Saaristo - sotilaallinen tyhjiö?

Tässä on yksi suomenruotsalainen ilmoittautuu (en pidä siitä nimityksestä, pidän itseäni suomalaisena jolla äidinkieli ruotsi). Minä nyt en ainakaan ollenkaan vilkuile Ruotsiin päin missään asiassa. En siis liene olevan tyypillinen "rantahurri".
 
Setä Sergei varmaan nauraa makeasti nyt kun täälläkin tapellaan keskenämme, hyvä pojat!

Mä oon vahvasti sitä mieltä, että erimielisyys ja oikeus erimielisyyteen on tässä maassa valtava voima.

Jos sitä voimaa yritetään tukahduttaa, niin silloin ei voimisteta mitään hyvää, ei tueta mitään arvokasta eikä etenkään tehdä tulevaisuuden hyväksi mitään sellaista joka tekisi tulevaisuudesta paremman.

Konsensusvaatimus, poliittisen korrektiuden vaatimus ja erimielisyyden demonisointi ovat isointa paskaa jolla tätä maata ja kansaa voi rapauttaa.

Kaikki hyvä lähtee konsensuksen puutteesta. Konsensuksesta ei seuraa kuin paikoilleen lahoamista.

Ja erimielisyydessä saa olla vähän kärkevyyttäkin mukana niin pitkään kuin siinä on mukana aito pyrkimys käsittää mitä se eri mieltä oleva oikeasti sanoo ja tarkoittaa.

Jos mukana on pyrkimys väärinkäsittää toista ikiomista syistä, niin siinä samanmielisyyskään ei tuota yhteenkuuluvuutta. Rakentava ja muita kunnioittava erimielisyys sen sijaan tuottaa ja ihan urakalla.


...kele.
 
...jo tiedusteluosat on lyötävä, jos haluaa puolustaa menestyksellisesti. Sodankäynnin keinoissa nykypäivänä tiedustelukomppanian hyökkäys voi olla aivan erilainen, koko ajan käynnissä.

Jotta sellaisen voi lyödä, on lakeja kehitettävä.

- Lakeja on kehitettävä.
- Lakien tulkintaa ja soveltamista on kehitettävä.
- Kansainvälisiä sopimuksia koskevia tulkintoja ja soveltamisohjeita on kehitettävä ja ihan urakalla.
- Ministeriöiden antamia toiminta-, soveltamis-, viestintä- jne. ohjeita on kehitettävä.
- Tilannekuvatyökaluja - myös kognitiivisia sellaisia - on kehitettävä.
- Opetus-, koulutus-, harjoittelu- jne- menetelmiä on sekä kehitettävä että etenkin monipuolistettava.
- Siviiliyhteiskunnan kykyä tukea yhteiskunnan puolustautumista kaikissa vaiheissa valkoisesta mustaan on kehitettävä. Ja sitä ennen on tajuttava oikein kunnolla, että kuinka jättimäiset resurssit ja mahdollisuudet tässä asiassa roikkuvat käyttämättöminä.
- Vajaa- ja hukkakäytössä olevia resursseja on otettava käyttöön. Jos se on vaikeaa, niin sitten pitää kehittää käyttöönoton keinoja. (Tässä perääänkuulutan luovuutta ja alleviivaan sitä että yksikin pystyynkuollut pönöttäjä tuhoaa enemmän kuin viisikymmentää aikaansaavaa luovaa ihmistä voi saada asioita eteenpäin - etenkin jos se pönötyspelle on esimies- tai resurssointiasemassa.
- Vajaa- ja hukkakäytössä olevien resurssien kohdalla sekä henkilöresurssit että turve ovat hyvin keskeisiä.
 
No ainakin tämän paraisten operaation jälkeen siellä saaristossa ei ole tyhjiötä. Ainakaan vähään aikaan. Itse olen huomannut tämän asian Lontoossa, kun poliisikuntaa on pienentynyt tuntuvasti. Onneksi nyt on taas jalkapartioita, joten se pelkkä näkyyvyys paikkakunnalla on rauhoittava tekijä. Parainen, omien muistihavaintojen perusteella on melkoisen rauhallinen seutu, missä ei juuri mitään ihmeellistä tapahdu koskaan. Saaristo on samanlainen, mutta jos siellä on näkyvää viranomaistoimintaa niin se myös rauhoittaa vastapuoleltakin tiettyjä mielihaluja suorittaa operaatioita. Sotilaallisessa tyhjiössä tämä olo vain kasvaa ja vihollistoimijalle viranomaistyhjyys takaa niitä toimintamahdollisuuksia tehdä ties mitä lystää, katso esimerkiksi Syyrian tilannetta ja ISISiksen massamaista kasvua.

Olen ihan varma että toiminta on laukautettu, ja valtiolliset toimijat siirtyneet toisiin kohteisiin, joko niissä venaamaan että kuumotus loppuu taikka hoitamaan muita operaatioita. Suomessa on ongelma että niitä tiedustelijoita on rajoitetusti ja viranomaispuutteessa tekijöillä on mahdollisuus kadota ennen kiinniottoa. Kukaan ei kuitenkaan halua mitään poliisivaltiota nykyisen tilalle. Melkein ainoana mahdollisuutena resurssien suhteen näen teknologisen ratkaisun missä demilitarisoitu pidetään sellaisena sensorien ja automatiikan avulla. Sellaista ei ole, mutta jos olisi, niin maailmalla on niitä paikkoja mitkä tarvitsee ko teknologiaa.

