Säästöt eivät romuta puolustusvoimia - epäpätevät upseerit tekevät sen jo

[Tvälups]

Säästöt eivät romuta puolustusvoimia - epäpätevät upseerit tekevät sen jo
Talouselämä 10:20


Uusi väitöskirja väittää, että puolustusvoimien upseerikunnassa on paljon epäpätevää henkilökuntaa.

KTM Mika Aallon torstaina Aalto-yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa tarkastellaan suomalaisupseereiden valmiuksia toimia puolustusvoimien strategisissa johtotehtävissä.

Aallon tutkimuksen perusteella "suomalaisupseereiden strategiset valmiudet eivät ole erityisen hyvät verrattaessa niitä esimerkiksi tyypillisiin akateemisen taustan omaaviin ihmisiin".

Syy näyttää olevan Maanpuolustuskorkeakoulun epäakateemisia hakijoita suosiva pääsykoejärjestelmä. Sen seurauksena upseereiksi on, varsinkin vuonna 2001 tehdyn upseerikoulutusjärjestelmäuudistuksen jälkeen, valikoitunut henkilöitä, joilla on vain kohtuulliset valmiudet akateemiseen opiskeluun ja toimimiseen strategisina johtajina.

Mika Aallon mukaan ongelman merkitys korostuu erityisesti kahdesta syystä.

Samaa aikaan, kun kadettien akateeminen taso on laskenut, Maanpuolustuskorkeakoulun virallinen status akateemisena yliopistona on noussut merkittävästi.

"Siten Maanpuolustuskorkeakoulua voidaan pitää tiedeyliopistona, jolta kuitenkin puuttuvat akateemiset opiskelijat."
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje

Aallon mukaan puolustusvoimat on paljon vakavammassa kriisissä kuin se itse tietää.

"Esimerkiksi puolustusvoimille viime aikoina asetetut säästötavoitteet ovat miltei merkityksettömiä verrattuna maanpuolustuskyvyn romahdukseen, johon upseerikunnan epäpätevöityminen näyttää johtavan jo lähitulevaisuudessa", tiedotteessa sanotaan.

 

[baikal]

Hehheh. Tulee mieleen pari teesiä:

"ei se määrä vaan laatu"

"paperitiikerit jne.blaa"

"Ruotsin asevoimien kirjoituspöytäarmeijakunnat" (toki vain Ruotsin)

Toivottavasti joku foorumin lukijoista armahtaa tutkimuksen tuloksen kertomalla ko. tutkijan olevan punavihreä tahi kommonisti.

Peräänkuulutetaan akateemista tasoa. Joka ilmenee parhaimmillaan sitten miten? Laaditaan opinnäytetyönä kompleksinen tutqielma, jonka lähdeaineistona on Col. Yared Jakovlev ja Capt. Isak Coffen. Ja se on tae laadusta. Saapi kympin ja papukaijamerkinnän palkkakirjaan.

Akateemista tasoa jatkuu: tehdään röykkiöittäin tutkimuksia? ja papereita Usan asevoimista tahi IDF:sta. Ja pahimmillaan näitä asioita siirretään käytäntöihin, jotka toimivat varmasti isojen lafkojen puitteissa, mutta entäs "vähän pienemmissä" puitteissa? Kun ei olekaan samoja legoja työkalupakissa kuin näillä mega-tekijöillä? Toki tällaista ei tapahdu, kun osataan arvioida nämä palikat paikoilleen ja akkimoida, miten asiat vertautuvat hmmm, erityisolosuhteissa. Osataanko? Halutaanko? Niimpä.

