Saaristo - sotilaallinen tyhjiö?

Sellaiset 50 vuotta on hoettu, että kun on sateliitit ja muut pelit ja vehkeet, niin yllätyshyökkäyksiä ei voi tapahtua.

Jostain kumman syystä esimerkiksi Georgia yllätettiin vuonna 2008 ja Krimilläkin saatiin yllätys aikaiseksi.

Pitkään on kuviteltu, että sotilaallinen logiikka vaatisi sitä, että Venäjä hyökkää rauta edellä ja liha perässä. Tähän kuvitelmaan kuuluu se ajatus, että pakolliset panssarilautat kyllä huomataan.

Venäjä on kuitenkin ottanut tavakseen mennä liha edellä. Rauta voi tulla aika isollakin viiveellä perässä. Esimerkkinä viiveestä, että Ukrainassahan venäläinen rauta saapui vasta sen jälkeen kun separatistit olivat ruvenneet ottamaan turpaansa ja menettämään alueitaan Ukrainalle (jolle ne kuuluvatkin).

Tämä liha edellä eteneminen on vaikeaa havaita - etenkin jos ja kun vaatteet ovat ihan jotain muuta kuin venäläisiä asepukuja.

Kun tähän vielä liitetään se, että tappamisessa on siirrytty aika laajamittaisesti ampumisesta myrkyttämiseen, niin havaittavuus on siltäkin osin heikompaa.

Myrkyttämisestä: En sekuntiakaan usko, että se olisi varattu vain ja ainoastaan venäläisten kohtaloksi. Se on asia, jota vastaan on vaikea varautua ja puolustautua ja johon liittyviä yllättäviäkin valmiuksia hyökkääjä voi rakentaa hitaasti.
 
Sellaiset 50 vuotta on hoettu, että kun on sateliitit ja muut pelit ja vehkeet, niin yllätyshyökkäyksiä ei voi tapahtua.

Jostain kumman syystä esimerkiksi Georgia yllätettiin vuonna 2008 ja Krimilläkin saatiin yllätys aikaiseksi.

Voidaanhan sitä jälkikäteen sitten imelästi todeta, että kyllä huomattiin, mutta ei reagoitu.

No mutta kun se meidän foorumin mittakaava on aina mieluummin miljoona-armeijan peliliike....joo, kyllä sen varmaan huomaa jo umpisokea aasikin. Sitä Pihkovan rykmenttiä voidaan kytätä kulli violettina pohjantähteen kohdistettuna....ja kun sekään ei meinaa tänään mitään.

Onhan toi nyt selvä kuin viulu, mihin suuntaan -sodankäynti- on muuttunut ja muuttuu edelleen.

Yhdistetty nippu erilaisia operaatioita on SE. Verkkohyökkäyksiä, disinfovyörytys, sähkönjakeluun kohdistuneet operaatiot, avainhenkilöihin kohdistuneet teot, sabotaasi, -terrori-isku-, vaikuttaminen valtion päättäjiin, uinujien aktivointi, hässäkkää rajalla, diplomatian kriisiyttäminen.....kaikki temppuja, jotka eivät välttämättä laukaise kohteen kumppanivaltioissa yhtään mitään, nothing.

On siinä vähän rientämisen pakkoa koko yhdistetyllä kohdevaltion turvallisuuskoneella, kun viikon mittaan homma alkaa turvota kuin vehnapullataikina. Siinä puolustus voi ryhtyä ampumaan torjuntamaaleja kaikilla putkilla ja tehdä ilmaiskuja rupena. Mihin ihmeeseen?

Mutta olkoon, johan täällä hoksattiin, että lietson tappiomielialaa, seuraava veto on sirppi-vasaraleima otsaan ja ties mitä.

Minä olen vitun realisti ja tiedän sen, sitä minun ei tarvitse arvailla.
 
Pitkään on kuviteltu, että sotilaallinen logiikka vaatisi sitä, että Venäjä hyökkää rauta edellä ja liha perässä. Tähän kuvitelmaan kuuluu se ajatus, että pakolliset panssarilautat kyllä huomataan.

Venäjä on kuitenkin ottanut tavakseen mennä liha edellä. Rauta voi tulla aika isollakin viiveellä perässä. Esimerkkinä viiveestä, että Ukrainassahan venäläinen rauta saapui vasta sen jälkeen kun separatistit olivat ruvenneet ottamaan turpaansa ja menettämään alueitaan Ukrainalle (jolle ne kuuluvatkin).