Ei voi kuin valitettavasti todeta että vaikka robotteja pelätään, niin niillä voi myös paikata resursseja siellä missä niitä tarvitaan.
 
Jopa julkisesti esim. silloisen ev. Nordbergin taannoisessa kirjassa sanotaan suoraan, että Suomi tarkkailee esim. Pihkovan 76. laskuvarjojääkäridivisioonan tukikohtaa tiiviisti. Kauempaa tuskin on kovin helppoa lähteä tekemään ylläripylläreitä.

Ja jokin mukava vihreiden miesten porukka ei tasan kauaa kestä kun pataljoona finjäveleitä tulee paikalle helikoptereilla ja nopeilla veneillä.

Ei esim. Jurmo-luokan veneitä ole hankittu ihan huviajeluun.

Tuosta tulee mieleen, että ilmeisen hyvin meillä oltiin perillä tästä veli venäläisen tuoreimmasta sotaharjoituksesta. Tässä hiljattain tarinoin erään tutun rajaupseerin kanssa, niin tietoa oli RVL:lle ja tämän myötä tietysti myös PV:lle tullut mm. siitä mitä joukkoja oli ryhdytty siirtämään harjoitusalueille Karjalan kannakselta. Eli tämä ainakin minulla vahvistaa uskoa meikäläisen tiedustelun ammattitaitoon.
 
Tuosta tulee mieleen, että ilmeisen hyvin meillä oltiin perillä tästä veli venäläisen tuoreimmasta sotaharjoituksesta. Tässä hiljattain tarinoin erään tutun rajaupseerin kanssa, niin tietoa oli RVL:lle ja tämän myötä tietysti myös PV:lle tullut mm. siitä mitä joukkoja oli ryhdytty siirtämään harjoitusalueille Karjalan kannakselta. Eli tämä ainakin minulla vahvistaa uskoa meikäläisen tiedustelun ammattitaitoon.

Jopa "isot toimijat" ovat eri mieltä tappiomielialan lietsojien kanssa. En nyt voi sanoa nimiä, mutta ovat. No, voin sanoa yhden, Israel...joka on erikoisjoukkotouhussa siitä kevyessä päässä :cool::LOL: Kunnioitus meidän välillä on todella luja.

Meillä on maine ja kyky tehdä asioita ja pitää turpamme kiinni asioista.

Kun loppuis toi jatkuva "ei me mitään voida" kun ollaan Euroopassa jopa sotilasmahti.
 
- Lakeja on kehitettävä.
- Lakien tulkintaa ja soveltamista on kehitettävä.
- Kansainvälisiä sopimuksia koskevia tulkintoja ja soveltamisohjeita on kehitettävä ja ihan urakalla.
- Ministeriöiden antamia toiminta-, soveltamis-, viestintä- jne. ohjeita on kehitettävä.
- Tilannekuvatyökaluja - myös kognitiivisia sellaisia - on kehitettävä.
- Opetus-, koulutus-, harjoittelu- jne- menetelmiä on sekä kehitettävä että etenkin monipuolistettava.
- Siviiliyhteiskunnan kykyä tukea yhteiskunnan puolustautumista kaikissa vaiheissa valkoisesta mustaan on kehitettävä. Ja sitä ennen on tajuttava oikein kunnolla, että kuinka jättimäiset resurssit ja mahdollisuudet tässä asiassa roikkuvat käyttämättöminä.
- Vajaa- ja hukkakäytössä olevia resursseja on otettava käyttöön. Jos se on vaikeaa, niin sitten pitää kehittää käyttöönoton keinoja. (Tässä perääänkuulutan luovuutta ja alleviivaan sitä että yksikin pystyynkuollut pönöttäjä tuhoaa enemmän kuin viisikymmentää aikaansaavaa luovaa ihmistä voi saada asioita eteenpäin - etenkin jos se pönötyspelle on esimies- tai resurssointiasemassa.
- Vajaa- ja hukkakäytössä olevien resurssien kohdalla sekä henkilöresurssit että turve ovat hyvin keskeisiä.

Tämä.
 
Voi jeesuksen kristuksen perkele.

Kyllä noihin on varauduttu jo viimeiset lähes 100 vuotta.

Turha piiskata kuollutta hevosta. Sama kuin "rynkkyjä aletaan jakamaan kun Vaalimaalla tankin edessä puomit kolisee".

Vaikka täällä pilkataan viranomaisia kaikista banaanin käyryyksistä, niin asialliset asiat kuitenkin on hoidettu asiallisesti.
On kylläkin ollut aika ennen 9/11, aika ennen Georgian sotaa ja aika ennen Ukrainan sotaa.
Jos verrataan vuoteen 2000 niin valmius on parantunut oikein hyvin tosin puutteitakin on vielä mutta nyt ne on huomioitu vähän paremmin.
 
Siinä noita Suomen Datakaapeleita.. ei se yhdestä Turusta ole kiinni...
Samanaikaisesti liikehdintää Eestissäkin olevista piilomökeistä, niin Suomi on irti joka tapauksessa.
Ymmärrettävää toki on se, että näissä keskusteluissamme puhumme Suomessa tehtävistä vaikutuksista.
.
 
