentoa esiintymistään omana itsenään, mutta yritys kosahti pian näpeille.
Stubb oli pääministeriksi noustessaan yksi Suomen rakastetuimmista poliitikoista, mutta asiat alkoivat mennä huonosti hyvin nopeasti.
– Pääministeri Stubbin sortsit, tikkataulu ja selfie -linja näyttää vain jalostuvan. Jotenkin toivoisi, että pääministeri tekisi tosissaan työtä kaikkien suomalaisten puolesta eikä esiintyisi kevytkenkäisenä ja huolettomana hannuhanhena, Keskisuomalaisen päätoimittaja
Pekka Mervola kuittaili.
– Häneltä karkasi mopo käsistä. Stubb twiittaili jonninjoutavia ja teki itsestään suoraan sanottuna vähän pellen. Tikkataulutempaus, jopoilu, triathlon ja polvihousut eivät uponneet kansaan. Ajat olivat ja ovat sellaiset, että kansa odotti pääministeriltään toisenlaista esiintymistä, tuolloin Ilta-Sanomissa työskennellyt
Mika Koskinen kirjoitti.
Sama Stubb, joka voitti ministerien suosituimmuusäänestykset ulkoministerinä ja ulkomaankauppaministerinä ryvettyi hyvin nopeasti pääministerinä, vaikka mies ei ollut muuttunut. Mistä siis oli kyse?
Alexander Stubbin Jopo ja sortsit olivat kesän 2014 puheenaihe. JUHA RAHKONEN
Suomalaiset ovat edelleen hyvin konservatiivisia, kun puhutaan järeimmistä instituutioista kuten pääministeri tai presidentti. Pääministeriltä odotetaan täysin toisenlaista käytöstä kuin vaikkapa ulkomaankauppaministeriltä tai muilta puolivilleiltä riviministereiltä.
Pääministeri ja presidentti ovat hahmoja, joihin kansa suuntaa katseensa kriisin hetkellä. Heihin turvataan ja heiltä odotetaan vakaata ja luotettavaa käytöstä. Jos kansakunnan läpi lyö pandemia tai suurkatastrofi, ja valtakunnassa on rajoitukset päällä, ihmiset eivät halua kuulla, että johtajat bilettävät omien kavereidensa kanssa edustustiloissa samaan aikaan.
Pääministerin toimintaympäristö on äärimmäisen konservatiivinen, hän on Suomea edustava korkein diplomaatti maailmalla. Merkelin, Putinin ja Macronin pakeille ei voi lähettää somessa trollaavaa hupsuttelijaa.
Tämä saattaa tuntua kohtuuttomalta 35-vuotiaasta Marinista, joka on joutunut äärimmäisen raskaaseen paikkaan noustessaan pääministeriksi juuri koronakriisin kynnyksellä. Myös pääministeri on ihminen.
Tähän asti media onkin jättänyt hänet hyvin pitkälti rauhaan ja kohdellut häntä suorastaan ylistäen, hyvin toisella tavalla kuin aiempia pääministereitä, mutta kuherruskuukausi alkaa olla ohitse.
Sanna Marin kertoi pääministerin
haastattelutunnilla haluavansa ravistella käytöksellään instituutiota. Hän on nuoremman sukupolven pääministeri, ja hän haluaa elää ikäisensä lailla.
Tämä on ymmärrettävää, mutta ikävä kyllä päämäärä on mahdoton. Marinin yöreissuja seuratessa voi myös perustellusti kysyä, onko kyseessä tietoinen uudistaminen vai jälkikäteinen selittely.
Marin näytti olevan myös pahastunut siitä, että hänen pienimmätkin tekemisensä nousevat isoilla otsikoilla mediaan.
Tietysti nousevat. Pääministerin pitäisi hahmottaa oma roolinsa ja asemansa: hän ei ole pelkkä 35-vuotias perheenäiti, vaan valtakunnan suurinta valtaa käyttävä päättäjä. Pelkkä pääministerin kuiskaus on moukarinisku, ja hänen jokaista tekemistään tarkkaillaan jättimäisen suurennuslasin kanssa.
Jokainen asia, jonka pääministeri tekee tai jättää tekemättä, noteerataan. Pääministeri käyttää murskaavaa julkista valtaa, jonka subjektina on koko kansa. On täysin välttämätöntä, että tällaista vallanpitäjää valvotaan ja tarkasti. Se on koko median tehtävä, se on opposition tehtävä ja se on muiden valtioelinten tehtävä.
Kesäranta on pääministerin koti, mutta se on myös instituutio: julkkisjatkot Meilahden virka-asunnossa eivät koskaan voi olla pelkästään yksityisasia.
Marinin instagramin boomer-päivitys oli älyttömin poliittinen manööveri miesmuistiin. Pääministeriä arvostellaan liiallisesta somepolitikoinnista, liian läheisestä kaveruudesta
Ilmari Nurmiseen ja ylimielisestä viestinnästä: yhdellä instastoryllä Marin rastitti kaikki kämmiboksit ja vastasi arvostelijoilleen, myös oman puolueensa eduskuntaryhmälle: En kuuntele teitä, #getoverit, toverit!
Demareissa Marinia on jo pitkään arvosteltu siitä, että hän miettii asioita somen kautta. Marin on puhunut vuosikaudet siitä, kuinka hän ei halua keskittyä henkilöihin vaan asioihin. Hän puhuu edelleen samaa, viimeksi Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa, mutta toiminta ei näytä siltä.
Nykyään pääministeri keskittyy arvostelijoiden mukaan liian paljon imagoonsa ja somen lainalaisuuksiin. Hän nauttii täysillä EU-johtajien rinnalla poseeraamisesta ja tykkää paistatella positiivisessa julkisuudessa.
Moni arvostaa pääministerissä asiallisuutta. SAMI KUUSIVIRTA
Marinia kritisoidaan myös siitä, että hän ei kuuntele muita, ei edes eduskuntaryhmäänsä: hän kokee tietävänsä asiat parhaiten eikä ota riittävän hyvin huomioon sitä, mitä ryhmä tai muut puolue-elimet ajattelevat. Hän johtaa ja päättää.
Myös Marinin varsin kokematon avustajakunta puhuttaa ryhmässä. Ongelmana pidetään sitä, että avustajakunnassa on ihmisiä, jotka vain myötäilevät ja taputtavat, eivätkä uskalla sanoa vastaan.
Tämä on monen pääministerin ongelma, ei pelkästään Sanna Marinin. Ympärille kerääntyy joukko peukuttavia jees-miehiä ja -naisia, jotka hurraavat kyseenalaistamatta kaikelle, mitä pääministeri tekee.
Marin ei ole suinkaan ainoa pääministeri, jolle näin on käynyt. Stubbin kaatuminen ja tappio
Petteri Orpolle lähti juuri eduskuntaryhmästä. Ryhmä arvosteli Stubbia siitä, että hän ei kuunnellut eikä ottanut huomioon kansanedustajia. Myös Sipilä unohti oman ryhmänsä viime vaalikaudella ja ympäröi itsensä pienellä hovilla; ryhmä oli lopulta todella kiukkuinen.
Marinin kannattaisikin unohtaa itsensä ja oma julkikuvansa ja ottaa paremmin huomioon oma eduskuntaryhmänsä: hallituksen jokaisen esityksen pitää esimerkiksi saada taakseen ryhmän tuki.
Eduskuntaryhmän tuki on elinehto sille, että puheenjohtajalla ylipäänsä on mandaatti toimia.
yle.fi