Tämä liha edellä eteneminen on vaikeaa havaita - etenkin jos ja kun vaatteet ovat ihan jotain muuta kuin venäläisiä asepukuja.

Kun tähän vielä liitetään se, että tappamisessa on siirrytty aika laajamittaisesti ampumisesta myrkyttämiseen, niin havaittavuus on siltäkin osin heikompaa.

Myrkyttämisestä: En sekuntiakaan usko, että se olisi varattu vain ja ainoastaan venäläisten kohtaloksi. Se on asia, jota vastaan on vaikea varautua ja puolustautua ja johon liittyviä yllättäviäkin valmiuksia hyökkääjä voi rakentaa hitaasti.

Ja tähän liittyen, Venäjä on selvästi omissa toimissaan panostanut siihen että sotatilan ja rauhan ajan välitila otetaan haltuun ja hämärretään tilannekuvaa. On vaikeata julistaa maa sotatilaan jos vastassa on epämääräisiä joukkoja joiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Ja samaan aikaan propagandapumppu Venäjällä julistaa suureen ääneen ettei Venäjä ole sotiva osapuoli. Se että Venäjän aktiivinen rooli ennen pitkää kyllä paljastuu ja tulee esiin on toisarvoista. Pääasia että kusetus onnistuu sen ratkaisevan vuorokauden tai vaikka viikon ajan.
 
Mielenkiintoinen tomclancymainen skenaario. Mutta onko oletuksena se että tämä tapahtuisi syvän rauhantilan vallitessa tyyliin huomisaamuna klo 0200 ? Jos tämä olisi osa jotain kansainvälistä kriisiä (NATO vs. Venäjä Baltiassa) tai jännittynyttä ilmapiiriä, niin uskoisin meilläkin valvonnan tason olevan suhteellisen korkealla. Eli pointti se, että tällaisessa tilanteessa Suomen totaalinen yllättäminen ei välttämättä olisi erityisen helppoa.
Ajattelin, että se olisi nimenomaan Venäjän aloitteesta lähtevä skenaario, joko alkutahdit isommalle kampanjalle Euroopan mantereella (esim. Baltian haltuunotto) tai sitten puhtaasti sisäpoliittisista syistä tehty yksittäinen operaatio. Sisäpolitiikka olisi keskeisessä osassa tätä mielestäni, sillä kävi operaatiossa miten hyvänsä, se vahvistaisi Venäjän hallinnon sisäpoliittista asemaa. Sisäpoliittinen narratiivi olisi siis NATO:n aggressio proxyn kautta Venäjää vastaan, jos operaatio jäisi Suomeen (kävi siinä miten kävi), tai sitten se, sekä puhdas NATO:n aggressio Venäjää vastaan ja samalla Venäjän "historiallisten alueiden" palauttaminen, jos jatkettaisiin Baltiaan asti.

Vaikein seikka mielestäni Venäjän kannalta tuossa on se, miten länsi (ja nimenomaan NATO ja EU) vastaisivat tuossa. Huomionarvoista tässä on se, että Venäjä on koko ajan testannut juuri näiden järjestöjen liittolaislojaliteettia. Jos Suomi jätettäisiin yksin ja vastaus olisi ponneton, voitaisiin operaatio rajata Suomeen, ja jäädä valmistelemaan seuraavia. Jos vastaus olisi kova ja NATO lähtisi sotajalalle Suomen puolesta, olisi operaation nopea jatko Baltiaan välttämätön. Vaikein tilanne Venäjän kannalta olisi se, että NATO rupeaisi samaan kuin Venäjä, eli hämärtämään itsekin sodan ja rauhan rajaa (tai sitten äärimmäisen epätodennäköinen eli NATO:n reagointi taktisin ydinasein, joka johtaisi tilanteen nopeaan karkaamiseen myös Venäjän hallinnasta).

Lyhyenä vastauksena, kyse olisi siis alussa nykyisen kaltaisesta tai korkeintaan vähän lisää kiristyneestä tilanteesta (esim. Valko-Venäjän täysi alistaminen erona nykyiseen, sisäpoliittinen viholliskuvan rakentaminen Suomesta ja Venäjän sisäpoliittisen tilanteen heikkeneminen jne.).
 
