SA-kuvagalleria

Ja outo se on tämäkin :eek:
Noin nro 7760.
86840_r500.jpg
Kapteeni Borrin ja vääpeli Toikan konstr. Pst.tykki-it. asema. Kilpiänsaari 19410626

20madsen1.jpg

The 20 mm Madsen on a 2-wheeled towed carriage, in transport position.
Olisiko Madsen rumpulipas irrotettuna?

1298899785_etu_kk-t_telineessa.jpg

Ylämaalle pudonneen SB-2 koneen takaampumon kaksoiskonekiväärit ovat säiluneet n. 70-vuoden suohaudassaoloaikanaan melko hyvässä kunnossa.
http://www.karjalanilmailumuseo.fi/kuvagalleriat/5/
Arvelisin, että jääkäreiden tupla it-kk (ShKass) on alkujaan venäläisen pommittajan ampumosta, josta realisoitu uusiokäyttöön.
 
20madsen1.jpg

The 20 mm Madsen on a 2-wheeled towed carriage, in transport position.
Olisiko Madsen rumpulipas irrotettuna?

1298899785_etu_kk-t_telineessa.jpg

Ylämaalle pudonneen SB-2 koneen takaampumon kaksoiskonekiväärit ovat säiluneet n. 70-vuoden suohaudassaoloaikanaan melko hyvässä kunnossa.
http://www.karjalanilmailumuseo.fi/kuvagalleriat/5/
Arvelisin, että jääkäreiden tupla it-kk (ShKass) on alkujaan venäläisen pommittajan ampumosta, josta realisoitu uusiokäyttöön.
No höh, miten sattuikin se kuva, jossa ei ollut lipasta kiinni!
86834_r500.jpg
86829_r500.jpg

86833_r500.jpg
Madsen, kyllä, oikeassa olet.
 
Silta ei kestä, uimareissu panzerilla. Olikos nämä niitä B-mallin Panzer III:ia?
Noin nro 9570
88818_r500.jpg
Saksalaisia hv. miehiä tulen ääressä. Vuokkiniemi 19410701

88819_r500.jpg
Saksalaisia hv 2 sekunttia ennen putoamistaan sillan läpi Vuokkiniemi 19410701

88820_r500.jpg
Putoamisen jälkeen. Vuokkiniemi 19410701

88821_r500.jpg


88825_r500.jpg


88831_r500.jpg


88833_r500.jpg


88836_r500.jpg


 
88853_r500.jpg
Venäläisten pommien tuhoja Kallion kaupunginosassa Helsinki, Kallion kaupunginosa 19410709
88858_r500.jpg
88860_r500.jpg

88861_r500.jpg
88862_r500.jpg

88865_r500.jpg
88881_r500.jpg

88869_r500.jpg
nro 9600 jotain
 
Marokon Kauhu. Ikä ja kova elämä näkyy päällepäin.

89007_r500.jpg
""Marokon kauhu"" telttansa edustalla Myllyniemen lähettyvillä 19410704
89006_r500.jpg
""Marokon kauhu"" odottelee hyökkäyskäskyä Myllyniemen lähettyvillä 19410704
nrot 9770 tms.

89063_r500.jpg
Ensimmäinen ryssiltä saatu pk. Pukalusjärvi 19410627
 
:salut: Jääkärit eteenpäin!

83340_r500.jpg
Jääkärit yöllisellä marssilla. Värtsilä, Petäjävaaran ja Havukanvaaran välinen maasto sekä Kove 19410709
nro 10900 noin

83579_r500.jpg
JR 23 jääkärijoukkue etenee Makkarakukkulalla

83464_r500.jpg
Ei suomalainenkaan sotilas ole aina esteettinen näky rankkasateen ja märkänä vietetyn yön jälkeen. Mutta hän on voittanut sekä vihollisen että luonnon esteet. Os Partinen 19410708
nro 11020 noin

80255_r500.jpg
Väsyneitä jääkäreitä Korpijärvi
80262_r500.jpg

80263_r500.jpg



""JR 9 hyökkää ----- ottaen haltuunsa --"" Eversti Kuistio antaa käskyä paahtavassa kuumuudessa Kirkkolahdessa. Pälkjärvi 19410712
83520_r500.jpg


80372_r500.jpg

80373_r500.jpg
Metsäpalo 5 km Korpiselästä lounaaseen
nro 11700 noin

------
Sitten jotain muuta kuin jalkaväkeä...:mad::D
83525_r500.jpg
Majuri Harju-Jeanty ja kapteeni Kivinen Joroinen 19410704

83529_r500.jpg
It-mies voi näinkin viettää vapaa-aikansa. Joensuu 19410704
nrot 11085 noin
 
Viimeksi muokattu:
Enpä ollut moisista kuullut tätä ennen.