Samanaikaisesti liikehdintää Eestissäkin olevista piilomökeistä, niin Suomi on irti joka tapauksessa.
Ymmärrettävää toki on se, että näissä keskusteluissamme puhumme Suomessa tehtävistä vaikutuksista.
.

Menee tuolla länsirannikollakin pari naapurimaahan, mutta nopeudet eivät niissä ehkä mahdollista kansalaisten 4K-toistoa Netflixistä...
 
Jos pohditaan käyttäjän @Pihatonttu inspiroimana sitä, mitä Moskovassa olevana tekisi, jos haluaisi alistaa Suomen Ahvenanmaan valtaamalla - tässä oma tulkintani:

Suunnittelu:
- Ro-ro -yhteys säännöllisenä Pietarin ja Kaliningradin välille, useilla samankaltaisilla laivoilla.
- Yksi aluksista "vikaantuu" Kaliningradissa ja jää sinne pitkäksi aikaa korjattavaksi.

- Suomeen solutetaan toisten EU-maiden kautta GRU:n parhaita erikoisjoukkoja hiljalleen. Mielellään sellaisia, jotka puhuvat ongelmitta ja ilman venäläistä korostusta jotain ei-itäslaavista kieltä, mielellään englantia, jotta epäilykset eivät herää. Nämä hakeutuvat eri teitä Ahvenanmaalle, hajallaan sekä ajallisesti että sijainniltaan.
- Aseita toimitetaan hiljalleen Maarianhaminan konsulaattiin diplomaattipostina noin komppanian kokoiselle joukolle.
- Sukeltajia laitetaan lomailemaan Turun saaristoon.
- Näillä näennäisesti sopivilla saariston tonteilla olisi muuten suhteellisen rauhallista.

- Pihkovan VDV-prikaati ei osallistu operaation Suomen-osuuteen (vaan se olisi esim. Baltian haltuunottoon operaation kakkosvaiheessa jyvitetty).
- Operaatioon käytettävät rivisotilaat kerättäisiin ties mistä Keski-Venäjältä, ja mielellään siten, että etenkin korkeamman tason joukkojen alkuperä hämärrettäisiin tehokkaasti liikuttelemalla joukkoja eri varuskuntien välillä, vaihtaen varusteita päittäin. Eli esim. VDV:tä tai merijalkaväkeä vietäisiin johonkin toiseen varuskuntaan valmistautumaan, ja heidän varuskuntaansa palautettaisiin jotain näiksi pukeutuneita sotilaita.
- Keski-Venäjän ja Moskovan seudun operatiiviset panssaridivisioonat ja strateginen reservi ovat jatkuvasti siirtoharjoituksissa.

Toteutus:
1. Venäjä ilmoittaa päivittävänsä Kaliningradin ilmatorjuntaa. Pietarissa siirretään ihan tavallisiin Venäjän laivaston laivoihin vaikka S-400, joka puretaan Kaliningradissa ja siirretään tilalle vaikkapa S-300, "pois viemistä" odottelemaan. Samalla aluksessa voisi olla muutaman joukkueen verran rynnäkköpanssarivaunuja.
2. Kaliningradissa "huollettavana" oleva ro-ro lähtee matkaan, sotilailla täyteen lastattuna - silloin kun linjaa ajavan ro-ro:n olisi pitänyt lähteä. Pian sen jälkeen lähtee linjaa ajava ro-ro, siviileillä lastattuna, myöhässä omasta aikataulustaan.
3. Kuljetuskoneita lähtee vähän syvemmältä Venäjältä, välilaskupaikkana Pietari, pääteasemana Kaliningrad. Näissä on vain kakkostason (tai huonompia) joukkoja, ei kuitenkaan mitään aivan laarinpohjareserviä, jotta se ei herättäisi suurempaa ihmetystä.
4. Kaliningradista S-300:aa "pois vievä" alus lähtee liikkeelle.

5. Ensimmäisen, sotilaita täynnä olevan ro-ro:n lähestyessä Ahvenanmaata GRU:n erikoisjoukkoja käy Maarianhaminan konsulaatissa hakemassa aseet yön tunteina. Kaikki eivät missään nimessä käy, vaan esimerkiksi kunkin neljän joukkueen johtaja.
6. Saaristossa "lomailevat" sukeltajat käyvät katkaisemassa tietoliikennekaapelit ja ansoittavat katkaistun kohdan, ja valmistautuvat maalittamaan merivoimiemme aluksia.

7. Pietarin seudulta lähtee ensimmäinen kuljetuskone ja muutama hävittäjä (esim. Su-27) saattamaan. Ei mitään suurta osastoa - hävittäjistä osa suuntaakin Suomen ilmatilaan, provosoiden tunnistustehtävän.
8. GRU:n miehet ottavat joukkuekokoisina osastoina haltuun Maarianhaminan sataman, Jomalan lentokentän jne. (esim. muut satamat vielä).