 

[Umkhonto]

Tuolta Talouselämän artikkelin kommenteista löytyi tällainen linkki. Kuka tunnustaa? :a-cool:

http://eaglesflysingly.blogspot.com/2012/03/tarvitsemmeko-me-tallaiset.html

 

[KorpiSISSI]

Tuolta Talouselämän artikkelin kommenteista löytyi tällainen linkki. Kuka tunnustaa? :a-cool:

http://eaglesflysingly.blogspot.com/2012/03/tarvitsemmeko-me-tallaiset.html

:a-grin: Ainakin nuo blogin kommentit vois jotkut tunnustaa? :a-cool:

 

[noska]

Olen ihmetellyt tuota himostia kutsua maanpuolustuskorkeakoulua tiedeyliopistoksi, kun sitä se ei ole, eikä semmoista armeija edes tarvitse. Ainoa joka sitä titteliä tarvitsee on sieltä valmistuneet, joiden palkkakuitissa saattaa moisella olla vaikutusta. MPKK on mitä suurimmassa määrin ammattikorkeakoulu. Ongelma tietysti on, että AMK:sta ei valmistu ylemmän kokrekakoulututkinto taskussa.
Nyt tuo himosti on sitten ajanut siihen, että statusken ylläpitämiseksi on lisättävä koulutuksen akateemisuutta. Akateemiset tutkijat vaan kun eivät ole sitä mitä armeija tarvitsee. Armeija tarvitsee upseereita, jotka kykenevät toimiaan upseerin tehtävissä sekä rauhan että sodan aikana. Tutkijoita voidaan hyödyntää lähinnä tutkimaan aiempia tapahtumia, teknologian kehitystä ja tekemään suunnitelmia. Jokaisen MPKK:Sta valmistuvan ei kuulu sellaisia tehdä. Joillakin muillakin aloilla on nähty ongelmia, kun akateemiset ihmiset eivät olekaan työelämässä selvinneet tutkijankammion ulkopuolisista asioista ja käytännön sovelluksista ja toteutuksista. Siihen on saatu ammattikorkeista, opistoista ja ammattioppilaitoksista täydentämään aukkoa. Pv:lla ei vain ole tuollaisia vaihtoehtoja kun päällystöopistokin on ajetut alas. Ollaan kohta tilanteessa, joka olisi verrattavaissa siihen, että jollain isolla firmalla olisi valtava määrä kirjanpitäjiä ja talousennusteiden tekijöitä muttei ketään kauppaamassa tai valmistamassa tuotteita. Saati johtamassa tuotantoa ja myyntiä.

Jokainen henkilöstöpuolella työskennellyt tietää, että sangen pienellä osalla akateemisista ihmisistä on johtajakykyjä tai kokemusta. Mitä akateemisemmaksi upseerin tutkinto muuttuu, sitä teoreettisemmaksi käy upseerin taidot ja soveltamiskyky, kenttätaidot ja johtamiskyky heikkenee.

Erityisen hankalaksi tilanteen tekee se että kouluun valitaan ihmisiä niillä pätevyysvaatimuksilla, joita varsinainen työ edellyttäisi, mutta koulutuksen sisältö on jotain ihan muuta. Täten sisään päässeet eivät menesty opinnoissaan ja opinnoissa menestyvätkään eivät saa opinnoista varsinaisia eväitä itse työhön.

 

[KorpiSISSI]

ERITTÄIN OSUVAA TEKSTIÄ! ..noska:lta.
Ei tarvitse olla maisteritohtorikapteeni, eikä akateemikon tieteellistä-teoreettista pähkäilyä tarvita kentällä tositilanteissa. Ihmisten motivointi, auktoriteetti ja käytännön ulkoilmarealiteetit, joukon ja välineiden hallinnan lisäksi.. siinä tärkeimmät mitä operatiiviselta kenttäjohtajalta edellytetään. Riittää kun johtaja hallitsee sotimisen taidon ja pystyy välittämään sen alaisilleen. Luutnantti-kapteeni-majuri tasolle (jopa eversteille, jotka johtavat sodan joukkoja) tarvitaan kenttäosaamista ja operatiivisia käytännönläheisimpiä taitoja.
Upseerien jatko-opintoina olevat tutkija-/tieteilijäkoulut ovat sitten asia erikseen.

 

[Mosuri]

Mielestäni koko kadettikoulu järjestelmä on huono. Huomattava osa britti ja jenkki upseereista saadaan yliopistojen ja muiden korkeakoulujen omista upseeriohjelmista. Tunnetuin näistä järjestelmistä on jenkkien ROTC.

