Maailman pelastaminen vaarantuu
HALLITUKSEN päätös antaa pienille lämpövoimaloille jatkoaikaa turpeenpolttoon antaa ristiriitaisen kuvan Suomen ilmastotoimista, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori
Markku Ollikainen.
”Tässä nyt kehitellään lisätukia polttoaineelle, josta pitäisi päästä eroon”, Ollikainen toteaa.
Hallitus pääsi keskiviikkona
sopuun kehysriihen pääkysymyksistä. Yksi neuvotteluja
erityisesti hiertänyt asia oli turvekysymys, jonka osalta hallitus päätyi lopulta nostamaan energialaitosten turpeen verottoman käytön alarajaa 5 000 megawattitunnista 10 000 megawattituntiin.
Lue lisää:
Hallitus antaa pienille lämpövoimaloille jatkoaikaa turpeen polttoon
Ollikaisen mukaan päätös ei tule kuitenkaan isossa kuvassa vaikuttamaan turvealan kohtaloon Suomessa.
”On selvää, että turpeen käyttö tulee loppumaan energiayritysten tekemien linjausten ja EU:n päästökaupan myötä. Tällä päätöksellä turpeesta luopuminen vain hidastuu.”
TURPEEN käytön vääjäämättömästä loppumisesta samaa mieltä Ollikaisen kanssa on Energiateollisuuden johtaja
Jari Kostama, joka pitää lopputulosta suhteellisen onnistuneena sekä turpeen tuottajien että käyttäjien näkökulmasta.
”Pienet turvetuottajat saavat tällä päätöksellä lisäaikaa hyödyntää hallussaan ja jo tuotannossa olevia turvesoita.”
Kostaman mukaan päätöksessä on kyse sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta turvetuotantoalalla. Pienille yrittäjille tarjotaan mahdollisuus rauhalliseen siirtymään pois turpeen tuotannon ja käytön parista. Päätöksen ilmastovaikutuksiakaan Kostama ei pidä merkittävinä.
”Tämä ratkaisu ei millään muotoa mahdollista turvetuotannon kasvua. Isossa mittakaavassa päästökauppa ohjaa turpeen ulos markkinoilta.”
Suomen luonnonsuojeluliiton Liisa Toopakka ja Energiateollisuuden Jari Kostama.KUVA: SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO, JARI KOSTAMA
KIITOKSIA lopputulokselle ei sen sijaan heru Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija
Liisa Toopakalta.
”Olihan tämä lopputulos aika älyttömältä tuntuva ja pettymys. Käytännössä tämä on suoraa tukea turpeen käytön jatkamiselle, vaikka ilmastomielessä kehityssuunnan pitäisi olla päinvastainen.”
Turpeen verottoman käytön alarajan nostaminen oli nimenomaan sellainen kysymys, josta Suomen luonnonsuojeluliitto jätti eriävän mielipiteen maaliskuun lopussa työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmässä.
Toopakka on myös huolissaan siitä, että päätös antaa vääränlaisen kuvan turpeen tulevaisuudesta turvealan yrittäjille.
”Jos ei tehdä suunnitelmaa siitä, miten turpeen käytöstä päästään eroon, vaarana on, että käyttö jatkuu tulevaisuudessa.”
VIHREIDEN näkemyksen mukaan hallituksen sopuun kuuluu, että jos turve lisää päästöjä, muilla aloilla on päästävä vastaaviin vähennyksiin. Vähennykset tehtäisiin esimerkiksi maataloudesta tai liikenteestä.
Ilmastopaneelin Ollikainen toteaa päästövähennykset muualla on vähintä mitä voidaan tehdä, mikäli halutaan tavoitella hiilineutraaliutta.
”Esimerkiksi liikenteestä päästöjen vähentäminen on kuitenkin kalliimpaa kuin turpeesta, eli se tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi. Maataloudessa on enemmän mahdollisuuksia”, Ollikainen sanoo.
Hänen mukaansa tärkeintä kuitenkin on että päästöjen kokonaismäärä saadaan pidettyä laskussa.
Samaa mieltä Ollikaisen kanssa tästä on Toopakka.
”Tietenkin tässä pitää katsoa kokonaisuutta. Tämä oli yksi niistä lopputuloksista, mitä vähiten toivoimme, mutta aina asiat voisivat olla pahemminkin.”