Rooman armeija

Museo

Kenraali
Aloitetaan oma ketju tällekin niin saadaan vähän historiallista perspektiiviä tähän vänkäämiseen.

Ylipäällikkö Hadrianus kävi poikaystävänsä Antinoosin kanssa kesällä 128 seuraamassa Kuudennen kommagenelaisten kohortin ratsumiesten harjoituksia tehden seuraavia huomioita:

"Vaikeaa on kohortin ratsumiesten miellyttää yksinäänkään, vielä vaikeampaa on välttää epämiellyttävyys ratsuväen harjoitusten jälkeen: kentän mittasuhteet ovat toiset, toinen on heittäjien lukumäärä, käännöksiä tehdään alituiseen oikealle, cantabrialainen muodostelma on ahdas, hevosten ruhot ja aseidenne kunto ovat palkkauksenne tasolla. Mutta teidän intonne esti minua ikävystymästä, ja te teitte reippaasti sen mitä pitikin. Lisäksi te linkositte kiviä, taistelitte heittoaseilla ja hyppäsitte kaikkialla notkeasti satulaan. Catullinus, minun käskynhaltijani, senaattorisäätyinen mies, on selvästi erittäin kunnollinen, koska hänen alaisinaan ovat teidänlaisenne miehet!"

Kuten huomaatte havainnot ovat kuin suomalaisen TK-miehen kynästä viimeisten sotien aikaan. Mutta kysymys kuuluu mihin legioonaan kyseinen kohortti kuului?
 
Annetaan lisää vihjeitä. Kuudes kommagenelaisten kohortti kuului maantieteellisesti Rooman eteläpuolelle sijoitettuun legioonaan. Legioonan tehtäviin kuului järjestyksen pito, rajan vartiointi kapinoivia heimoja vastaan sekä rakennustoiminta. Legioona pysyi toiminnassa lähes puoli vuosituhatta.

Puheena ollut matkustelustaan tunnettu ylipäällikkö Hadrianus rakennutti mm. Pantheonin, nykyään maailmanperintökohteena olevan oman villan sekä vallin Skotlannin rajalle. Hän myös julistutti Niilin risteilyllä epämääräisissä olosuhteissa kuolleen poikaystävänsä Antinoosin pyhimykseksi (mistä syystä häntä esittäviä alastonpatsaita löytyy edelleen runsaasti).

Yrittäessään kieltää juutalaisilta ympärileikkauksen 132 Hadrianus siirrätti myös kyseessä olleen legioonan pääosat kukistamaan syntynyttä kansannousua. Tämän Bar Kokhban kapinan jälkeen loput Palestiinassa vielä silloin asuneet juutalaiset pakkosiirrettiin diasporaan valtakunnan muihin osiin.

Ja nakataan vielä karttakin tähän. Mikä legioona on siis kyseessä?

757px-Roman_Empire_125.svg.png
 
Legioona X Fratensis.

Legio X Fretensis oli roomalainen legioona. Octavianus perusti sen vuosina 41-40 eaa. riehuneen sisällissodan takia. Legioonan tunnukset olivat härkä, laiva, roomalaisten meren jumala Neptunus ja villikarju.

Vuonna 36 eaa. legioona taisteli voittoisasti Sextus Pompeiusta vastaan Nauluchusin taistelussa ja vuonna 31 eaa. Aktionin taistelussa Marcus Antoniusta vastaan Octavianuksen puolella.

20 eaa. legioona oli Juudean provinssissa, josta se myöhemmin siirrettiin Syyriaan.

Vuonna 58 Fretensis otti osaa Parthian sotaan komentajanaan Gnaeus Domitius Corbulo ja ensimmäisessä juutalaissodassa 66-73 se taisteli juutalaiskapinallisia vastaan ja osallistui muun muassa Jerusalemin piiritykseen ja Masadan vuorilinnoituksen valtaamiseen. Legioona taisteli myös Toisessa juutalaissodassa vuosina 132-135.

Legioona katoaa lähteistä vuonna 410.