Oikeasti nykymuotoinen kadettikoulu kannattaisi lakkauttaa. Sen sijaan puolustusvoimat solmisi muutamien korkeakoulujen kanssa sopimukset. Ensiksi valittaisiin ensimmäisen vuoden opiskeljoista ne jotka sopisivat koulutusohjelmaan esim. armeijan käyneet, kauniit ja yli 13 sentin siittimellä varustetut täysin terveet miehet ja naiset. Sen jälkeen määriteltäisiin uuden "kadetin" puolustushaara ja aselaji.

Kerran kuussa olisi viikonloppu harjoittelua ja joka kesä oltaisiin 3-4 kuukautta harjoittelemassa ja kouluttautumassa. Palkaksi kävisi vaikka reserviläispalkka yms melko matala korvaus. Viidessä vuodessa kertyisi jo entistä toimiupseerikoulutusta vastaava määrä sotilasopintoja.

Valmistumisen jälkeen sitten suoritettaisiin taas raakkaus ja ne jotka eivät hommaan sovi eivät saisi virkaa (mutta ei hätää kun heillä on siviilitutkinto). Ja tuota raakkausta jatkettaisiin koko uran ajan- uudessa järjestelyssä ei olisi tilaa 52 vuotiaille juoppo panssari majureille jotka toimisivat rt:n linnakkeen päällikköinä.

Todettakoon, että jopa West Pointin kadetit suorittavat siviili korkeakoulututkinnon opintojensa aikana.

Voi vain miettiä minkälaisen edun muodostaisi tuore lääkintä yliluutnantti joka olisi sekä käynyt lääkiksen että olisi saanut 20 kuukautta sotilaskoulutusta. Tai pioneeri yliluti joka olisi samalla suorittanut myös DI:n paperit Otaniemessä. Lisäksi ovi olisi aina auki siviiliuralle mikäli se pv:n juttu ei olisikaan oikea valinta seuravaaksi 30 vuodeksi tai motivaatio sotavaltion hommiin hiipuisi.

Toki jonkun pienen "upseerikoulun" voisi jättää niille jotka ovat niin sotasonneja ettei kirjojen pänttääminen sovi- esim. hävittäjälentäjille. Ylipäätänsä aliupseerien roolia tulisi entisestään lisätä Suomen puolustusvoimissa. Aliupseerit voisivat tarvittaessa hoitaa aivan hyvin kaikkia komppanian päällikön pestiä pienempiä virkoja. Toki tämä tarkoittaisi ns. sanotun rottakoulun paluuta mutta eikös niitä löydy myös Nato maista joten kenenkään ei kannata vastustaa ideaa.

 

[baikal]

Mielestäni koko kadettikoulu järjestelmä on huono. Huomattava osa britti ja jenkki upseereista saadaan yliopistojen ja muiden korkeakoulujen omista upseeriohjelmista. Tunnetuin näistä järjestelmistä on jenkkien ROTC.

Oikeasti nykymuotoinen kadettikoulu kannattaisi lakkauttaa. Sen sijaan puolustusvoimat solmisi muutamien korkeakoulujen kanssa sopimukset. Ensiksi valittaisiin ensimmäisen vuoden opiskeljoista ne jotka sopisivat koulutusohjelmaan esim. armeijan käyneet, kauniit ja yli 13 sentin siittimellä varustetut täysin terveet miehet ja naiset. Sen jälkeen määriteltäisiin uuden "kadetin" puolustushaara ja aselaji.

Kerran kuussa olisi viikonloppu harjoittelua ja joka kesä oltaisiin 3-4 kuukautta harjoittelemassa ja kouluttautumassa. Palkaksi kävisi vaikka reserviläispalkka yms melko matala korvaus. Viidessä vuodessa kertyisi jo entistä toimiupseerikoulutusta vastaava määrä sotilasopintoja.

Valmistumisen jälkeen sitten suoritettaisiin taas raakkaus ja ne jotka eivät hommaan sovi eivät saisi virkaa (mutta ei hätää kun heillä on siviilitutkinto). Ja tuota raakkausta jatkettaisiin koko uran ajan- uudessa järjestelyssä ei olisi tilaa 52 vuotiaille juoppo panssari majureille jotka toimisivat rt:n linnakkeen päällikköinä.