9. Hävittäjät laukaisevat ohjukset tunnistustehtävälle tulleisiin Hornetteihin (tod. näk. 2 kpl torjuntavarustuksessa). Sekä venäläiset koneet (ml. kuljetuskone) että Hornetit putoavat.
10. Useampi muu kuljetuskone lähtee Pietarista. Samalla Sakkolasta (Gromovo) lähtee useampi lentue MiG-31M:iä, osa varustettuina pitkän kantaman ilmasta ilmaan -ohjuksin ja osa Kinzhaleilla. Petroskoin Pesoutsasta (Besovets) lähtee suuri määrä Su-35:ia monitoimivarustuksella. Kaliningradista lähtee Su-24:t raskaassa pommikuormassa (mitä niihin nyt mahtuu, parikymmentä 500 kg lentopommia per kone), tavoitteena Dragsvikin varuskunnan ja Syndalenin sataman massiivinen pommitus.
11. Sotilaita kuljettava ro-ro ajaakin Pietarin sijaan Maarianhaminaan. Venäläisiä siviilejä sisältävä tekee myös niin. Joukot lasketaan maihin., ja ottavat haltuun saaren pääosat.
12. Venäjän merivoimat aktivoituu Itämerellä, lähettäen aluksensa sotavalmiudessa merelle. Iskandereita ym. ohjuksia ammutaan, maaleina puhtaasti sotilaalliset kohteet (kuten UTJR, varikot jne.).
13. Venäjän lähialueen joukkojen ja osan strategisen reservin että toisen aallon eliittijoukkojen (operatiiviset panssaridivisioonat) mobilisointi ja kuljetus kohti Suomen rajaseutuja alkaa.
14. Venäjän ilmavoimat ottaa isossa mittakaavassa yhteen ilmavoimiemme kanssa. MiG-31:t ampuvat Kinzhalinsa, kohteena ohjusveneemme (maalitus tarvittaessa saaristoon soluttautunein joukoin), ja Su-35:t yrittävät sitoa Hornetteja ilmataisteluun parhaansa mukaan. Kuljetuskoneet kakkosluokan joukkoineen ovat uhrattavissa oleva resurssi, toki ne on tarkoitus saada Jomalaan asti, mutta tuhoutumisella ei ole niin väliä, tarkoitus on olla osittain myös hävittäjiä suojaava korkean prioriteetin maali Suomelle. Pyrkimys on estää Suomen ilmaherruus Suomenlahdella ja saaristossa operaation kriittisessä vaiheessa, estäen Venäjän alusten pommittamisen.
15. Kaliningradista S-300:aa vievä alus rantautuu Maarianhaminaan, ja laskee järjestelmänsä maihin. Poistuu mahdollisimman pian, jotta Venäjän osuus on mahdollisimman epäselvä.
16. GRU:n miehet vedetään pois Ahvenanmaalta joukkojenkuljetuksiin sopivilla veneillä (esim. sukellusveneet). Arvokasta resurssia ei kannata jättää Suomen kostoiskulle alttiiksi, muut Maarianhaminaan lasketut joukot riittävät. Heidät evakuoidaan Pietariin.

17. Venäjä lähettää Suomelle aamupäivällä nootin siitä, että suomalaiset ovat hyökänneet kuljetuskonetta suojanneiden venäläisten sotilaskoneiden kimppuun, johon Venäjän on ollut pakko vastata, minkä seurauksena "maat ovat sodan partaalla". Jos Suomi on onnistunut epähuomiossa upottamaan venäläissiviilejä kuljettaneen ro-ro:n, Venäjän propagandatuutit eivät mistään muusta kerrokaan. Ahvenanmaan tilanteesta ollaan Venäjällä muuten täysin hiljaa, ja kaikki Suomen väitteet mistään maajoukkojen tulosta Suomeen kiistetään "venäläisvastaisena propagandana".
18. Venäjä esittää heti perään ultimaatumin siitä, että alkaa täysimittainen sota, jos Suomi ei pidättäydy jatkossa sotilaallisista toimista. Venäjä vetoaa siihen, että toimet ylittävät nytkin jo pitkälti sotaan lähdön rajan, mutta "Venäjän rauhantahtoisuus" "haluaa estää suomalaisten siviilien kärsimyksen".

Tärkeää tässä on se, että Venäjä ei iske yhteenkään kohteeseen sotilaskohteiden ulkopuolella. Tarkoituksena olisi, että suomalaiset heräävät muuten aivan tavalliseen päivään, mutta epämääräiseen ja sekavaan tilannekuvaan siitä, mitä oikein tapahtuu. Mitä vähemmän suomalaistappioita, ja nimenomaan siviiliväestön valtaosaa koskevia suomalaistappiota operaatiossa on tilanteen selkeytymiseen mennessä tullut, sen parempi Venäjälle, koska ennen kuin tuttavapiirissä sota koskee ketään, on sitä helpompi vastustaa. Tavoitteena olisi, että tappiot koskisivat lähinnä vain ammattisotilaita, ja tarvittaessa pientä määrää varusmiehistä (suomenruotsalaisia lähinnä).

Lisäksi on huomioitava se, että Kremlille ei musikan henki ole ikinä merkannut mitään. Jos omia siviilejä ja ei-tärkeitä sotilaita uhraamalla saadaan tavoitteita toteutettua, niin heidän henkensä ei paljon merkitse. Esimerkiksi tässä nuo ro-ro:ssa olevat siviilit ja kuljetuskoneissa olevat sotilaat olisivat uhrattavia tarvittaessa, koska niistä saisi hyvän poliittisen lyömäaseen. Sen sijaan erikoisjoukot ovat arvokas resurssi, ja niitä kannattaa suojella.