85079_r500.jpg
Suomalainen kummituslentokone erään järven rantamalla - muisto viime talvisodan ajoilta, jolloin tällaiset tekeleet yllyttivät järvien jäillä ryssiä pudottamaan pommejaan ""lentokentille"". Ne pelastivat silloin monta vauriota ja ovat nyt omalaatuisia muistomerkkejä kesäsotamme miehille, jotka teltoistaan saapuvat rannoille uimaan. Nuijamaa 19410710
85080_r500.jpg

nro 12200 jotain
 
Aivan h-tin hienoa, että toimiva katseluun sopiva selain saatiin alkuperäisen SA-kuvat.fi-sivujen kökköselaimen rinnalle. Nyt on on selattuna kuvat 1...60 000:)

Huomiota herättää kuvien uskomattoman hyvä valokuvauksellinen taso ja sodan moni-ilmeisyys, puhkijulkaistujen vakiokuvien rinnalla kun on todella paljon mielenkiinoista:):)
 
Aivan h-tin hienoa, että toimiva katseluun sopiva selain saatiin alkuperäisen SA-kuvat.fi-sivujen kökköselaimen rinnalle. Nyt on on selattuna kuvat 1...60 000:)

Huomiota herättää kuvien uskomattoman hyvä valokuvauksellinen taso ja sodan moni-ilmeisyys, puhkijulkaistujen vakiokuvien rinnalla kun on todella paljon mielenkiinoista:):)
On ollut kiintoisaa havaita, että noista puhkijulkaistuistakin on yleensä todella monta eri versiota eri kuvakulmista. Esimerkiksi nyt tulee mieleen se kuva talvisodan kk-ryhmästä, se joka on t-paidassa yms.
 
Silta ei kestä, uimareissu panzerilla. Olikos nämä niitä B-mallin Panzer III:ia?
Noin nro 9570
88818_r500.jpg
Saksalaisia hv. miehiä tulen ääressä. Vuokkiniemi 19410701

88819_r500.jpg
Saksalaisia hv 2 sekunttia ennen putoamistaan sillan läpi Vuokkiniemi 19410701

88820_r500.jpg
Putoamisen jälkeen. Vuokkiniemi 19410701

88821_r500.jpg


88825_r500.jpg


88831_r500.jpg


88833_r500.jpg


88836_r500.jpg


Kiinnostava kuvasarja tosiaan, joten kyselimpä tutulta panssarihistorioitsijalta lisätietoja asiasta:

Pz.Kpfw III, joka teki hieman keskeneräisellä kenttäsillalla Hiirosenvirralla liian voimakkaan ohjausliikkeen, Panzer-Abteilung z.b.V 40 :n kolmannen komppanian vaunu.
 
No höh, miten sattuikin se kuva, jossa ei ollut lipasta kiinni!
86834_r500.jpg
86829_r500.jpg

86833_r500.jpg
Madsen, kyllä, oikeassa olet.

Näitä oli vielä 80-luvun puolessavälissä laivaston tukikohtien suojaus-aseina. Tietääkö kukaan kuinka pitkään näitä oli vielä käytössä?
 