Todettakoon, että jopa West Pointin kadetit suorittavat siviili korkeakoulututkinnon opintojensa aikana.

Voi vain miettiä minkälaisen edun muodostaisi tuore lääkintä yliluutnantti joka olisi sekä käynyt lääkiksen että olisi saanut 20 kuukautta sotilaskoulutusta. Tai pioneeri yliluti joka olisi samalla suorittanut myös DI:n paperit Otaniemessä. Lisäksi ovi olisi aina auki siviiliuralle mikäli se pv:n juttu ei olisikaan oikea valinta seuravaaksi 30 vuodeksi tai motivaatio sotavaltion hommiin hiipuisi.

Toki jonkun pienen "upseerikoulun" voisi jättää niille jotka ovat niin sotasonneja ettei kirjojen pänttääminen sovi- esim. hävittäjälentäjille. Ylipäätänsä aliupseerien roolia tulisi entisestään lisätä Suomen puolustusvoimissa. Aliupseerit voisivat tarvittaessa hoitaa aivan hyvin kaikkia komppanian päällikön pestiä pienempiä virkoja. Toki tämä tarkoittaisi ns. sanotun rottakoulun paluuta mutta eikös niitä löydy myös Nato maista joten kenenkään ei kannata vastustaa ideaa.

Vahvensin hieman. Mihin ihmeeseen sotilas noin hirmuisen suurta lekaa tarvitsee?:angel: ja toiseksi: mitä tasa-arvovaltuutettu mahtaa sanoa, jos naispyrkijöiltä vaaditaan samaa?

 

[Hande]

Pv:n ratkaisuehdotus tähän ropleemaan kuuluu olevan kadettien koulutusmäärän lisääminen. Ihan fiksua, silloinhan sinne eksyy joku lahjakaskin entistä todennäköisemmin. Onko siis niin, että The Kadis pätevöittää kaikkiin muihin hommiin, paitsi sotilasjohtamiseen?

 

[skärdis]

Toki jonkun pienen "upseerikoulun" voisi jättää niille jotka ovat niin sotasonneja ettei kirjojen pänttääminen sovi- esim. hävittäjälentäjille.

Miksi hävittäjälentäjän pitäisi päntätä itsensä maisteriksi? :huh:

 

[BarrelNut]

Toki jonkun pienen "upseerikoulun" voisi jättää niille jotka ovat niin sotasonneja ettei kirjojen pänttääminen sovi- esim. hävittäjälentäjille.

Miksi hävittäjälentäjän pitäisi päntätä itsensä maisteriksi? :huh:

Varmaan monestakin syystä, ylespätevä tutkinto on aina poikaa. Ennen arvostettiin myös sitä että pilotti ymmärtää syvällisesti aerodynamiikkaa, tekniikkaa yms.

http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Air_Force_Academy

"Candidates for admission are judged on their academic achievement, demonstrated leadership, athletics and character."

"The Air Force Academy is an accredited four-year university offering Bachelor's degrees in a variety of subjects. Active-duty Air Force officers make up approximately 70 percent of the faculty, with the balance long-term civilian professors, visiting professors from civilian universities and instructors from other U.S. and allied foreign military services. In recent years, civilians have become a growing portion of senior faculty."

USAFA:n akateemiset koulutusohjelmat:
http://www.usafa.edu/index.cfm?catname=Dean%20of%20Faculty

 

[Hande]

Toki jonkun pienen "upseerikoulun" voisi jättää niille jotka ovat niin sotasonneja ettei kirjojen pänttääminen sovi- esim. hävittäjälentäjille.

Miksi hävittäjälentäjän pitäisi päntätä itsensä maisteriksi? :huh:

Koska lentäminen on nuorten miesten hommaa, niin piloteilla, tai pienellä osalla heistä, tuo akateeminen koulutus voisi sijoittua ohjaajakauden jälkeiseen aikaan. Muutoin riittäisi 6kk sotilaskoulutus varusmiesajan päälle. Pitäisi keskittyä tiukasti lentämiseen. Reilu vuosikymmen aktiivipalvelusta ja sen jälkeen joko reserviin tai maisterimyllyyn.