Tästä päästäisiin mahdollisesti operaation kakkosvaiheeseen, eli vielä samana päivänä alkavaan Gotlannin haltuunottoon ja Baltian valtauksen aloitukseen. Kun sotatoimet olisivat käynnistyneet Suomessa, olisi VDV lähtenyt liikkeelle jo Baltiaan, ei vielä kuitenkaan aloittanut sotatoimia ennen kuin Ahvenanmaan tilanne alkaa selkeytyä. Mutta mielestäni Suomi olisi keskeisessä osassa nimenomaan ensimmäisenä kohteena, koska jos se menisi pieleen, NATO:a ei olisi vielä haastettu, mutta toisaalta heti Suomen kanssa alkaneiden sotatoimien kohdalla NATO:n ja Ruotsin sotilasjohto olisivat saaneet varoituksen, vaikka suuren yleisön kuva olisikin hyvin sekava. Suomen tilanteen selkeyttäminen olisi tärkeää heti aluksi.

Tärkeä seikka kannaltamme on se, mitenkä hyvin tiedustelumme on kartalla.
 
Viimeksi muokattu:
Jos pohditaan käyttäjän @Pihatonttu inspiroimana sitä, mitä Moskovassa olevana tekisi, jos haluaisi alistaa Suomen Ahvenanmaan valtaamalla - tässä oma tulkintani:

Suunnittelu:
- Ro-ro -yhteys säännöllisenä Pietarin ja Kaliningradin välille, useilla samankaltaisilla laivoilla.
- Yksi aluksista "vikaantuu" Kaliningradissa ja jää sinne pitkäksi aikaa korjattavaksi.

- Suomeen solutetaan toisten EU-maiden kautta GRU:n parhaita erikoisjoukkoja hiljalleen. Mielellään sellaisia, jotka puhuvat ongelmitta ja ilman venäläistä korostusta jotain ei-itäslaavista kieltä, mielellään englantia, jotta epäilykset eivät herää. Nämä hakeutuvat eri teitä Ahvenanmaalle, hajallaan sekä ajallisesti että sijainniltaan.
- Aseita toimitetaan hiljalleen Maarianhaminan konsulaattiin diplomaattipostina noin komppanian kokoiselle joukolle.
- Sukeltajia laitetaan lomailemaan Turun saaristoon.
- Näillä näennäisesti sopivilla saariston tonteilla olisi muuten suhteellisen rauhallista.

- Pihkovan VDV-prikaati ei osallistu operaation Suomen-osuuteen (vaan se olisi esim. Baltian haltuunottoon operaation kakkosvaiheessa jyvitetty).
- Operaatioon käytettävät rivisotilaat kerättäisiin ties mistä Keski-Venäjältä, ja mielellään siten, että etenkin korkeamman tason joukkojen alkuperä hämärrettäisiin tehokkaasti liikuttelemalla joukkoja eri varuskuntien välillä, vaihtaen varusteita päittäin. Eli esim. VDV:tä tai merijalkaväkeä vietäisiin johonkin toiseen varuskuntaan valmistautumaan, ja heidän varuskuntaansa palautettaisiin jotain näiksi pukeutuneita sotilaita.
- Keski-Venäjän ja Moskovan seudun operatiiviset panssaridivisioonat ja strateginen reservi ovat jatkuvasti siirtoharjoituksissa.

Toteutus:
1. Venäjä ilmoittaa päivittävänsä Kaliningradin ilmatorjuntaa. Pietarissa siirretään ihan tavallisiin Venäjän laivaston laivoihin vaikka S-400, joka puretaan Kaliningradissa ja siirretään tilalle vaikkapa S-300, "pois viemistä" odottelemaan. Samalla aluksessa voisi olla muutaman joukkueen verran rynnäkköpanssarivaunuja.
2. Kaliningradissa "huollettavana" oleva ro-ro lähtee matkaan, sotilailla täyteen lastattuna - silloin kun linjaa ajavan ro-ro:n olisi pitänyt lähteä. Pian sen jälkeen lähtee linjaa ajava ro-ro, siviileillä lastattuna, myöhässä omasta aikataulustaan.
3. Kuljetuskoneita lähtee vähän syvemmältä Venäjältä, välilaskupaikkana Pietari, pääteasemana Kaliningrad. Näissä on vain kakkostason joukkoja, ei kuitenkaan mitään laarinpohjareserviä, jotta se ei herättäisi suurempaa ihmetystä.
4. Kaliningradista S-300:aa "pois vievä" alus lähtee liikkeelle.

5. Ensimmäisen, sotilaita täynnä olevan ro-ro:n lähestyessä Ahvenanmaata GRU:n erikoisjoukkoja käy Maarianhaminan konsulaatissa hakemassa aseet yön tunteina. Kaikki eivät missään nimessä käy, vaan esimerkiksi kunkin neljän joukkueen johtaja.
6. Saaristossa "lomailevat" sukeltajat käyvät katkaisemassa tietoliikennekaapelit ja ansoittavat katkaistun kohdan, ja valmistautuvat maalittamaan merivoimiemme aluksia.

7. Pietarin seudulta lähtee ensimmäinen kuljetuskone ja muutama hävittäjä (esim. Su-27) saattamaan. Ei mitään suurta osastoa - hävittäjistä osa suuntaakin Suomen ilmatilaan, provosoiden tunnistustehtävän.
8. GRU:n miehet ottavat joukkuekokoisina osastoina haltuun Maarianhaminan sataman, Jomalan lentokentän jne. (esim. muut satamat vielä).