Näitä oli vielä 80-luvun puolessavälissä laivaston tukikohtien suojaus-aseina. Tietääkö kukaan kuinka pitkään näitä oli vielä käytössä?
Jalkaväen raskaat aseet ja ryhmäaseet -kirja kertoo:
"Sotien päätyttyä komppanialavetilla varustetut Madsen-konetykit olivat varikoissa sodan ajan varauksessa vuoteen 1986, jolloin ne poistettiin sotavarustuksesta ja hylättiin."
Oli siirretty todellakin merivoimien nimikkeistöön, eikä kuulunut sotien jälkeen enää jalkaväen sotavarustukseen. Komppanialavetilla viitattiin panssarintorjuntaan tarkoitettuun aseeseen. Sitten oli yleis- ja laivalavetti. Yleislavettia voitiin käyttää myös ilmatorjuntaan. Yleislavetin ilmatorjuntaosat painoivat yli 200 kiloa, ja suorasuuntausasennossa pyörillä ollessaan ase oli myös niin korkealla, että sen liikutteleminen ja käyttö panssarintorjuntaan oli erittäin hankalaa. Talvisodassa kai tätäkin tehtiin, jolloin ne olivat laveteista irti ahkioissa. Minkäköhänlainen viritys lienee?

Pääsitkö ampumaan, tai suunnittelemaan niiden käyttöä tukikohtien suojauksessa?
 
Viimeksi muokattu:
Pääsitkö ampumaan, tai suunnittelemaan niiden käyttöä tukikohtien suojauksessa?
Emme päässeet ampumaan kovia... pahus vieköön ja asemissa niitä pidettiin kuljetuskunnossa eikä suinkaan ampumavalmiudessa. En tiedä olisiko niihin ollut edes harjoitus A-tarvikettakaan. Mitään sysäksen vahvistinta tai vast. ei aseissa ollut.
 
Emme päässeet ampumaan kovia... pahus vieköön ja asemissa niitä pidettiin kuljetuskunnossa eikä suinkaan ampumavalmiudessa. En tiedä olisiko niihin ollut edes harjoitus A-tarvikettakaan. Mitään sysäksen vahvistinta tai vast. ei aseissa ollut.
Minulle on jostain jäänyt käsitys, että oli aika lataushäiriöherkkä ase. Lähde on oma takaraivo, en muista mistä olisin moisen käsityksen omaksunut.
@John Hilly ?
 
Minulle on jostain jäänyt käsitys, että oli aika lataushäiriöherkkä ase. Lähde on oma takaraivo, en muista mistä olisin moisen käsityksen omaksunut.
@John Hilly ?

Madsenillä olen leikkinyt vain Sotamuseossa :D, joten aseesta ei kokemusta.
 
lYleislavettia voitiin käyttää myös ilmatorjuntaan

Minulle on jostain jäänyt käsitys, että Madsen oli aika lataushäiriöherkkä ase. Lähde on oma takaraivo

Palokankaan kiitettyssä kirjassa olisi pitänyt olla toiset 250 sivua että olisi kaikki detaldit mahtunu. Yleislavetti oli nimenomaan it -tarkoitukseen suunniteltu mutta sitä voitiin käyttää myös suora-ammuntaan. Kompromissien tapaan kuvien perusteella ei soveltunut kumpaan-
kaan: Ylösnostettuna ilmatorjuntaa varten kolmijalka oli liian matala ja suora-ammuntaan kokoonpantuna taas liian korkea. Varsinaisessa pst -lavetissa putki oli suoraan pyörien akselin päällä.

20 -luvun it-aseiden tapaan mittakaavassa suurennettu pikakivääri. 30 -luvun alussa hankittiin onneksi ainoastaan 6 kpl, sillä niiden sarjatuli ei oikeastaan toiminut kuin pari laukausta kerrallaan. 3 kpl isojen sukellusveneiden kansiaseina, loput meni VMV:lle. Jv -aseen
tapaan liikkuvat osat meni eteen ammunnan loputtua ja patruuna jäi piippuun. Tämä ei ollut hyvä juttu, sillä ase kuumeni ammuttaessa ja sirpalekranaatilla oli räjähdysvaara. Sotien aikana sattuikin lukuisia putkiräjähdyksiä. Tästä johtuen aseen "Tuli seis!" oli ominta-
keinen: ampujan apulainen tempaisi vauhdilla lippaan irti kesken sarjan. Liikkuvat meni silloin eteen ilman kranaattia. Tykissähän ammus tarttuu kuparisesta johtorenkaasta kiinni rihloihin eikä tule pois rk:n tavoin, kun ase jälleen viritetään.