Ajattelin, että se olisi nimenomaan Venäjän aloitteesta lähtevä skenaario, joko alkutahdit isommalle kampanjalle Euroopan mantereella (esim. Baltian haltuunotto) tai sitten puhtaasti sisäpoliittisista syistä tehty yksittäinen operaatio. Sisäpolitiikka olisi keskeisessä osassa tätä mielestäni, sillä kävi operaatiossa miten hyvänsä, se vahvistaisi Venäjän hallinnon sisäpoliittista asemaa. Sisäpoliittinen narratiivi olisi siis NATO:n aggressio proxyn kautta Venäjää vastaan, jos operaatio jäisi Suomeen (kävi siinä miten kävi), tai sitten se, sekä puhdas NATO:n aggressio Venäjää vastaan ja samalla Venäjän "historiallisten alueiden" palauttaminen, jos jatkettaisiin Baltiaan asti.

Vaikein seikka mielestäni Venäjän kannalta tuossa on se, miten länsi (ja nimenomaan NATO ja EU) vastaisivat tuossa. Huomionarvoista tässä on se, että Venäjä on koko ajan testannut juuri näiden järjestöjen liittolaislojaliteettia. Jos Suomi jätettäisiin yksin ja vastaus olisi ponneton, voitaisiin operaatio rajata Suomeen, ja jäädä valmistelemaan seuraavia. Jos vastaus olisi kova ja NATO lähtisi sotajalalle Suomen puolesta, olisi operaation nopea jatko Baltiaan välttämätön. Vaikein tilanne Venäjän kannalta olisi se, että NATO rupeaisi samaan kuin Venäjä, eli hämärtämään itsekin sodan ja rauhan rajaa (tai sitten äärimmäisen epätodennäköinen eli NATO:n reagointi taktisin ydinasein, joka johtaisi tilanteen nopeaan karkaamiseen myös Venäjän hallinnasta).

Lyhyenä vastauksena, kyse olisi siis alussa nykyisen kaltaisesta tai korkeintaan vähän lisää kiristyneestä tilanteesta (esim. Valko-Venäjän täysi alistaminen erona nykyiseen, sisäpoliittinen viholliskuvan rakentaminen Suomesta ja Venäjän sisäpoliittisen tilanteen heikkeneminen jne.).

Boldasin tuon mielestäni oleellisen kohdan. Ukrainan kohdallahan on nyt nähty miten kävi. Krimin Venäjä kaappasi häikäilemättömällä tavalla. Maskirovkaa oli mukana siinä määrin, että lännen päättäjät eivät muutamaan päivään osanneet sanoa juuri mitään.

Oma näkemykseni on, että Baltiaa suojelee artikla 5. Sen pitävyyttä Putin ei ole uskaltanut lähteä koettamaan. Suomea varmaan jossain määrin auttaa EU-jäsenyys ja oma puolustuskyky, joka nykyisessä Euroopassa ei tosiaan ole surkeimmasta päästä. Lisäksi Suomi on reaktiona Ukrainan tilanteeseen lähtenyt rakentamaan läntisiä yhteistyökuvioita jotka ovat epämääräisen oloisia niin meille itsellemmekin kuin yhtä lailla Venäjälle. Olisi erinomaisen hienoa tietää mitä Moskovassa ajatellaan. Ovatko ne tsuhnan perkeleet saamassa sotilaallista apua Ruotsilta, briteiltä ja ranskalaisilta jos päätämme ottaa vaikka Ahvenanmaan ? Hienoa on jos venäläiset joutuvat näitä asioita nyt miettimään. Toisin sanoen, onko tämä meikäläistä maskirovkaa vai pitääkö potentiaalinen sotilaallinen apu ottaa vakavasti ? Ellei muuta, niin toivon mukaan nostaa hyökkäyskynnystä.
 
No mutta kun se meidän foorumin mittakaava on aina mieluummin miljoona-armeijan peliliike....joo, kyllä sen varmaan huomaa jo umpisokea aasikin. Sitä Pihkovan rykmenttiä voidaan kytätä kulli violettina pohjantähteen kohdistettuna....ja kun sekään ei meinaa tänään mitään.

Mutta olkoon, johan täällä hoksattiin, että lietson tappiomielialaa, seuraava veto on sirppi-vasaraleima otsaan ja ties mitä.

Minä olen vitun realisti ja tiedän sen, sitä minun ei tarvitse arvailla.

Miten sitä hyvässä kirjassa sanottiinkaan...

Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat."
 
