”Mehän lupasimme hallitusohjelmassa muun muassa Suomen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, ja sillä polulla me nyt myös aidosti olemme.”
ENEMMÄNKIN voisi tehdä, Ohisalo vihjaa.
”Helsinki on hyvä esimerkki siitä, että aiemmin tavoite oli hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä mutta tällä uudella strategiakaudella päätettiin, että tavoite siirtyy vuoteen 2030. Nyt kun katsomme, mitä Euroopassa tapahtuu meidän ympärillämme, en näkisi mahdottomana, että ilmastotavoitteissa otettaisiin askelia vielä tiukempaan suuntaan.”
Ilmastotavoitteet ovatkin keskeisin kriteeri sille, millaisesta hallitusyhteistyöstä vihreät huhtikuussa 2023 järjestettävien eduskuntavaalien jälkeen haikailevat.
”Näen, että me olemme valmiita hallitusyhteistyöhön sellaisten puolueiden kanssa, jotka ottavat oikeasti tosissaan ilmastokriisin ja luontokadon. Tähän mennessä olen pannut merkille, että me olemme olleet ainoa puolue, joka on esimerkiksi esittänyt luonnonsuojelun määrärahoihin lisäystä tulevalle hallituskaudelle”, Ohisalo sanoo.
”Samaan aikaan oppositiosta tulee avauksia, että pitää vaikkapa irrottautua EU:n päästökaupasta. Ja en tarkoita nyt vain perussuomalaisia, kokoomuksestakin on tullut todella erikoisia aloitteita siitä, että täytyy hidastaa ilmastotoimia.”
ILMASTONMUUTOKSEN hillitsemisen lisäksi tiukat ilmastotoimet ovat Ohisalon mukaan Suomelle kilpailuetu. Hänen mukaansa tämä kilpailuetu voidaan menettää, jos seuraava hallitus alkaa lipsua ilmastotavoitteista.
”Kun nyt koko maailma janoaa ratkaisuja ilmastokriisin ratkaisemiseen, suomalaisella osaamisella, erityisesti vaikka teknologiapuolella, meillä on mahdollisuus saada tästä iso voitto monella tavalla.”
Siksi se tuleekin Ohisalon mukaan olemaan vihreiden kärkiteema seuraavissa eduskuntavaaleissa.