 

[Mosuri]

Vahvensin hieman. Mihin ihmeeseen sotilas noin hirmuisen [/size] suurta lekaa tarvitsee?:angel: ja toiseksi: mitä tasa-arvovaltuutettu mahtaa sanoa, jos naispyrkijöiltä vaaditaan samaa?

Hyvä Baikal missä on sinun päättelykykysi??? Kolmen pisteen vihje kyse on sotilaallisesta tehokkuudesta ja kenttäkelpoisuudesta.

Eikö urologi Thorwalde Jönsönin tutkimukset sano sinulle mitään?

 

[RDF]

Jutussa on varmasti paljon totta, mutta jotenkin omat kokemukseni työelämästä osoittavat että ylemmän korkeakoulututkinnon omaavat ovat kyllä melko kykeneviä taipumaan mitä erilaisimpiin tehtäviin. Koulutus ei kuitenkaan lopulta anna kuin valmiudet toimia niissä tehtävissä mihin on koulutettu.

Syy näyttää olevan Maanpuolustuskorkeakoulun epäakateemisia hakijoita suosiva pääsykoejärjestelmä. Sen seurauksena upseereiksi on, varsinkin vuonna 2001 tehdyn upseerikoulutusjärjestelmäuudistuksen jälkeen, valikoitunut henkilöitä, joilla on vain kohtuulliset valmiudet akateemiseen opiskeluun ja toimimiseen strategisina johtajina.

Mika Aallon mukaan ongelman merkitys korostuu erityisesti kahdesta syystä.

Samaa aikaan, kun kadettien akateeminen taso on laskenut, Maanpuolustuskorkeakoulun virallinen status akateemisena yliopistona on noussut merkittävästi.

"Siten Maanpuolustuskorkeakoulua voidaan pitää tiedeyliopistona, jolta kuitenkin puuttuvat akateemiset opiskelijat."

Sitten annetaan ymmärtää kaupppiksen suuri merkitys ja kaikkivoipaisuus, vähän samaa ajttelutapaa kuin kadiksessa? Muistuttaisin että moni kauppis houkuttelee vuosittain valmistuneita tradenomeja 1.5 vuoden ilsäopintoihin jonka jälkeen he ovat maistereita siinä missä kuka tahansa kauppiksessa alusta alkaen ollut. Pääsykokeena ei välttämättä ole muuta kuin haastattelu, että se siitä "akatemisuudesta".

 

[koponen]

Vielä voi miettiä missä on kritiikin kovin kärki:
- hyville kenttäsotilaille koulutus on valunut liian akateemiseksi
- maanpuolustuksen ammattikenttä on muuttunut akateemiseksi, sodat ovat siistimpiä kuin ennen
- akateemisesti lahjakkaat nuoret eivät jaksa pitää kunnostaan huolta niin että voisivat tulla valituksi kadetiksi
- strateginen ajattelu maanpuolustuksessa on tätä nykyä akateemista, ja lisääntyvät tutkijavalmiudet ovat tarpeen
- muuta, mitä?

Akateemiset, lahjakkaat, kunnokkaat nuoret varmasti päätyvät muihin töihin useimmissa tapauksissa. En kuitenkaan ole ihan varma että hyviä strategeja saadaan ohjaamalla MPKK entistä enemmän tiedekorkeakouluksi.

 

[Iso-Mursu]

Vielä voi miettiä missä on kritiikin kovin kärki:
- hyville kenttäsotilaille koulutus on valunut liian akateemiseksi
- maanpuolustuksen ammattikenttä on muuttunut akateemiseksi, sodat ovat siistimpiä kuin ennen
- akateemisesti lahjakkaat nuoret eivät jaksa pitää kunnostaan huolta niin että voisivat tulla valituksi kadetiksi
- strateginen ajattelu maanpuolustuksessa on tätä nykyä akateemista, ja lisääntyvät tutkijavalmiudet ovat tarpeen
- muuta, mitä?

Akateemiset, lahjakkaat, kunnokkaat nuoret varmasti päätyvät muihin töihin useimmissa tapauksissa. En kuitenkaan ole ihan varma että hyviä strategeja saadaan ohjaamalla MPKK entistä enemmän tiedekorkeakouluksi.