8. GRU:n miehet ottavat joukkuekokoisina osastoina haltuun Maarianhaminan sataman, Jomalan lentokentän jne. (esim. muut satamat vielä).

9. Hävittäjät laukaisevat ohjukset tunnistustehtävälle tulleisiin Hornetteihin (tod. näk. 2 kpl torjuntavarustuksessa). Sekä venäläiset koneet (ml. kuljetuskone) että Hornetit putoavat.

Jos nämä kaksi pääsee läpi ilman että hälytyskellot soi missään, niin melko hyvällä tolalla on heidän operaationsa. Uskon että pelkkä Hornettien pudotus nousisi heti kättelyssä somessa yli maarianhaminan tapahtuman, mutta tässä vaiheessa on jo myöhässä kilpajuoksussa jos sitä ei olla pistetty, pistämässä päälle. Maarianhaminan haltuunoton tapahtuessa Ruotsi voisi kärrätä Archer patterin heidän puolelle ja meiltä tulee vain maalikoordinaatit.
 
Tässä toinen skenaario:

Venäjä ajoittaa operaationsa syksyyn, mahdollisesti aurinkomyrkyn ajalla (infosota operaatiota silmällä pitäen). Myrskyisellä itämerällä 300 metrinen Pietariin matkalla oleva tankkeri joutuu "merihätään" ja ajautuu "konerikon" vuoksi meidän alue vesille ja laskee itsensä ankkuriin poikittain keskellä väylää. Yhteyden otot siihen, kuten alueella oleviin muihin aluksiin kusee ja rupeaa näyttämään että siellä isompi ongelma kuin yksi alus. GPS häirinnän ja koordinaattipoikkeamien myötä aluevesille ajautuu isompi joukko aluksia. Cyberoperaatio mykistää poijuja ja majakoita. Härdellin seurauksena Maarianhaminaan rupeaa saapumaan aluksia, joista rantautuu sitten yllättäen iso joukko siviilejä.

Härdellin alusta asti sopivasti modattu tankkeri laskee piensukellusveneitä ja sukeltajia alueelle, sabotoimaan yhteyksiä, miinoittamaan ja suorittamaan muita operaatioita. Heitä seuraa pinnan alla suve pari kunnes on aika alkaa maalla merimies kapina (huonot sipsit, paikalliset katsoo väärin). Venäjän konsuli aiheuttaa kriisin, kun joku heidän työntekijöistään mukiloidaan kapinan seurauksena. Kukaan ei voi mitään yhteyksillä jotka on mystisesti mykistyneet samalla kun taivaalla leimuaa revontulet. Konsuli soittaa moskovaan satelliittipuhelimella ja pyytää heitä turvaamaan heitä kun "suomalaiset eivät tee mitään ja heidän tekniikkansa kusee."

Soppa on valmis kriiseineineen, syytöksineen infosodan ja hybridivaikutuksen seurauksena. Mukana voi olla myös kolmannen maan edustajia ihan sattumalta. Laivakriisi "syysmyrskyn" lomassa voi olla sellainen temppu joka ei välttämättä laukaise sotavaltion koneisto kokonaisuudessa ennenkuin on liian myöhäistä.
 
Jopa "isot toimijat" ovat eri mieltä tappiomielialan lietsojien kanssa. En nyt voi sanoa nimiä, mutta ovat. No, voin sanoa yhden, Israel...joka on erikoisjoukkotouhussa siitä kevyessä päässä :cool::LOL: Kunnioitus meidän välillä on todella luja.

Meillä on maine ja kyky tehdä asioita ja pitää turpamme kiinni asioista.

Kun loppuis toi jatkuva "ei me mitään voida" kun ollaan Euroopassa jopa sotilasmahti.


Se ei lopu koska turvat pidetään täysin kiinni, siksi odotan innolla esimerkiksi Red Flagia.
Suurin osa kansalaisista ja reservistä ei usko kun sanoo että meillä on maailman parhaita ilmavoimia, erikoisjoukkoja tai tiedustelua, tai että kenttäarmeija voi lyödä pataan ketä vain.
 
Pitkään on kuviteltu, että sotilaallinen logiikka vaatisi sitä, että Venäjä hyökkää rauta edellä ja liha perässä. Tähän kuvitelmaan kuuluu se ajatus, että pakolliset panssarilautat kyllä huomataan.