Aika kova kyssäri.
 
setämies kirjoitti:
Legioona X Fratensis

Hyvä yritys mutta väärä vastaus. Setämiehen tarjoama Kymmenes legioona muuten menetti tukikohtansa Jerusalemissa juutalaisille ja Rooma joutui marssittamaan ja laivaamaan lisää sotajoukkoja tuhansien kilometrien päähän Lähi-itään aina Britanniasta saakka.

Lopullista ratkaisua kapinallisjohtaja Simon bar Kokhban aiheuttamaan juutalaisongelmaan haettiin sotilaskomentaja Julius Severuksen johdolla. Kokonaisista legioonista paikalla oli VI Ferrata, X Fratensis, XXII Deiotariana (joka tuli tuhotuksi) ja II Traiana Fortis, lisäksi isoja osastoja legioonista III Cyrenaica, III Gallica, II Scynthia ja III Augusta, 17 apujoukkojen osastoa ja laivaston merimiehiä Italiasta. Antiikin historioitsijoista Dio Cassius arvioi konfliktin uhrimääräksi 580 000. Oli miten oli suurempia määriä juutalaisia ei Palestiinan alueella juuri tavattu ennen vuotta 1882.
 
No ei ollut noista kumpikaan. Lopetetaan nyt tämä arvailu ja paljastetaan oikea vastaus eli Legio III Augusta (Kolmas keisarillinen legioona), jonka myöhempi tunnuslause oli kuvaavasti "Uskollinen kostaja". Hadrianus vieraili 128 roomalaisessa Afrikassa ja tutustui mm. ainoan sinne sijoitetun legioonan toimintaan.

Nykyajan näkökulmasta on välillä vaikeaa ymmärtää kuinka tehokkaita sotakoneita vakinaiset legioonat olivat. Niihinhän kuului perinteisen jalkaväen lisäksi tiedusteluosat, ratsuväkeä ja rakennusosastot. Valtakunnan loppuaikoina ratsuväen osastot korvasivat sitten rekrytointiongelmien vuoksi legioonat armeijan tärkeimpinä osastoina.

Jos Juudeassa uhrimäärä oli satoja tuhansia sai Caesar Gallian sodassa puolella tusinalla vakinaisella legioonalla uhrimäärän nousemaan miljooniin. Keisariajan 25 vakinaista legioonaa olivat kalliita ylläpitää ja sidottuja raja-alueiden turvallisuudesta vastaamiseen. Niitä ei todellakaan marssitettu toiselle puolelle valtakuntaa minkään pikkusyyn takia.

Juutalaisten kapinoinnin tukahduttaminen vaati Roomalta vuosikymmeniä ja merkittäviä sotilaallisia panostuksia. Joskus olen miettinyt mikä rooli juutalaisten uskonnolla oli koko fiaskoon. Sehän oli monoteistinen uskonto joka ei suvainnut muita jumalia, odotti messiasta (joidenkin mukaan hän oli Simon bar Kokhba) ja uskoi olevansa valittu kansa jolla oli itseoikeus pyhään maahan.

Roomalaisten kannalta varhaiset kristitytkin olivat varsin epäilyttävää porukkaa; hehän palvoivat teloitettua rikollista jumalana, eivät olleet uskonasioissa suvaitsevaisia kuten sivistyneet roomalaiset ja kaiken lisäksi kyseessä oli köyhien suljettu lahko. Vasta kun kristityt muuttivat oppiaan siten että he tunnustivat Rooman keisarin edustavan kristityn Jumalan hyväksymää maallista esivaltaa eivätkä enää olleet niin kriittisiä pakanallisia menoja kohtaan hommat alkoivat rullaamaan.

Voiko tästä sitten ammentaa jotain nykypäivään? No ei varmaan voi mutta on näiden samantyyppisten ongelmien kanssa painittu ennenkin.
 
Kuka kirjoitti muistelmiinsa seuraavat sanat?

