Rinteen/Marin hallituksen politiikka ja siitä keskustelua.

baikal kirjoitti:
Rakenteet ja rakenteet. Saksassa puhutaan jo täysin avoimesti, että -huonot yritykset joutaa kaatua-, niitä ei aiota tekohengittää.

Suomen julkinen sektori on liian suuri. Mutta jos sitä leikataan huolella, niin moniko yrittäjä saa ryhtyä kahtomaan uutta leipäpuuta ja tilinmaksajaa? Meillä on kokonainen armeijallinen yrityksiä, jotka saavat de facto leipänsä oikeasti julkisen sektorin maksuosoituksista. Kuulin jo pari vuotta sitten, että julkisen sektorin hankinnat, yhteistyösopimukset ja toimeksiannot ovat tulossa ns. uuteen tarkasteluun. Odotetaan sitä pakkoa, siitähän enää on kyse. Palvelut huononevat tai niitä jopa poistetaan, niinhän siinä käy.

Meidät on opetettu luottamaan siihen, että kun leikataan niin se on tervettä meininkiä. Mutta eurooppalaiseen todellisuuteen sitä on kyllä ääliömäistä enää ujuttaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomessa taisi keväällä elvytyksen seurauksena konkurssit vähentyä jollen väärin muista. Tuo kertoo mielestäni siitä, että tukea on valunut myös yrityksille joiden olisi markkinataloudessa pitänytkin kaatua. Nyt niitä tuettiin ja ne eivät vielä kaatuneet mutta todennäköisesti tulevat kaatumaan joka tapauksessa myöhemmin. Siinä on raha "sijoitettu" vähän huonosti.
 
Erkki kirjoitti:
Yllättävän korkealle reservin sotilasarvo sitten kantaa. Tiedä mihin huippuvirkaan tässä vielä itsekin pääsisi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos luutnantin arvolla pääsee tuonne saakka niin kyllä tällaisen alikessun pitäisi ainakin jonnekin keskisuuren kaupunginjohtajan jakkaralle yltää ;)
 
johan6 kirjoitti:
Meillä AY-Suomessa ollaan turhaan jumiuduttu yhteen yhteen ja perinteiseen käytäntöön työn (työvoiman, osaamisen, palvelun) myynnissä..
- siis tehdään normaali työsopimus. Työntekijä antaa pankkitilin numeronsa ja tietyn summan palkkaa tililleen. Työnantaja hoitaa kaikki palkkaan liittyvät velvoitteet.
- työntekijän ns. bruttopalkka n. 15-16 €/tunti (n. 2500,-/kk)

Vaihtoehtoisesti työntekijä voisi myydä työtään toiminimellä (yrittäjänä, Y- ja alv-numero) ja laskuttaa tilaajan (työnantajan) kanssa sovitulla tavalla palvelunsa. Työntekijä hoitaa itse kaikki verotilitykset jne. jne.
- työn laskutus tehdyiltä tunneilta n. 35-40 €/tunti, sis. alv.

Työnantajalle kustannusvaikutus on kokonaisuudessaan suurin piirtein samansuuruinen. Nykyisin käytössä olevalla tekniikalla ja sovelluksilla on helppo hoitaa velvoitteisiin liittyvät rutiinit ja tilitykset.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllähän tuota tehdään nytkin mutta ei tuo ole mikään loistava ratkaisu. Ei pitkässä juoksussa edes ostajan näkökannalta. Työnanatajan kannattaa sitouttaa hyvä tekijä työpaikkaan. Tämä onnistuu palkkaamalla hänet. Työntekijää (tulee tämä mitä kautta tahansa) tulee myös kouluttaa työhönsä ihan työpaikan sisällä. Tälläkin on oma rahalla mitattavissa oleva arvo.