Venäjä on kuitenkin ottanut tavakseen mennä liha edellä. Rauta voi tulla aika isollakin viiveellä perässä. Esimerkkinä viiveestä, että Ukrainassahan venäläinen rauta saapui vasta sen jälkeen kun separatistit olivat ruvenneet ottamaan turpaansa ja menettämään alueitaan Ukrainalle (jolle ne kuuluvatkin).

Tämä liha edellä eteneminen on vaikeaa havaita - etenkin jos ja kun vaatteet ovat ihan jotain muuta kuin venäläisiä asepukuja.

Kun tähän vielä liitetään se, että tappamisessa on siirrytty aika laajamittaisesti ampumisesta myrkyttämiseen, niin havaittavuus on siltäkin osin heikompaa.

Myrkyttämisestä: En sekuntiakaan usko, että se olisi varattu vain ja ainoastaan venäläisten kohtaloksi. Se on asia, jota vastaan on vaikea varautua ja puolustautua ja johon liittyviä yllättäviäkin valmiuksia hyökkääjä voi rakentaa hitaasti.

No mutta kun se meidän foorumin mittakaava on aina mieluummin miljoona-armeijan peliliike....joo, kyllä sen varmaan huomaa jo umpisokea aasikin. Sitä Pihkovan rykmenttiä voidaan kytätä kulli violettina pohjantähteen kohdistettuna....ja kun sekään ei meinaa tänään mitään.

Onhan toi nyt selvä kuin viulu, mihin suuntaan -sodankäynti- on muuttunut ja muuttuu edelleen.

Yhdistetty nippu erilaisia operaatioita on SE. Verkkohyökkäyksiä, disinfovyörytys, sähkönjakeluun kohdistuneet operaatiot, avainhenkilöihin kohdistuneet teot, sabotaasi, -terrori-isku-, vaikuttaminen valtion päättäjiin, uinujien aktivointi, hässäkkää rajalla, diplomatian kriisiyttäminen.....kaikki temppuja, jotka eivät välttämättä laukaise kohteen kumppanivaltioissa yhtään mitään, nothing.

On siinä vähän rientämisen pakkoa koko yhdistetyllä kohdevaltion turvallisuuskoneella, kun viikon mittaan homma alkaa turvota kuin vehnapullataikina. Siinä puolustus voi ryhtyä ampumaan torjuntamaaleja kaikilla putkilla ja tehdä ilmaiskuja rupena. Mihin ihmeeseen?

Mutta olkoon, johan täällä hoksattiin, että lietson tappiomielialaa, seuraava veto on sirppi-vasaraleima otsaan ja ties mitä.

Minä olen vitun realisti ja tiedän sen, sitä minun ei tarvitse arvailla.

Näissä viesteissä on sama idea hiukan erilaisella tyylillä.

Realismi ei lainkaan ole samaa kuin tappiomieliala. Jos ei kasakat pääse Imatralla taloksi, vaikeaa voi olla myös Wagnerilla... Riippumatta täyshönöistä poliitikoista meillä on vielä jokunen tolkun mies vielä viranomaisissakin ja vaikka Nato-intoilijat aina moittivat Salea, hänessä on enemmän wanhan kansan viisautta ja ruutia henkisessä mauserissa kuin monella nykypolitiikan vaippapöksyllä.

Puolustusvoimat on varmasti perillä myös sodankuvan muutoksesta tältä osin, vaikka ei mitään lausukaan.

Tärkeintä Suomessa olisi kokonaisturvallisuuden kehittäminen koko yhteiskunnassa, ja siinä pitää olla koko yhteiskunta tähän asti hyödyntämättömine reserveineen mukana, kuten Pihatonttu jo aiemmin luonnehti.
 
Se ei lopu koska turvat pidetään täysin kiinni, siksi odotan innolla esimerkiksi Red Flagia.
Suurin osa kansalaisista ja reservistä ei usko kun sanoo että meillä on maailman parhaita ilmavoimia, erikoisjoukkoja tai tiedustelua, tai että kenttäarmeija voi lyödä pataan ketä vain.

Voin sanoa ulkopuolisten sanoin, että Suomeen on paha tulla kenenkään. Tämä on siis "isojen poikien" mielipide, ei minun. Omalla maalla ollaan ehken maailman parhaita. Ulkopuolellakin ollaan aika kovia jätkiä, vaikka olosuhteet eivät olisi ihan sitä mihin on treenattu.

