Rynnäkkökivääriin hidastinkoneisto

[Heikkilä]

Jos integrointiväliä nyt lyhennetään ...

Näin ei saa tehdä, jos se impulssi eroaa nollasta niissä pisteissä, jotka jätät integroinnin ulkopuolelle. Muutenkin olisi järkevää ottaa integrointivälin alkupisteeksi se hetki, jolloin nalli laukeaa ja loppupisteeksi se hetki, kun iskuvasara on levossa ja vireessä latausliikkeen päätteeksi valmiina iskemään seuraavaan nalliin. Eli vertailu tehdään aina samoilla reunaehdoilla ja koko lataussyklin yli.

Ei minun tarvitse tätä itselleni todistaa, mutta voin lähettää sen exceltaulukon yv:nä jos et itse jaksa tehdä sellaista. Tuo käppyrähän on muotoa A * exp(-B * x^2), missä B on leveyttä säätelevä parametri ja A on normitus, eli se huolehtii siitä että kokonaispinta-ala pysyy ykkösenä.

 

[Second]

Ihan toiseen laitaan tarkastelun viedäkseni: muutamat varusmieskouluttajat ovat jakaneet havaintoja siitä että monien varusmiesten rekyylikammo herää ensimmäisissä pitkän patruunan ammunnoissa. US-puolella taas tuntuu olevan konsensusta siitä että 380ACP ja 9mmPara välissä kulkee vastatuuppauksen herättävä raja. Löytysikö tuosta lähestymisestä viitettä sille miksi suht tuore rekryytti ampuu mainiosti 5.56/5.45+optinen tähtäin -yhdistelmällä? Eli perinteiset, luontaisia reaktioita vastaan opeteltavat ison paukun salat voidaan ohittaa?

Perinteisesti .308:ia (eli 7.62x51) on pidetty vielä jokamieskaliberina, mutta tämä on metsästävien henkilöiden näkemys ja luokitus. Eli se on vielä sellainen inhimillinen kaliberi jota jokainen kykenee ampumaan, siitä ylöspäin sitten aletaan katsoa kuka on mies joka ei pelkää rekyyliä. Noin karkeasti jaoteltuna. Neitikaliberiksikin sitä kutsutaan :a-laugh:

Mutta varmaan suurin osa metsästäjistäkin tunnustaa että jos ammunnat on aloitettu .308:lla niin kyllä se totuttelua vaatii.

No patruunastahan tuo riippuu myös, tuossa just kuukausi sitten ammuskelin Barnaulin 7.62x54R:ää ja kyllä se on Sakon ja Lapuan rata- ja mehtuupaukkuihin verrattuna melkoisen kova potkimaan ja pitämään meteliä. Pölähdys piipun suullakin vakuutti. Vähän kuin ampuisi kertalaukaushaulikolla ensin vaikka keveitä 28g kiekkolatinkeja ja sitten siirtyy käyttämään jotakin 36g mehtuulatinkeja. En tajua että miten se oli semmoinen hirviö, painoa ei musitaakseni ole kuin 11g mutta taitaa lähteä 900m/s (pakkauksessa ei ole lähtönopeus merkintöjä). Esim Lapun Naturalis painaa saman verran mutta lähtee jotakin 800m/s luokkaa, tai jopa hitaammin.

 

[noska]

Tuossahan

on yksi ratkaisumalli käytössä.

Muistaakseni AMACin puolituumaisessa on tukkiin rakennettu iskunvaimentajat (samankaltaiset kuin autoissa)

 

[AlphaBravo]

Näin ei saa tehdä, jos se impulssi eroaa nollasta niissä pisteissä, jotka jätät integroinnin ulkopuolelle.

Totta kai integrointiväli muuttuu, mikäli voiman vaikutusaika muuttuu. Tällöin impulssi levitetään pidemmälle ajalle. Ts. rekyylituuppaus kestää pidempään, mutta keskimääräinen voima pienenee. Tähän perustuvat ne kaikenlaiset bufferit, hydrauliset jousipakat sun muut rekyylivaimentimet, joita aseisiin jälkimarkkinoilla kaupataan.

Muutenkin olisi järkevää ottaa integrointivälin alkupisteeksi se hetki, jolloin nalli laukeaa ja loppupisteeksi se hetki, kun iskuvasara on levossa ja vireessä latausliikkeen päätteeksi valmiina iskemään seuraavaan nalliin. Eli vertailu tehdään aina samoilla reunaehdoilla ja koko lataussyklin yli.

Niinpä, mutta jos se lataussykli kestää pidempään, tehdään vertailu pidemmän aikavälin yli.