9. Hävittäjät laukaisevat ohjukset tunnistustehtävälle tulleisiin Hornetteihin (tod. näk. 2 kpl torjuntavarustuksessa). Sekä venäläiset koneet (ml. kuljetuskone) että Hornetit putoavat.
10. Useampi muu kuljetuskone lähtee Pietarista. Samalla Sakkolasta (Gromovo) lähtee useampi lentue MiG-31M:iä, osa varustettuina pitkän kantaman ilmasta ilmaan -ohjuksin ja osa Kinzhaleilla. Petroskoin Pesoutsasta (Besovets) lähtee suuri määrä Su-35:ia monitoimivarustuksella. Kaliningradista lähtee Su-24:t raskaassa pommikuormassa (mitä niihin nyt mahtuu, parikymmentä 500 kg lentopommia per kone), tavoitteena Dragsvikin varuskunnan ja Syndalenin sataman massiivinen pommitus.
11. Sotilaita kuljettava ro-ro ajaakin Pietarin sijaan Maarianhaminaan. Venäläisiä siviilejä sisältävä tekee myös niin. Joukot lasketaan maihin., ja ottavat haltuun saaren pääosat.
12. Venäjän merivoimat aktivoituu Itämerellä, lähettäen aluksensa sotavalmiudessa merelle. Iskandereita ym. ohjuksia ammutaan, maaleina puhtaasti sotilaalliset kohteet (kuten UTJR, varikot jne.).
13. Venäjän lähialueen joukkojen ja osan strategisen reservin että toisen aallon eliittijoukkojen (operatiiviset panssaridivisioonat) mobilisointi ja kuljetus kohti Suomen rajaseutuja alkaa.
14. Venäjän ilmavoimat ottaa isossa mittakaavassa yhteen ilmavoimiemme kanssa. MiG-31:t ampuvat Kinzhalinsa, kohteena ohjusveneemme (maalitus tarvittaessa saaristoon soluttautunein joukoin), ja Su-35:t yrittävät sitoa Hornetteja ilmataisteluun parhaansa mukaan. Kuljetuskoneet kakkosluokan joukkoineen ovat uhrattavissa oleva resurssi, toki ne on tarkoitus saada Jomalaan asti, mutta tuhoutumisella ei ole niin väliä, tarkoitus on olla osittain myös hävittäjiä suojaava korkean prioriteetin maali Suomelle. Pyrkimys on estää Suomen ilmaherruus Suomenlahdella ja saaristossa operaation kriittisessä vaiheessa, estäen Venäjän alusten pommittamisen.
15. Kaliningradista S-300:aa vievä alus rantautuu Maarianhaminaan, ja laskee järjestelmänsä maihin.
16. GRU:n miehet vedetään pois Ahvenanmaalta joukkojenkuljetuksiin sopivilla veneillä. Arvokasta resurssia ei kannata jättää Suomen kostoiskulle alttiiksi, muut Maarianhaminaan lasketut joukot riittävät. Heidät evakuoidaan Pietariin.

17. Venäjä lähettää Suomelle aamupäivällä nootin siitä, että suomalaiset ovat hyökänneet kuljetuskonetta suojanneiden venäläisten sotilaskoneiden kimppuun, johon Venäjän on ollut pakko vastata, minkä seurauksena "maat ovat sodan partaalla". Jos Suomi on onnistunut epähuomiossa upottamaan venäläissiviilejä kuljettaneen ro-ro:n, Venäjän propagandatuutit eivät mistään muusta kerrokaan. Ahvenanmaan tilanteesta ollaan Venäjällä muuten täysin hiljaa, ja kaikki Suomen väitteet mistään maajoukkojen tulosta Suomeen kiistetään "venäläisvastaisena propagandana".
18. Venäjä esittää heti perään ultimaatumin siitä, että alkaa täysimittainen sota, jos Suomi ei pidättäydy jatkossa sotilaallisista toimista. Venäjä vetoaa siihen, että toimet ylittävät nytkin jo pitkälti sotaan lähdön rajan, mutta "Venäjän rauhantahtoisuus" "haluaa estää suomalaisten siviilien kärsimyksen".

Tärkeää tässä on se, että Venäjä ei iske yhteenkään kohteeseen sotilaskohteiden ulkopuolella. Tarkoituksena olisi, että suomalaiset heräävät muuten aivan tavalliseen päivään, mutta epämääräiseen ja sekavaan tilannekuvaan siitä, mitä oikein tapahtuu. Mitä vähemmän suomalaistappioita, ja nimenomaan siviiliväestön valtaosaa koskevia suomalaistappiota operaatiossa on tilanteen selkeytymiseen mennessä tullut, sen parempi Venäjälle, koska ennen kuin tuttavapiirissä sota koskee ketään, on sitä helpompi vastustaa. Tavoitteena olisi, että tappiot koskisivat lähinnä vain ammattisotilaita, ja tarvittaessa pientä määrää varusmiehistä (suomenruotsalaisia lähinnä).

Lisäksi on huomioitava se, että Kremlille ei musikan henki ole ikinä merkannut mitään. Jos omia siviilejä ja ei-tärkeitä sotilaita uhraamalla saadaan tavoitteita toteutettua, niin heidän henkensä ei paljon merkitse. Esimerkiksi tässä nuo ro-ro:ssa olevat siviilit ja kuljetuskoneissa olevat sotilaat olisivat uhrattavia tarvittaessa, koska niistä saisi hyvän poliittisen lyömäaseen. Sen sijaan erikoisjoukot ovat arvokas resurssi, ja niitä kannattaa suojella.

