http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1457075733422
HS seurasi Suomen osallistumista Norjan sotaharjoitukseen – ”Tämä on vapaa sotapeli”
Sotaharjoitus Norjassa panee jääkärit eläytymään.
Snåse. Valkolaikukas suomalainen rynnäkkövaunu pysähtyy pataljoonan varakomentajan viereen. Joukot ovat vetäytymässä vihollisen painostaessa, ja komppanian päällikkö nousee vaunun luukusta puhumaan.
”Charlie vitonen, kakskytykkönen on tuhoutunut ja kolme vihollisen taistelupanssarivaunua on tuhottu.”
”Pitävätkö sulutteet?`”
”Kyllä ne pitää. siellä on kaksi miinoitetta vielä välissä. Mä menen taka-alueelle, en pysty tästä enää johtamaan, tää on ihan umpiperä.”
”Ja Hasse jää tähän?”
”Hasse on kuollut.”
Pysäyttävä keskustelu kertoo eläytymisestä rooleihin Norjan suuressa Cold Response -talvisotaharjoituksessa, johon Suomi osallistuu tänä vuonna yli neljänsadan sotilaan voimin. Lähinnä Porin prikaatissa kansainvälisiin valmiustehtäviin koulutetut reserviläiset muodostavat yhdessä ruotsalaisen ja norjalaisen komppanian kanssa pataljoonaan, joka on viime vuorokaudet käynyt viivytystaistelua hyökkääjää vastaan.
Aluetta on jouduttu usean vuorokauden kuluessa luovuttamaan noin kilometri tunnissa.
Jopa 15 000 sotilaan suurharjoitukseen osallistuu väkeä 14 maasta. Norjan isännöimä harjoitus on harvinaisempaa lajia, jossa tapahtumia ei ohjaa tarkka käsikirjoitus.
”Tämä on erikoislaatuinen siksi, että harjoitus on rakennettu vapaaksi sotapeliksi, jossa komentajat tekevät päätöksiä ja sotilaat toteuttavat tehtäviä”, pataljoonan esikuntapäällikkö majuri Mikko Leppälä kertoo.
”Vapaaottelun” luonteesta johtuu, että harjoituksen kulkua on vaikeampi ennakoida etukäteen. Yhteen ottavien prikaatien komentajat tekevät omia ratkaisujaan ja erotuomarit tarkkailevat tilannetta.
Leppälän esikunta olikin perjantaina pakkaamassa tavaroitaan ja lähtemässä loitommalle. Leppälä piti harjoitusta tavanomaista todentuntuisempana.
”Tämä on kahden komentajan kamppailu. Minä en esimerkiksi tiedä missä yksi vihollispataljoona liikkuu ja se saattaa tulla tälle alueelle koska tahansa”, Leppälä sanoo.
”Kadonneella” vihollisyksiköllä tiedettiin olevan kalustoa, jolla se pääsisi kimppuun jopa alueen paksujen hankien läpi ohi pääteiden.
Hiljattain varusmiespalvelunsa lopettaneet reserviläiset ovat niin ikään innokkaita. Suurharjoituksessa on mukana runsaasti joukkoja useasta Nato-maasta mukaanlukien ammattisotilaita Britanniasta ja Yhdysvalloista.
Jääkäri Jetro Uski hiihtää perinteisellä tyylillä tien viertä ja kertoo korkeilla kierroksilla mitä hänen kohdalleen sattui.
”Aiheutimme vahinkoa kahdelle vihollisen panssarille. Norjalaisäijät lähtivät lumikengissä meidän perään, saivat kiinni meidät”, espoolainen Uski kertoo. Aikansa ammuskeltuaan osapuolet julistivat tilanteen ratkaisemattomaksi ja vetäytyivät tahoilleen.
Uskin mielestä suurharjoituksen rasittavin puoli on unen puute ja pitkät odottelut kylmässä.
Toisaalla ryhmä suomalaisia pitää taukoa norjalaisen maanviljelijän ladossa. Rynnäkkövaunu on peruutettu sisään ja vesi höyryää Trangiassa.
”En ole vielä ollut kansainvälisissä tehtävissä, mutta paperit on vetämässä”, vaununjohtaja Ville Merivirta sanoo. Porin prikaatissa palvelleet on koulutettu ja he ovat pääosin sitoutuneet osallistumaan kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin, kun kutsu käy.
Harjoituksen koko ja sen levittäytyminen laajalle alueelle on pitänyt suomalaiset loitolla muiden muasta Yhdysvaltain merijalkaväen osastosta, joka nousi aiemmin kuluneella viikolla maihin osana hyökkäävää prikaatia. Harjoittelu amerikkalaisten ja muiden Nato-maiden kanssa kuuluu kuitenkin vakio-ohjelmaan, vaikka se ja siitä tiedottaminen herätteleekin välillä intohimoja Eduskunnassa.
Yöpartioita tuntureilla, hiihtäneet keskimäärin 12-15km. Henki hyvä, vaikka aluksi oli hieman XXXXXXX. Kylmät kelit kuulemma on ollut. (tuo nyt ei yllätä!!)
.