Lataussykliä voidaan myös tarkastella osittain, kuten esim. sitä vaihetta kun liikkuvat iskevät taakse. On suuri ero siinä, tapahtuuko se teräs terästä vasten vai hidastaako joku jousi tai bufferi liikkuvat vähemmän äkkinäisesti.

Ei minun tarvitse tätä itselleni todistaa, mutta voin lähettää sen exceltaulukon yv:nä jos et itse jaksa tehdä sellaista.

Tekaisinkin jo (ihme juttu, miten tällaiset jutut jäävät päälle...:blush Normaalijakauman käppyrä on siitä hämäävä tässä tapauksessa, että se ei koskaan ole nolla. Mutta kyllä se toimii, kunhan integrointivälit arvioi oikein.

Mites olisi tällainen esitystapa:

Delta t on siis aikaväli ajanhetkestä t1 ajanhetkeen t2. Impulssi on aina keskimääräisen voiman ja vaikutusajan tulo, vaihteli voima miten tahansa. Jos vaikutusaika muuttuu ja impulssi pysyy samana, keskimääräisen voiman täytyy myös muuttua.

Esitän anteeksipyyntöni, mikäli tämä alkaa kuulostaa liian akateemiselta. :angel:

 

[AlphaBravo]

Ihan toiseen laitaan tarkastelun viedäkseni: muutamat varusmieskouluttajat ovat jakaneet havaintoja siitä että monien varusmiesten rekyylikammo herää ensimmäisissä pitkän patruunan ammunnoissa. US-puolella taas tuntuu olevan konsensusta siitä että 380ACP ja 9mmPara välissä kulkee vastatuuppauksen herättävä raja. Löytysikö tuosta lähestymisestä viitettä sille miksi suht tuore rekryytti ampuu mainiosti 5.56/5.45+optinen tähtäin -yhdistelmällä? Eli perinteiset, luontaisia reaktioita vastaan opeteltavat ison paukun salat voidaan ohittaa?

Tuossa on hyvinkin perää. Olen pistänyt merkille, että niillä jotka ovat aloittaneet ammunnan jo skidinä ilmakolla ja sitten piekkarilla, on pitkä etumatka kun aletaan ampumaan isolla kiväärillä. Syynä voi juurikin olla se, että rekyylikammoa ei ole.

En oikeastaan pitäisi ollenkaan tyhmänä, että intissä annettaisiin ensi alkuun vaikka muutaman sadan laukauksen piekkarikurssi ennen rynkkyyn siirtymistä. Piekkarit ovat halpoja ja patruunat eivät maksa juuri mitään. Vaikka joku Rugerin itselataava peruspiekkari kävisi, mutta onhan saatavana myös erilaisia replikoita rynkyistä. Ehkä joku niistä jopa kestäisi varusmieskäyttöä...

 

[AlphaBravo]

Kuinkahan toimii nuo hidastetut massasulkuiset systeemit? Massasulkua itsessään käytetään tänä päivänä varsin vähän enää (iso ja raskas lukko-luisti heiluu aseen sisällä), mutta Jos yhtään muistan Ase-Atlasta oikein niin Esim G3:ssa ja MP5:ssa muistaakseni on kyseisestä systeemistä tuo hidastettu versio, kovin laajalle se kai ei ole levinnytkään käyttöön. En tarkalleen tiedä miten massasulkua hidastetaan noissa malleissa ja miten se poikkeaa ampumatuntumaltaan sitten vaikkapa Suomi Konepistoolista, jossa massat kuitenkin heiluttaa asetta melko paljonkin... Tosin hyvällä aseenkäsittelytaidolla tuosta ongelmasta pääsee ilmeisesti eroon aika hyvin.

Kun nykyaseita katsoo, kaasumäntäsysteemi hallitsee yhä tukevammin. Muita systeemeitä on ollut paljonkin, mutta ne ovat tasaisesti vähentyneet. On niitä silti valmistettu ja käytetty runsaasti. Heckler&Kochin rullasulkuaseita on tehty miljoonia ja niitä on käytetty lähes kaikkialla. Toinen ei-kaasutoiminen ase mikä tulee mieleen, on ranskalaisten FAMAS.

Hidastetussa massasulussa lukko liikkuu paineen vaikutuksesta eli hylsy työntää lukon auki. Tätä liikettä sitten hidastetaan alkuvaiheessa erilaisilla virityksillä. Esim. H&K:n systeemissä lukon liike pakottaa kaksi rullaa irti rungossa olevista urista. Lukko ei siis koskaan ole varsinaisesti "lukittu" kiinni, vaan se aukeaa työntämällä, tosin hidastetusti. Vähän vaikea kuvata näin sanallisesti... MP5 on kyllä yksi helpoimmista aseista ampua, joten systeemi toimii siinä hyvin.