Suomen ongelmana ei ole niinkään palkkataso yleisesti vaan siedettävän (kuka tämän sitten määrittelee) elämisen hinta. Suomessa asuminen, liikkuminen sekä päivittäistavarat ovat todella kalliita. Yksin siis nuo. Tuon päälle jos terveys kiinnostaa niin saa kuvetta kaivaa vielä enemmän. Yleinen hintataso on Suomessa niin kova, että kansainvälisesti vertailtuna hyvä tai jopa erinomainen palkka ei tahdo riittää elintaasoon jota voidaan pitää hyvä tai kohtuullisena on ongelma. Sitten Suomessa rutistaan kun sosiaaliturva (640e/kk miinus verot + asumistuki) on niin hyvä. että ei ihmisille työt kelpaa. Jos tuo on hyvä niin aika vähään saa olla tyytyväinen. Tuollaisella summalla elämistä kannattaa kokeilla hetki. Olikohan Lipponen joka aikoinaan kokeili. Taisi viisi päivää kokeilla ja kävi eduskunnassa syömässä 3€ lounaan kun tuli laatuun nähden halvemmaksi kuin kaupasta makaroonia ostamalla.

Se miksi Suomi on kallis maa johtuu pitkälti verotuksesta joka on korkea koska olemme hyvinvointivaltio jonka yllä pitäminen maksaa paljon koska kaikki on niin kallista. Rahaa myös kerätään enemmän kuin milloinkaan mutta silti se ei riitä. Itse olen iloinen, että olen saanut elää ja nähdä 80 luvun Suomen. Väitän edelleen, että ihmisten kannalta tuo on varmaankin ollut Suomen paras vuosikymmen.
 
Analyysi: Keskusta uhkasi hallituserolla, jos matkailurajoituksia ei höllennetä


www.iltalehti.fi

Analyysi: Keskusta uhkasi hallituserolla, jos matkailurajoituksia ei höllennetä

Vaikeiden neuvottelujen jälkeen pääministeri Sanna Marin (sd) taipui keskustan tahtoon matkustusrajoitusten höllennyksissä. Tärkein syy lienee se, että hallituksen toimintakyky säilyisi, sillä IL:n tietojen mukaan keskusta oli väläyttänyt jopa hallituseroa, kirjoittaa Iltalehden Kreeta Karvala.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
 
Raveni kirjoitti:
Itse olen iloinen, että olen saanut elää ja nähdä 80 luvun Suomen. Väitän edelleen, että ihmisten kannalta tuo on varmaankin ollut Suomen paras vuosikymmen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä väitän ihan samaa.

Olihan siinä huonotkin puolensa kuten kaikessa on mutta se oli hyvä vuosikymmen niille jotka eivät syntyneet kultalusikka suussa. Tuo aika ei ikinä palaa ja se joka ei sitä elänyt ei tule ikinä tietämään mitä on menettänyt :ROFLMAO:
 
Suomi oli parhaimmillaan vuonna 1989.