Kävin useita sotia maalla ja merellä koko maanpiirin alueella, sekä valtion sisäisiä että ulkoisia vihollisia vastaan. Voittajana armahdin kaikki armoa anovat kansalaiset. Vieraat kansat, jotka saattoi turvallisesti armahtaa, mieluummin säästin kuin tuhosin. Minua palveli uskollisuudenvalan vannoneina sotilaina noin viisisataatuhatta Rooman kansalaista. Näistä asutin siirtokuntiin tai palautin omiin kaupunkeihinsa täysinpalvelleina vähän yli kolmesataatuhatta ja jaoin kaikille joko peltomaata tai rahaa palkkioksi sotapalveluksista. Sain sotasaaliiksi kuusisataa laivaa kolmisoutua pienempien alusten lisäksi.
 
Museo kirjoitti:
Kuka kirjoitti muistelmiinsa seuraavat sanat?

Kävin useita sotia maalla ja merellä koko maanpiirin alueella, sekä valtion sisäisiä että ulkoisia vihollisia vastaan. Voittajana armahdin kaikki armoa anovat kansalaiset. Vieraat kansat, jotka saattoi turvallisesti armahtaa, mieluummin säästin kuin tuhosin. Minua palveli uskollisuudenvalan vannoneina sotilaina noin viisisataatuhatta Rooman kansalaista. Näistä asutin siirtokuntiin tai palautin omiin kaupunkeihinsa täysinpalvelleina vähän yli kolmesataatuhatta ja jaoin kaikille joko peltomaata tai rahaa palkkioksi sotapalveluksista. Sain sotasaaliiksi kuusisataa laivaa kolmisoutua pienempien alusten lisäksi.

Olisiko ollut Octavianus alias Augustus?
 
Bodyguard kirjoitti:
Museo kirjoitti:
Kuka kirjoitti muistelmiinsa seuraavat sanat?

Kävin useita sotia maalla ja merellä koko maanpiirin alueella, sekä valtion sisäisiä että ulkoisia vihollisia vastaan. Voittajana armahdin kaikki armoa anovat kansalaiset. Vieraat kansat, jotka saattoi turvallisesti armahtaa, mieluummin säästin kuin tuhosin. Minua palveli uskollisuudenvalan vannoneina sotilaina noin viisisataatuhatta Rooman kansalaista. Näistä asutin siirtokuntiin tai palautin omiin kaupunkeihinsa täysinpalvelleina vähän yli kolmesataatuhatta ja jaoin kaikille joko peltomaata tai rahaa palkkioksi sotapalveluksista. Sain sotasaaliiksi kuusisataa laivaa kolmisoutua pienempien alusten lisäksi.

Olisiko ollut Octavianus alias Augustus?

Kyseessähän ovat tosiaan viime vuonna suomeksi ilmestyneet keisari Augustuksen muistelmat eli Res gestae dive Augusti vuodelta 14. Tekstissä korostetaan perinteistä roomalaista hyvettä eli hallitsija lempeyttä (clementia), vaikka sisällissodat poliittisia vastustajia kohtaan olivat hyvinkin raakoja. Brutuksen päähän tuotiin Caesarin patsaan juurelle jostain Hispaniasta ja Kleopatra pakotettiin itsemurhaan myrkkykäärmeellä.

Vallatut kansat tosin pakkoroomalaistettiin lempeästi heti sen jälkeen kun vihollisen sotajoukot oli teurastettu. Ammattiarmeijaksi hyvää vauhtia muuttuneen sotalaitoksen evp. sotilaiden asuttaminen taas ei ollut yhtään suosittua kansan keskuudessa, sillä sen takia piti sosialisoida yksityisiltä maita ja ottaa verouudistuksessa käyttöön kansalaisia ilahduttanut pysyvä viiden prosentin perintövero. Sotasaaliksi saadut alukset taas saatiin Aktionin, Mylain ja Nauloksen meritaisteluista.
 