Tuntuu että tämän päivän akateemiset ihmiset eivät ole kiinnostuneita sitoutumaan yhteen ja samaan työnantajaan loppuelämäkseen.

Voisiko tiettyihin upseerin virkoihin pätevöityä siviiliuran jälkeen? Aikuisopiskeluna esimerkiksi?

 

[JOKO]

Säästöt eivät romuta puolustusvoimia - epäpätevät upseerit tekevät sen jo
Talouselämä 10:20


Uusi väitöskirja väittää, että puolustusvoimien upseerikunnassa on paljon epäpätevää henkilökuntaa.

KTM Mika Aallon torstaina Aalto-yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa tarkastellaan suomalaisupseereiden valmiuksia toimia puolustusvoimien strategisissa johtotehtävissä.

Aallon tutkimuksen perusteella "suomalaisupseereiden strategiset valmiudet eivät ole erityisen hyvät verrattaessa niitä esimerkiksi tyypillisiin akateemisen taustan omaaviin ihmisiin".

Syy näyttää olevan Maanpuolustuskorkeakoulun epäakateemisia hakijoita suosiva pääsykoejärjestelmä. Sen seurauksena upseereiksi on, varsinkin vuonna 2001 tehdyn upseerikoulutusjärjestelmäuudistuksen jälkeen, valikoitunut henkilöitä, joilla on vain kohtuulliset valmiudet akateemiseen opiskeluun ja toimimiseen strategisina johtajina.

Mika Aallon mukaan ongelman merkitys korostuu erityisesti kahdesta syystä.

Samaa aikaan, kun kadettien akateeminen taso on laskenut, Maanpuolustuskorkeakoulun virallinen status akateemisena yliopistona on noussut merkittävästi.

"Siten Maanpuolustuskorkeakoulua voidaan pitää tiedeyliopistona, jolta kuitenkin puuttuvat akateemiset opiskelijat."
Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje

Aallon mukaan puolustusvoimat on paljon vakavammassa kriisissä kuin se itse tietää.

"Esimerkiksi puolustusvoimille viime aikoina asetetut säästötavoitteet ovat miltei merkityksettömiä verrattuna maanpuolustuskyvyn romahdukseen, johon upseerikunnan epäpätevöityminen näyttää johtavan jo lähitulevaisuudessa", tiedotteessa sanotaan.

Haluaisin tietää mitä tässä jutussa tarkoitetaan strategisella johtamisella ja strategisella valmiudella. Esimerkiksi tämä:

"suomalaisupseereiden strategiset valmiudet eivät ole erityisen hyvät verrattaessa niitä esimerkiksi tyypillisiin akateemisen taustan omaaviin ihmisiin".


Mitä tarkoitetaan epäakateemisilla hakijoilla?

"Syy näyttää olevan Maanpuolustuskorkeakoulun epäakateemisia hakijoita suosiva pääsykoejärjestelmä."

 

[JOKO]

Vielä voi miettiä missä on kritiikin kovin kärki:
- hyville kenttäsotilaille koulutus on valunut liian akateemiseksi
- maanpuolustuksen ammattikenttä on muuttunut akateemiseksi, sodat ovat siistimpiä kuin ennen
- akateemisesti lahjakkaat nuoret eivät jaksa pitää kunnostaan huolta niin että voisivat tulla valituksi kadetiksi
- strateginen ajattelu maanpuolustuksessa on tätä nykyä akateemista, ja lisääntyvät tutkijavalmiudet ovat tarpeen
- muuta, mitä?

Akateemiset, lahjakkaat, kunnokkaat nuoret varmasti päätyvät muihin töihin useimmissa tapauksissa. En kuitenkaan ole ihan varma että hyviä strategeja saadaan ohjaamalla MPKK entistä enemmän tiedekorkeakouluksi.

Tuntuu että tämän päivän akateemiset ihmiset eivät ole kiinnostuneita sitoutumaan yhteen ja samaan työnantajaan loppuelämäkseen.

Voisiko tiettyihin upseerin virkoihin pätevöityä siviiliuran jälkeen? Aikuisopiskeluna esimerkiksi?

Upseeriksi siviiliuran jälkeen? Minkä ikäisenä ja mihin tehtävään?