Koskaan ei sotilaana ole tarvinnut hävetä sitä, että on suomalainen. Päinvastoin...ei kauheasti ole tarvinnut "juorupöydässä" ostaa omia kaljoja. Kyllä ns. "those who know, know". Porukalla on ihan väärä kuva siitä, miten suomalaisiin suhtaudutaan ulkomailla. Siis helvetin tulet, mehän ollaan joskus turhankin idolisoituja a la Lauri Törni ja Simo Häyhä, kun kaikki ei kuitenkaan voi olla sitä kaliberia.
 
Näissä viesteissä on sama idea hiukan erilaisella tyylillä.

Realismi ei lainkaan ole samaa kuin tappiomieliala. Jos ei kasakat pääse Imatralla taloksi, vaikeaa voi olla myös Wagnerilla... Riippumatta täyshönöistä poliitikoista meillä on vielä jokunen tolkun mies vielä viranomaisissakin ja vaikka Nato-intoilijat aina moittivat Salea, hänessä on enemmän wanhan kansan viisautta ja ruutia henkisessä mauserissa kuin monella nykypolitiikan vaippapöksyllä.

Puolustusvoimat on varmasti perillä myös sodankuvan muutoksesta tältä osin, vaikka ei mitään lausukaan.

Tärkeintä Suomessa olisi kokonaisturvallisuuden kehittäminen koko yhteiskunnassa, ja siinä pitää olla koko yhteiskunta tähän asti hyödyntämättömine reserveineen mukana, kuten Pihatonttu jo aiemmin luonnehti.

Bold. No tietysti on, en minä hikoile yhtään sen puolesta, etteikö pv olisi kartalla...ja muutkin turvallisuuteen liittyvät orgaanit.

Hikoilun kainaloissani aiheuttaa se, että kansalaispaapominen johtaa mielestäni vaaralliseen tilanteeseen. Kansalaispaapominen taas on poliitikkojen valinta: ihmisten turvallisuudentunne tms. ei saa järkkyä.
 
Hikoilun kainaloissani aiheuttaa se, että kansalaispaapominen johtaa mielestäni vaaralliseen tilanteeseen. Kansalaispaapominen taas on poliitikkojen valinta: ihmisten turvallisuudentunne tms. ei saa järkkyä.

Meikäläisen turvallisuudentunne järkkyy tuosta kansalaispaapomisesta.

Paapovat johtajat luovat itsestään henkilöinä ja toiminnastaan johtamisessa sellaisen kuvan, että tilannekuvaymmärryksen puute kohtaa tyhmyyden mennäkseen epäpätevyyden ja kyvyttömyyden kanssa saamattomuuden kämpällä oleviin liimanhaistelubileisiin joihin tulevat myös epärehellisyys ja ylimielisyys.

Enkä taatusti ole ainoa jolle tulee tämmöinen fiilis.

Juuri se ylemmyydentuntoinen paapominen on suurin syy polarisoitumiseen. Paapominen on sosiaalisen positioinnin muodossa toteutettu äärimmäisen voimakas passiivisaggressiivinen aggressio ja siihen reagoidaan aina myös vasta-aggressioilla.

Tämä kansa on jaettu perseilevällä paapomisella kahtia eikä se jako lievene paapomalla.
 
Juuri se ylemmyydentuntoinen paapominen on suurin syy polarisoitumiseen. Paapominen on sosiaalisen positioinnin muodossa toteutettu äärimmäisen voimakas passiivisaggressiivinen aggressio ja siihen reagoidaan aina myös vasta-aggressioilla.

Tämä kansa on jaettu perseilevällä paapomisella kahtia eikä se jako lievene paapomalla.

Ihan tietoinen valinta se on päättäjiltä. Paapominen on yksi hallitsemisen työkaluista. Nyt kun vaalit alkavat kutitella pelseitä, niin valtapuolueet haluavat selvästi korostaa asemaansa positiivisen jatkumon ylläpitäjinä. Mitä epävarmemmalta vaan saadaan tulevaisuus näyttämään, sen parempi. Ja jotta -toivoa- olisi, niin luota isän käteen, paapovaan ja ohjaavaan. Osuu ja uppoaa melkoiseen osaan vaalikarjaa vaaleista toiseen. Puuttuu vain enää se, että vaalimakkarakojuilla annettaisiin tukkapöllyjä ja piiskaa kannattajille. Ihan siihen eivät vielä ilkeä mennä.:giggle:
 
Eiköhän siirrytä päiväjärjestykseen, etteivät moderaattorit anna meille raippoja ja koppia.
 
Back
Top