Palokangas väittää isänsä suullisesti kertomaan perustuen, että URR käytti niitä Talvisodassa. Madsen olisi kyllä ollut hyvä pst -ase, mutte ne saatiin maahan vasta sodan päätyttyä. Aseita tuli lisää Välirauhan ja Jatkosodan aikana; yhteensä kaikkiaan 350 kpl. Jossain
vaiheessa sodan aikana tuli uusi malli, jossa liikkuvat jäivät taakse ammunnan keskeytyessä ja osa vanhoistakin aseista muutettiin tähän standardiin. Oli lähinnä rannikkojoukkojen ja Laivaston it -ase. Käytössä mm Teikarinsaaren puolustuksessa sekä Suursaaren valtauk-
sessa. Ja myös puolustuksessa. Muistan 80 -luvulla kun vanha rakennusmestari kertoi tulittaneensa siellä saksalaisia Pohjoiskorkean laelta Madsenilla.

Jäi rt:n ja Laivaston käyttöön (tai paremminkin murheeksi) sotien jälkeen. 1970-80 luvuilla asemiesten painajainen. Laivastoasemilla voitiin edes selittää: "No se lähipuolustushan on ainoastaan poikien kakkostehtävä. Kyllä se voidaan harjoitella ainoastaan kylmäharjoit-
teina ilman kovapanosammuntoja." Kuten @AKE-ukki kertoi. Mutta toisin oli laivoilla, jossa Madsenit olivat it-aseina. Niillä oli pakko ampua. Ongelmana sodan aikana ladatut patruunat, joilla tuli paljon laukeamattomia. Ase kuumeni ammuttaessa ja laukeamattoman sat-
tuessa kohdalle saattoi patruunan ruuti räjähtää jolloin ase laukesi itsestään tai sitten sirpalekranaatti räjähti putkessa tuhoisin seurauksin. Aseen sanottiinkin olevat yhtä vaarallinen käyttäjilleen kun viholliselle. Rauhan aikana saikin ampua ainostaan harjoituskranaattia,
jossa ei ollut räjähdysainetäytettä.

Laukeamaton patruuna jäi kiinni piipun rihloihin ja sen sai pois vain hylsyn ulosvetäjällä. Ensin piti varusmiehet hätistää toiselle puolelle laivaa ja sen jälkeen toinen asemies veti liikkuvat taakse. Otteen oli syytä pitää, sillä jos iskuri pääsi lyömään patruunaan lukon ollessa
auki ei kummallakaan asemiehellä enää ollut maallisia murheita. Joskus koko patruuna jäi silti putkeen ja joskus hylsy irtosi kranaatista ja ulos tuli ainoastan hylsy täynnä ruutia. Se tietysti levisi kuuman lukon osien päälle lisäten jännitystä asemiehen "tylsään" päivään.

Joku neropatti keksi 1960 -luvulla että ase voidaan modernisoida ja saada lisää tulinopeutta vaihtamalla palautusjouset tymäkämmiksi. Näinhän tietysti kävikin mutta homma kaatui lukuisiin häiriöihin. Kun tulinopeus on kaikkien sarjatuliaseiden keskeinen ominaisuus, oli
tehdaskin aikanaan tätä vuorenvarmaan ajatellut. Häiriöt loppuivat kun vanhat jouset vähin äänin palautettiin paikoilleen.

Tässä siis neljä ensiksi mieleen tullutta Madsenin häiriötä. Mitähän niistä veli @JR49 mahtoi tarkoittaa?
 
Viimeksi muokattu:
Marokon Kauhu. Ikä ja kova elämä näkyy päällepäin.

89007_r500.jpg
""Marokon kauhu"" telttansa edustalla Myllyniemen lähettyvillä 19410704
89006_r500.jpg
""Marokon kauhu"" odottelee hyökkäyskäskyä Myllyniemen lähettyvillä 19410704
nrot 9770 tms.

89063_r500.jpg
Ensimmäinen ryssiltä saatu pk. Pukalusjärvi 19410627

Noista on jo jotenkin aistittavissakin se, ettei jatkosota enää mennyt Marokon Kauhulta ihan putkeen.
 
Back
Top