Tästä päästäisiin mahdollisesti operaation kakkosvaiheeseen, eli vielä samana päivänä alkavaan Gotlannin haltuunottoon ja Baltian valtauksen aloitukseen. Kun sotatoimet olisivat käynnistyneet Suomessa, olisi VDV lähtenyt liikkeelle jo Baltiaan, ei vielä kuitenkaan aloittanut sotatoimia ennen kuin Ahvenanmaan tilanne alkaa selkeytyä. Mutta mielestäni Suomi olisi keskeisessä osassa nimenomaan ensimmäisenä kohteena, koska jos se menisi pieleen, NATO:a ei olisi vielä haastettu, mutta toisaalta heti Suomen kanssa alkaneiden sotatoimien kohdalla NATO:n ja Ruotsin sotilasjohto olisivat saaneet varoituksen, vaikka suuren yleisön kuva olisikin hyvin sekava. Suomen tilanteen selkeyttäminen olisi tärkeää heti aluksi.

Tärkeä seikka kannaltamme on se, mitenkä hyvin tiedustelumme on kartalla.
Ei meidän tiedustelu, vaan länsimaiden. Ja ne huomaa varmasti jos huolto yms aktivoituu mitkä yleensä on hiljaa. Nykyaikana on pirun vaikeata mobilisoida mitään joukkoja, koska aina joku laittaa someen, joku näkee, sateelliitti näkee, tiedustelu kuulee YK:t, yms keinoja on paljon. Koska näitä samoja ja alkeellisempia keinoja käytettiin Kylmän Sodan aikana ehkäisemään ylläripylläri hyökkäyksiä. Ja jos muuta ei jää, niin tilaa Open Skies valvontalennon, sen jos blokkaan, niin syytä tehdä liikekannallepano.
 
Ei meidän tiedustelu, vaan länsimaiden. Ja ne huomaa varmasti jos huolto yms aktivoituu mitkä yleensä on hiljaa. Nykyaikana on pirun vaikeata mobilisoida mitään joukkoja, koska aina joku laittaa someen, joku näkee, sateelliitti näkee, tiedustelu kuulee YK:t, yms keinoja on paljon. Koska näitä samoja ja alkeellisempia keinoja käytettiin Kylmän Sodan aikana ehkäisemään ylläripylläri hyökkäyksiä. Ja jos muuta ei jää, niin tilaa Open Skies valvontalennon, sen jos blokkaan, niin syytä tehdä liikekannallepano.
Tuohon pohdintaani sisältyi osittain se, että huoltoa ei järjestettäisi alussa liikkuvien ro-ro:jen lisäksi, vaan tarkoitus olisi vain lamauttaa Suomen vastatoimet Ahvenanmaalle laskettua joukkoa vastaan niin pitkäksi aikaa, että joko Suomi taipuisi Venäjän tahtoon (jäätynyt konflikti Transnistrian tai Georgian tapaan) tai Baltia olisi saatu haltuun, jota kautta huoltaminen helpottuisi, ja voitaisiin tarvittaessa toteuttaa. Ja jos Suomi katsoisi tuon bluffin, niin sitten joukkojen pääosan voisi antaa kuolla Ahvenanmaalle tunnuksettomina - siksi operaatiossa käytettäisiin lähinnä uhrattavia rivisotilaita tai jopa jotain Itä-Ukrainan operaatioon osallistuneen tason roskaväkeä. Erikoisjoukot evakuoitaisiin sukellusveneillä heti alun jälkeen, ja loput tärkeämmät joukot (esim. merijalkaväki) otettaisiin sen siviilejä kuljettaneen ro-ro:n kyytiin, jos tilanne leviäisi käsiin. Muiden annettaisiin kuolla ja osallisuus kiistettäisiin täysin - kuten sanoin, Venäjällä ei musikan henki paljon merkitse.

Sopivasti hämäämällä tunnuksettomat sotilaat olisivat vieläpä M05:een pukeutuneet, jolloin operaation kiistäminen olisi helpompaa.
 
Viimeksi muokattu:
Sellaiset 50 vuotta on hoettu, että kun on sateliitit ja muut pelit ja vehkeet, niin yllätyshyökkäyksiä ei voi tapahtua.

Jostain kumman syystä esimerkiksi Georgia yllätettiin vuonna 2008 ja Krimilläkin saatiin yllätys aikaiseksi.

Voidaanhan sitä jälkikäteen sitten imelästi todeta, että kyllä huomattiin, mutta ei reagoitu.
 
Jos pohditaan käyttäjän @Pihatonttu inspiroimana sitä, mitä Moskovassa olevana tekisi, jos haluaisi alistaa Suomen Ahvenanmaan valtaamalla - tässä oma tulkintani:

Suunnittelu:
- Ro-ro -yhteys säännöllisenä Pietarin ja Kaliningradin välille, useilla samankaltaisilla laivoilla.
- Yksi aluksista "vikaantuu" Kaliningradissa ja jää sinne pitkäksi aikaa korjattavaksi.