Tilastokeskus - Tieto&trendit - GPI laskettu ensimmäistä kertaa Suomelle

tilastokeskus.fi tilastokeskus.fi


Julkaistu: 12.11.2008
GPI laskettu ensimmäistä kertaa Suomelle
Aito kehitys kääntyi laskuun 20 vuotta sitten
Talouskasvu ei ole enää 1980-luvun lopun jälkeen lisännyt ihmisten kokemaa hyvinvointia, kun huomioidaan elämänlaatuun liittyvät tekijät, aiheutuneet ympäristöhaitat ja kestämättömän kehityksen vaikutukset. Juuri valmistuneiden laskelmien mukaan Suomessa hyvinvointia laskevat etenkin kasvavat tuloerot ja talouden elämänlaatua heikentävien vaikutusten sekä ympäristövaikutusten lisääntyminen.
________________
Tilastokeskuksessa on ensimmäistä kertaa laskettu Genuine Progress Indicatorin aikasarja Suomelle. GPI on "aidon kehityksen indikaattori", joka ottaa huomioon perinteistä bruttokansantuotetta kattavammin hyvinvoinnin eri ulottuvuudet rahamääräisinä. GPI antaa kansalaisten kokeman hyvinvoinnin kehityksestä paremman kuvan kuin bkt.
Juuri valmistuneiden tulosten mukaan Suomen GPI kasvoi aina vuoteen 1989 saakka, minkä jälkeen se kääntyi aina näihin vuosiin asti jatkuneeseen laskuun. 2000-luvulla GPI on painunut 1970-luvun alun tason alle.
- Tuotannon kasvun aikaansaamat positiiviset hyvinvointivaikutukset eivät juurikaan ole edistäneet tavallisen suomalaisen hyvinvointia 1980-luvun puolivälin jälkeen. GPI:n antama kuva Suomen hyvinvoinnin kehityksestä ja tulevaisuudesta herättääkin monia kysymyksiä, sanoo mittarin laskentaa on ohjannut tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastollisesta t&k -yksiköstä.
Tuloerot laskeneet indikaattoria
GPI-indikaattorin kuva hyvinvoinnista poikkeaa merkittävästi bkt-mittarin antamasta kuvasta. Korkeimmillaan, vuonna 1989, Suomen GPI oli 8 139 euroa asukasta kohden vuoden 2000 hinnoin. Bkt:n arvo oli tuolloin 21 865 euroa asukasta kohden. Vastaavasti viime vuosien alin taso saavutettiin vuonna 2004, jolloin GPI oli 2 152 ja bkt 27 818 euroa asukasta kohden. Vuonna 2007 GPI oli 3 134 euroa ja bkt 30 975 euroa asukasta kohden. Ympäristöhaittojen määrän vähentyminen on vuosina 2005-07 kasvattanut GPI:tä hienoisesti.
GPI-aineiston mukaan etenkin tuloerojen kasvu on 1980-luvun puolivälistä lähtien jatkuvasti heikentänyt asukasta kohden laskettua GPI:ia. Jos tuloerojen kasvua ei huomioitaisi, olisi GPI:n kehitys 1990- ja 2000-luvuilla ollut melko vakaata vaihdellen vajaan 6 000:n ja vajaan 8 000 euron välillä.
USA:sta tuodulla mittarilla ei ole virallista asemaa
GPI:n laskenta perustuu yhdysvaltalaisen Redefining Progress -järjestön 1990-luvulla kehittämään metodologiaan. Suomen GPI:n laskennasta on vastannut yliaktuaari Hanna Rättö. GPI-aikasarja sisältyy hänen pro gradu -tutkielmaansa Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselle. GPI:llä ei ole virallista asemaa tilastotoimessa, vaan sitä hyödynnetään tutkimus- ja kehitystoiminnassa.
Myös Yhdysvalloissa bkt on 1980-luvulta lähtien noussut reilusti, mutta GPI on pysynyt lähes entisellä tasollaan. Yhdysvalloissakaan bkt:n kasvu ei siis enää reiluun pariinkymmeneen vuoteen ole lisännyt kansalaisten hyvinvointia.
Hyvinvoinnin taloustieteen teorioiden mukaisesti GPI-mittarin lähtökohtana on yksityinen kulutus ja tulonjako. Lisäksi GPI pyrkii huomioimaan muut kuluttajien hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. GPI ottaa huomioon myös talouskasvun kestävyyden ja talouden aiheuttamat ympäristövaikutukset pitkälle tulevaisuuteen. GPI:n laskennassa yksityisten kulutusmenojen luomaa hyvinvointia korjataan erilaisten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden arvoilla.
Talouden aiheuttamien ympäristöhaittojen, etenkin niiden pitkäaikaisten vaikutusten arviointi ja laskenta on haasteellista, sillä sovelletut menetelmät ja käytettävissä oleva lähdeaineisto eivät mahdollista kaikkien vaikutusten huomioimista. GPI pyrkii myös hinnoittelemaan ympäristöhaitat kattavasti. Lisäksi ympäristövaikutusten painottaminen yhdysvaltalaisesta metodologiasta peräisin olevilla arvoilla liittyy Suomen kohdalla monia epävarmuuksia. Voi hyvinkin olla, että GPI-laskelmissa ympäristövaikutusten kokonaisarvoa aliarvioidaan.
Päivitetty 12.11.2008
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Kiuru sai näpeilleen ja pisteet siitä :ROFLMAO:

Ilmeisesti Kiurua pänni sen verran isosti tappio hallituksen matkustusrajoitusväännössä, ettei hän halunnut osallistua tiedotustilaisuuteen

Puhuttiin Suomen terveysturvallisuudesta, mutta suomalaisten terveydestä suurimman ministerivastuun koronakriisin aikana kantanutta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd) ei tilaisuudessa näkynyt, ei edes etänä.