Roomalaisen legioonan organisaatio Mariuksen jälkeen.

 
https://www.warhistoryonline.com/war-articles/huge-discovery-of-roman-artifacts.html
Huge Discovery of Roman Artifacts Near Krefeld, Germany
May 28, 2018 George Winston

roman-soldiers.jpg


SHARE:FacebookTwitter

A wealth of Roman artifacts has been unearthed over the past ten months north of the town of Krefeld in Germany’s North Rhine-Westphalian region. Excavations carried out by a team of 30 academics, students, and other helpers worked their way through an area of 44,000 square yards to reveal, when boxed, over 2640 cubic feet of beautiful items, all bearing witness to the turbulent Roman history of this area.
 
Tarkistin asian internetistä. :)

Maalla paremmin varustetut ja kurinalaiset roomalaisjoukot olisivat olleet niskan päällä, mutta meritaistelu olisi ollut eri asia.

Roomalainen legioona olisi hakannut mennen tullen tällaiset epäjärjestyneet joukot. Idästä tulleet ratsastavat jousimiehet olivat roomalaisille hankala vastus. Mutta vain miekoin varustetut pienet joukot olisi jyrätty rutiinilla.

Aika romahdus euroopassa oli tapahtunut kun viikingit pystyivät terrorisoimaan eurooppaa. Ei olisi mitenkään voinut tapahtua rooman vallan aikaan.

http://www.ancientfacts.net/roman-legion-vs-vikings-win/
ROMAN LEGION VS VIKINGS: WHO WOULD WIN?
 
Minusta tämä on paras kohtaus mitä televisiossa on näytetty antiikin ajan taisteluista. Muodostelma pysyy kasassa, tai siihen ainakin pyritään. Taistelu ei ole sarja kaksintaisteluita.

 
Maalla paremmin varustetut ja kurinalaiset roomalaisjoukot olisivat olleet niskan päällä, mutta meritaistelu olisi ollut eri asia.
Mutta vaikka viikinkien laivat olivat nopeita ja ketteriä, millä he olisivat taistelleet merellä? Eihän heillä ollut kuin miekat, keihäät ja kirveet aseina. Roomalaisilla oli tietääkseni jousiampujia ja jopa ballistoja. Ja roomalaistem kalereissä keulapuskuri. Viikingeille jäi siis vain ajaa kalerin kylkeen ja yrittää vallata se mies miestä vastaan taisteellen.
 
Mutta vaikka viikinkien laivat olivat nopeita ja ketteriä, millä he olisivat taistelleet merellä? Eihän heillä ollut kuin miekat, keihäät ja kirveet aseina. Roomalaisilla oli tietääkseni jousiampujia ja jopa ballistoja. Ja roomalaistem kalereissä keulapuskuri. Viikingeille jäi siis vain ajaa kalerin kylkeen ja yrittää vallata se mies miestä vastaan taisteellen.
Matalasta viikinkiveneestä olisi ollut hankala nousta paljon korkeampaan roomalaiseen laivaan. Viikinkiveneen tuhoamisen olisi saattanut riittää kun vaikka satakiloinen kivi pudotettaisiin monta metriä alempana olevaan veneeseen (itse keksimäni ase tähän kuvitteelliseen taisteluun).

Mutta nopeutensa ansiosta olisivat ehkä voineet tehdä rannikolle ryöstöretkiä. Jokia pitkin sisämaahan meno olisi tiennyt varmaa tuhoa kun paluureitti voidaan sulkea.
 
Matalasta viikinkiveneestä olisi ollut hankala nousta paljon korkeampaan roomalaiseen laivaan. Viikinkiveneen tuhoamisen olisi saattanut riittää kun vaikka satakiloinen kivi pudotettaisiin monta metriä alempana olevaan veneeseen (itse keksimäni ase tähän kuvitteelliseen taisteluun).

