Rynnäkkötykit

BT-42 olisi ollut ihan pätevä laite järkevästi käytettynä. Jostain syystä vaunut uhrattiin laittamalla ne lähitaisteluun vihollisen vaunujen kanssa, vaikka vaunujen sopimattomuus moiseen oli ennakolta tiedossa. Vastahyökkäyksissä Kuuterselässä, Ihantalassa ja Vuosalmella nuo olisivat olleet vallan passeleita, kunhan ne olisivat toimineet epäsuoran roolissa hyökkäyskärjen takana. Myös viivytykseen ne olisivat sopineet loistavasti. Hyvin liikkuva ja sirpalesuojattu haupitsipatteristo olisi järkevästi käytettynä saanut paljon pahaa aikaan Kannaksella vetäytymisen aikana.

Tässä sun kommentissa menee mun mielestä rynnäkkötykin ja telahaupitsin konsepti sekaisin. Tykistöaseenahan tällaisesta laitteesta olisi ollutkin hyötyä, mutta rakenne ei oikein mahtanut sopia siihen, kun kasematti on edessä ja vaikeuttaa tykin lataamista suurilla korotuskulmilla.
 
Tässä sun kommentissa menee mun mielestä rynnäkkötykin ja telahaupitsin konsepti sekaisin. Tykistöaseenahan tällaisesta laitteesta olisi ollutkin hyötyä, mutta rakenne ei oikein mahtanut sopia siihen, kun kasematti on edessä ja vaikeuttaa tykin lataamista suurilla korotuskulmilla.

BT-42 oli ensisijaisesti telahaupitsi ja sitä roolia nuo olivat harjoitelleet keväällä 1944.

Edit: Vähän fiksumpaan muotoon.
 
BT-42 oli ensisijaisesti telahaupitsi ja sitä roolia nuo olivat harjoitelleet keväällä 1944.

Edit: Vähän fiksumpaan muotoon.

Onko sulla lähdettä tälle? Tää kieltämättä selittäis ajoneuvoa, mutta sen käyttö ja kehitetty huonolaatuinen onteloammus viittaavat IMHO vahvasti rynnäkkötykkitarkoitukseen, vrt. StuH 42 ja 43.

Telahaupitsien tornirakenne yritettiin yleensä rakentaa takaosaan vaunua, että syöttö onnistuu yläkulmilla helpommin ja joissain oli ilmeisesti tukijalat. Vrt. Wespe, Grille tai Hummel. Toki joissakin oli tykki etuosassa (Lähinnä tulee mieleen M7 Priest, mutta sehän on jo kertaluokkaa raskaampi vaunu).
 
BT-42 oli ensisijaisesti telahaupitsi ja sitä roolia nuo olivat harjoitelleet keväällä 1944.

Näin ei ollut!

Epäsuoraa ammuntaa oli harjoiteltu Petroskoissa, siitä todisteena on mm kuva Käkelän kirjassa. Ei ole tietoa, oliko vaunuissa suuntausvälineet, mutta juuri ennen suurhyökkäystä niihin asennettiin radiot.
Yksiköllä ei kuitenkaan ollut epäsuotrana tykistönä toimimiseen tarvittavia elimiä, kuten tulenjohto, viesti, mittaus ja ammushuolto.

Lagus kyllä teki tällaisen esityksen, kun Sturmit tulivat ja BT-vaunut jäivät ylimääräisiksi. Päämaja ei kuitenkaan hyväksynyt sitä. ErPsK:n epäsuora ammunta elää kirjallisuudessa Sippelin kesken taistelun Kempille
tekemän epärealistisen esityksen johdosta.
 
Eikös vähän joka maan armeijalla on ollut suunnitelmia tankkien epäsuoran tulen käyttöön? Samoin konekiväärien.

 
Jonkun älyllisen oikosulun takia nuo oli alkujaan ajateltu rynnäkkötykkien rooliin, mutta nopeasti käyttäjät ymmärsivät ajan ajaneen sellaisesta ohitse. Vaunun panssarointi ei olisi riittänyt edes jatkosodan alussa ja tulivoima kävi riittämättömäksi Venäjän kaluston uudistuessa. Rakenteensa puolesta nuo soveltuivat alusta asti paremmin telahaupitsin rooliin. Ainakin Sippel ja ilmeisesti myös Lagus ymmärsivät tilanteen.

Sippelin ehdotusta Kempille ei voi mielestäni pitää epärealistisena. Epäsuoraa ampumista oli harjoiteltu ja se oli ilmeisesti vähintäänkin auttavasti saatu toimimaan improvisoitujen järjestelyjen pohjalta suurhyökkäyksen edellä. Muistelen useammassakin kirjassa törmänneeni mainintoihin asiasta. Liekkö sitten samasta lähteestä kaikki? Tosin aika kevyesti ohitetaan BT-42 kalusto kirjallisuudessa.

Panssarijoukkojen taktiikka oli heikolla pohjalla läpi sotien. Siihen mielestäni liittyy BT-42 vaunujen väärä käyttötapa.
 
Back
Top