Mutta olihan tuo taas kerran ihan tyypillistä kepulointia ja sitä voi kyllä kysyä että oliko tuo nyt tässä vaiheessa paras mahdollinen peliliike. Kaupat ja matkailualan yrittäjät voittavat ainakin aluksi jotain, mutta pahoin pelkään että muut alat ajautuvat nopeasti entistä syvempään ahdinkoon.
 
Coffee Man kirjoitti:
Minä väitän ihan samaa.

Olihan siinä huonotkin puolensa kuten kaikessa on mutta se oli hyvä vuosikymmen niille jotka eivät syntyneet kultalusikka suussa. Tuo aika ei ikinä palaa ja se joka ei sitä elänyt ei tule ikinä tietämään mitä on menettänyt :ROFLMAO:
Klikkaa laajentaaksesi...

1980-luvusta suurin osa oli hienoa aikaa. Mauno Koivisto palautti Suomen parlamentarismiin, Kekkonen ymmärsi tulla lopullisesti kykenemättömäksi ja Suomi-rock kukoisti. Diskoissa lyyti kirjoitti nuorille miehille. Kun kuuntelee Daryl Hallin ja John Oatesin Maneaterin, siinä henkii lievä ahneus ja alkuajan henki. Se oli aika, jolloin malja tyhjennettiin pohjaan asti. Loppuaika oli jo irti maasta. Filosofisena tyyppinä (konservatiivinakin) tosin olin enemmän Kaurismäen elokuvien ystävä kuin juppiajan.

Vaan oli markka-aikana ruoka kallista. Mitähän tuo maksaisi nykyään, jos... Kasarilla myös Eurooppaa lähennyttiin päättäväisesti varjoissa samalla, kun YYA-sopimusta jatkettiin suurin elein.
 
Viimeksi muokattu:
Vuosi 2020, politiikkaan palatakseni...

Yhdysvalloissa 2020 korvaa kuulemma vanhan nelikirjaimisen sanan FUCK.

Mitäs meillä... Saarikko sanoo raikkaasti juu juu ja hei hei.

Lapin vanhukset, pysykää piilossa.
 
Raveni kirjoitti:
Ongelma ei Suomessa ole sosiaali- ja työttömyysturvantaso vaan se, että ei ole työtä. Ihmisiä pitäisi uudelleen kouluttaa uusille aloille erittäin rivakkaa tahtia mutta kuinka moni luulee, että 45 vuotias perheen äiti/isä lähtee opiskelemaan 300€/kk? opintotuella laina ja velat niskassa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä nelivitosen pitäisi tehdä?

Eläkeputkeen pääsee 62 vuotiaana. Jos sitä odotellessa köllii 15 vuotta peruspäivärahalla niin ei ole mitään putkea tuloillaan.

Eikä nelivitosen tarvitse nuorison 300 euron opintotuella opiskella kun aikuisopintoraha on tarjolla 8 vuoden työhistorian jälkeen.
 
Coffee Man kirjoitti:
Kiuru sai näpeilleen ja pisteet siitä :ROFLMAO:

Ilmeisesti Kiurua pänni sen verran isosti tappio hallituksen matkustusrajoitusväännössä, ettei hän halunnut osallistua tiedotustilaisuuteen

Puhuttiin Suomen terveysturvallisuudesta, mutta suomalaisten terveydestä suurimman ministerivastuun koronakriisin aikana kantanutta perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd) ei tilaisuudessa näkynyt, ei edes etänä.

Mutta olihan tuo taas kerran ihan tyypillistä kepulointia ja sitä voi kyllä kysyä että oliko tuo nyt tässä vaiheessa paras mahdollinen peliliike. Kaupat ja matkailualan yrittäjät voittavat ainakin aluksi jotain, mutta pahoin pelkään että muut alat ajautuvat nopeasti entistä syvempään ahdinkoon.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kiuru syö itsensä vielä hengiltä, kun kaikki kampittavat (Suomen suurinta kampittajaa).

Kepulointi on kulttuurinen pysyväisilmiö. Mietin myös, mitähän kaikkea tästä seuraa.
 
Raveni kirjoitti:
Se miksi Suomi on kallis maa johtuu pitkälti verotuksesta joka on korkea koska olemme hyvinvointivaltio jonka yllä pitäminen maksaa paljon koska kaikki on niin kallista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jatketaan vielä tästä.