Mutta nopeutensa ansiosta olisivat ehkä voineet tehdä rannikolle ryöstöretkiä. Jokia pitkin sisämaahan meno olisi tiennyt varmaa tuhoa kun paluureitti voidaan sulkea.
Ettehän te hyvät ihmiset nyt voi verrata viikinkilaivaa ja Roomalaista sota-alusta. Toinen formula F1 ja toinen uiva laituri heittokoneella. Viikinkialus ja sen suunnittelijoiden rakentajien ja käyttäjien merimiestaidot olivat täysin toiselta planeetalta, roomalaisilla ei olisi ollut minkäänlaista mahdollisuutta päästä lähellä eikä todennäköisesti edes merelle niissä olosuhteissa joissa viikingit toimivat. Ei siitä saa meritaistelua. Lisäksi meritaistelu ei ollut varsinaisesti roomalaistenkaan tavoitekamppailu.

Mitä tulee sitten viikinkien taistelutapaan; juuri nämä pohjoiset germaaniheimot olivat saaneet aimoannoksen roomalaiskulttuuria, ja ihan roomalaisten tarkoituksella jakamana. Teutoburgin jälkeen roomalaiset joutuivat hyväksymään, että pohjoiseen päin ei kannata edetä, mutta siellä olevat germaanikansat voidaan roomalaistaa, sen voi helpoimmin tehdä näiden omien ylimysten kautta. Sittemmin viikingeiksi kutsutut skandinavian alueella asuneet pohjoisgremaani-heimot olivat omaksuneet paljon roomalaisilta, ja Rooman romahduksen jälkeen näillä kansoilla meni varsin hyvin. Hieman keskinäistä sotimista lebensraumin puitteissa - mutta millaista ! Tästä on löydetty hämmästyttäviä asioita; pohjoisilla germaaneilla oli tapana (joka kummastutti roomalaisia) upottaa voitetun vastustajan aseet järveen. Näitä ase-uhreja on nyt löydetty soista ja todettu että a) aseet ja varusteet ovat olleet keskenään samanlaisia b) varusteissa on nähtävissä kolme arvoluokkaa, joka viittaa hyvin organisoituun sotaväkeen ja c) varusteet on toisinaan varustettu tunnuksin, jotka viittaaavat siihen että joukko on varustettu, ei siis joku poppoo joka on tuonut omat kalusteensa. On siis syytä, sen sarvikypärän lisäksi, suhtautua varauksella populäärikulttuuriin ja romanttiseen kuvaan villeistä pohjanmiehistä. Nämähän ovat pitkälti viikinkien uhrien ja vastustajien luomia kuvia ja kirjoittamaa historiaa. Tottahan se vituttaa kun saa pataan maahantunketujalta, eikä sitä varmaan lähde ihan ensi töikseen kehumaan ; "olipa hienoa kun hyvin johdettu ja organisoitu herrasmies jokko saapui maahamme ja vei meiltä rahat". Toki tämä hurja kuva on sopinut sittemmin myös viikinkien jälkeläisille.

Enkä nyt sano etteikö ne kovia ja julmia miehiä ole olleet. Päin vastoin, tuossa kesälomalla nauratti kun käytiin riimukiviä läpi pitkin Ruotsia, niin Öölannissa oli yhden veikkosen pojat pystyttäneet faijalleen kiven ja isän nimi oli riimukivillekin poikkeuksellisen raisu ...rakas-isimme-julmankova-tappaja-alistaja.

Mutta siis se mitä halusin tuoda esille on, että kuvitteellisessa kohtaamisessa Rooma vs. viikingit, vastakkain olisi ollut kaksi hyvin organisoitua ja johdettua armeijaa. Tiedä sitten miten siinä olisi käynyt, ehkä ... RIP XVII XVIII ja XIX kertoo jotain
 
Minusta tämä on paras kohtaus mitä televisiossa on näytetty antiikin ajan taisteluista. Muodostelma pysyy kasassa, tai siihen ainakin pyritään. Taistelu ei ole sarja kaksintaisteluita.

Rooman legioonathan kykenivät huoltamaan itseään taistelunkin aikana, kuri, koulutus ja osaaminen oli ammattiarmeijalla täysin eri luokkaa kuin vastapuolella. Taistelu päättyi viimeistään siihen että vastustaja oli puoli unessa ja ilman ruokaa sekä vettä.
 
Näppäsin kuvan kirjasta Rooman sotilasmahti.

rooma2.jpg
 
Back
Top