 

[Iso-Mursu]

Vielä voi miettiä missä on kritiikin kovin kärki:
- hyville kenttäsotilaille koulutus on valunut liian akateemiseksi
- maanpuolustuksen ammattikenttä on muuttunut akateemiseksi, sodat ovat siistimpiä kuin ennen
- akateemisesti lahjakkaat nuoret eivät jaksa pitää kunnostaan huolta niin että voisivat tulla valituksi kadetiksi
- strateginen ajattelu maanpuolustuksessa on tätä nykyä akateemista, ja lisääntyvät tutkijavalmiudet ovat tarpeen
- muuta, mitä?

Akateemiset, lahjakkaat, kunnokkaat nuoret varmasti päätyvät muihin töihin useimmissa tapauksissa. En kuitenkaan ole ihan varma että hyviä strategeja saadaan ohjaamalla MPKK entistä enemmän tiedekorkeakouluksi.

Tuntuu että tämän päivän akateemiset ihmiset eivät ole kiinnostuneita sitoutumaan yhteen ja samaan työnantajaan loppuelämäkseen.

Voisiko tiettyihin upseerin virkoihin pätevöityä siviiliuran jälkeen? Aikuisopiskeluna esimerkiksi?

Upseeriksi siviiliuran jälkeen? Minkä ikäisenä ja mihin tehtävään?

Ei siviiliuran jälkeen, vaan uran aikana.

Esimerkiksi tietoturvainsinööri. On ollut ensiksi uran alkuvaiheen jossain siviilifirmassa duunissa. Ja kun edessä olisi vaihto toiseen firmaan ja ylennys niin ilta/aikuisopintoina suoritettu upseerikurssi mahdollistaisi sitten siirron it-rynnäkköjoukkueen MAT1-kouluttajaksi.

Ja jos panoksia olisi muuhunkin, niin sitten vaihtoa hommissa taas toiseen firmaan.

Ideana siis se että ns. akateeminen/korkeakoulutuksen vastaan ottamiseen kykenevä henkilö voisi käydä jossain vaiheessa nousujohteisessa urassaan käydä tekemässä uraa PV:n puolella.

Tässä ideassanihan on tietysti se ongelma, että Millog ja Leijona-soppa on ulkoistettuja.

 

[skärdis]

Tuntuu että tämän päivän akateemiset ihmiset eivät ole kiinnostuneita sitoutumaan yhteen ja samaan työnantajaan loppuelämäkseen.

Voisiko tiettyihin upseerin virkoihin pätevöityä siviiliuran jälkeen? Aikuisopiskeluna esimerkiksi?

Upseeriksi siviiliuran jälkeen? Minkä ikäisenä ja mihin tehtävään?

Ei siviiliuran jälkeen, vaan uran aikana.

Esimerkiksi tietoturvainsinööri. On ollut ensiksi uran alkuvaiheen jossain siviilifirmassa duunissa. Ja kun edessä olisi vaihto toiseen firmaan ja ylennys niin ilta/aikuisopintoina suoritettu upseerikurssi mahdollistaisi sitten siirron it-rynnäkköjoukkueen MAT1-kouluttajaksi.

Ja jos panoksia olisi muuhunkin, niin sitten vaihtoa hommissa taas toiseen firmaan.

Ideana siis se että ns. akateeminen/korkeakoulutuksen vastaan ottamiseen kykenevä henkilö voisi käydä jossain vaiheessa nousujohteisessa urassaan käydä tekemässä uraa PV:n puolella.

Tässä ideassanihan on tietysti se ongelma, että Millog ja Leijona-soppa on ulkoistettuja.

Meinaat, että sivustatulija ylennettäisiin siviiliansioidensa perusteella suoraan vaikkapa everstiluutnantiksi? :a-smiley:

Sopii epäillä, että tuolle on jotain muutakin esteitä kuin Millog osakeyhtiö.

Jos taas sotilasarvo olisi yliluutnantti, niin päälle nelikymppinen siviilissä uraputkessa ollut asiantuntija ei lähde yliluutnantin palkalla yhtään mihinkään. Eihän niissä hommissa saa edes työsuhde Audia..