Suomi on Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta jossa yksilöt ovat ulkoistaneet suurimman osan asioista valtion hoidettavaksi. Julkinen terveydenhuolto, "ilmainen" koulutus, sosiaaliturva; työttymyyskorvaukset, lapsilisät, asumistuet... Lista on aika pitkä ja noiden edellä mainittujen asioiden takia täällä on korkea verotus. Korkeasta verotuksesta taas seuraa että kaikki on kallista ja ostovoimaa ei ole.

On toisenlaisiakin korkean elintason hyvinvointiyhteiskuntia joissa yksilöillä itsellään on enemmän vastuuta omasta elintasostaan. Noissa yhteiskunnissa työn tekoa arvostetaan enemmän ja verotetaan vähemmän. Kääntöpuolena sitten tietysti elintasoerot ovat suuremmat ja huono-osaisilla menee oikeasti huonosti.
 
skärdis kirjoitti:
Mitä nelivitosen pitäisi tehdä?

Eläkeputkeen pääsee 62 vuotiaana. Jos sitä odotellessa köllii 15 vuotta peruspäivärahalla niin ei ole mitään putkea tuloillaan.

Eikä nelivitosen tarvitse nuorison 300 euron opintotuella opiskella kun aikuisopintoraha on tarjolla 8 vuoden työhistorian jälkeen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kukas ne lainat maksaa opintoajalta, kämppä myyntiin ja penskat huostaan?:rolleyes:
 
Raveni kirjoitti:
Suomen ongelmana ei ole niinkään palkkataso yleisesti vaan siedettävän (kuka tämän sitten määrittelee) elämisen hinta. Suomessa asuminen, liikkuminen sekä päivittäistavarat ovat todella kalliita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Täysin totta, näin norjalaisesta näkökulmasta katsottuna. Täällä on kova vero alkoholille ja tupakalle, ja 15% alv ruualle, joka on aika suurelta osin tuotettu tehottomasti Norjassa - totta, mutta bensa on halvempaa, tulovero on noin neljänneksen alemmalla tasolla (kovatuloiselle 31% vs. 39% tjms.), kunnallisveroa ei ole, erilaisia sosiaalijuttuja menee kyllä liksasta mutta jos juot pullon viinaa päivässä ja poltat askin röökiä samassa ajassa, niin työnsaanti on ongelmistasi pienimpiä.
Yleinen palkkataso täällä on noin 80% korkeampi kuin Suomessa, ja siitäkin johtuen vahvan progressiivinen tulovero alkaa purra ihan eri pisteessä kuin Härmässä... eli koko asteikossa on massiivinen skew, ja alemmissa tuloluokissa (meikäläinen nyt), eli jossain vähän alle kolme tonnia kuussa euroina, verotus on hyvin mietoa. Siis todella mietoa, tyyliin 15-17%.
Minimipalkkaa ei Norjassa ole laissa määrätty, mutta se on asettunut noin 16 eur/ tunti tasolle. Kävin tänään leikkaamassa naapurin pensasaidat, ja hän maksoi 250 kruunua timma, joka on noin 24 euroa. Ihan normaalia. Aitaa muuten oli aika riittävästi, ja jäljet pitää siivota, sitä norskit arvostaa yli kaiken. Nämä on aika poroporvarillista sakkia, on todella tärkeää näyttää naapureille ja sukulaisille että meillä on kynsisaksilla siistitty nurmikon reunuksetkin!
 
Solidsnake kirjoitti:
Kukas ne lainat maksaa opintoajalta, kämppä myyntiin ja penskat huostaan?:rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuka ne maksaa jos jää työttömäksi jollain hiipuvalla paikkakunnalla? Ei mahda ihan heti löytyä työpaikkaa jämsäläiselle paperityöläiselle jos jää sitä vartoamaan.

Nollakorkojen aikana lyhennysvapaa on erittäin halpaa ja helppoa.

Tämä palsta on mielenkiintoinen siinä, että aina jos ehdottaa edes jonkinlaista omaa vastuuta työllistymisessä niin heti löytyy loputon määrä verukkeita miksi se toimi eikä kannata..
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top