- Suomeen solutetaan toisten EU-maiden kautta GRU:n parhaita erikoisjoukkoja hiljalleen. Mielellään sellaisia, jotka puhuvat ongelmitta ja ilman venäläistä korostusta jotain ei-itäslaavista kieltä, mielellään englantia, jotta epäilykset eivät herää. Nämä hakeutuvat eri teitä Ahvenanmaalle, hajallaan sekä ajallisesti että sijainniltaan.
- Aseita toimitetaan hiljalleen Maarianhaminan konsulaattiin diplomaattipostina noin komppanian kokoiselle joukolle.
- Sukeltajia laitetaan lomailemaan Turun saaristoon.
- Näillä näennäisesti sopivilla saariston tonteilla olisi muuten suhteellisen rauhallista.

- Pihkovan VDV-prikaati ei osallistu operaation Suomen-osuuteen (vaan se olisi esim. Baltian haltuunottoon operaation kakkosvaiheessa jyvitetty).
- Operaatioon käytettävät rivisotilaat kerättäisiin ties mistä Keski-Venäjältä, ja mielellään siten, että etenkin korkeamman tason joukkojen alkuperä hämärrettäisiin tehokkaasti liikuttelemalla joukkoja eri varuskuntien välillä, vaihtaen varusteita päittäin. Eli esim. VDV:tä tai merijalkaväkeä vietäisiin johonkin toiseen varuskuntaan valmistautumaan, ja heidän varuskuntaansa palautettaisiin jotain näiksi pukeutuneita sotilaita.
- Keski-Venäjän ja Moskovan seudun operatiiviset panssaridivisioonat ja strateginen reservi ovat jatkuvasti siirtoharjoituksissa.

Toteutus:
1. Venäjä ilmoittaa päivittävänsä Kaliningradin ilmatorjuntaa. Pietarissa siirretään ihan tavallisiin Venäjän laivaston laivoihin vaikka S-400, joka puretaan Kaliningradissa ja siirretään tilalle vaikkapa S-300, "pois viemistä" odottelemaan. Samalla aluksessa voisi olla muutaman joukkueen verran rynnäkköpanssarivaunuja.
2. Kaliningradissa "huollettavana" oleva ro-ro lähtee matkaan, sotilailla täyteen lastattuna - silloin kun linjaa ajavan ro-ro:n olisi pitänyt lähteä. Pian sen jälkeen lähtee linjaa ajava ro-ro, siviileillä lastattuna, myöhässä omasta aikataulustaan.
3. Kuljetuskoneita lähtee vähän syvemmältä Venäjältä, välilaskupaikkana Pietari, pääteasemana Kaliningrad. Näissä on vain kakkostason joukkoja, ei kuitenkaan mitään laarinpohjareserviä, jotta se ei herättäisi suurempaa ihmetystä.
4. Kaliningradista S-300:aa "pois vievä" alus lähtee liikkeelle.

5. Ensimmäisen, sotilaita täynnä olevan ro-ro:n lähestyessä Ahvenanmaata GRU:n erikoisjoukkoja käy Maarianhaminan konsulaatissa hakemassa aseet yön tunteina. Kaikki eivät missään nimessä käy, vaan esimerkiksi kunkin neljän joukkueen johtaja.
6. Saaristossa "lomailevat" sukeltajat käyvät katkaisemassa tietoliikennekaapelit ja ansoittavat katkaistun kohdan, ja valmistautuvat maalittamaan merivoimiemme aluksia.

7. Pietarin seudulta lähtee ensimmäinen kuljetuskone ja muutama hävittäjä (esim. Su-27) saattamaan. Ei mitään suurta osastoa - hävittäjistä osa suuntaakin Suomen ilmatilaan, provosoiden tunnistustehtävän.
8. GRU:n miehet ottavat joukkuekokoisina osastoina haltuun Maarianhaminan sataman, Jomalan lentokentän jne. (esim. muut satamat vielä).

9. Hävittäjät laukaisevat ohjukset tunnistustehtävälle tulleisiin Hornetteihin (tod. näk. 2 kpl torjuntavarustuksessa). Sekä venäläiset koneet (ml. kuljetuskone) että Hornetit putoavat.
10. Useampi muu kuljetuskone lähtee Pietarista. Samalla Sakkolasta (Gromovo) lähtee useampi lentue MiG-31M:iä, osa varustettuina pitkän kantaman ilmasta ilmaan -ohjuksin ja osa Kinzhaleilla. Petroskoin Pesoutsasta (Besovets) lähtee suuri määrä Su-35:ia monitoimivarustuksella. Kaliningradista lähtee Su-24:t raskaassa pommikuormassa (mitä niihin nyt mahtuu, parikymmentä 500 kg lentopommia per kone), tavoitteena Dragsvikin varuskunnan ja Syndalenin sataman massiivinen pommitus.
11. Sotilaita kuljettava ro-ro ajaakin Pietarin sijaan Maarianhaminaan. Venäläisiä siviilejä sisältävä tekee myös niin. Joukot lasketaan maihin., ja ottavat haltuun saaren pääosat.
12. Venäjän merivoimat aktivoituu Itämerellä, lähettäen aluksensa sotavalmiudessa merelle. Iskandereita ym. ohjuksia ammutaan, maaleina puhtaasti sotilaalliset kohteet (kuten UTJR, varikot jne.).
13. Venäjän lähialueen joukkojen ja osan strategisen reservin että toisen aallon eliittijoukkojen (operatiiviset panssaridivisioonat) mobilisointi ja kuljetus kohti Suomen rajaseutuja alkaa.
14. Venäjän ilmavoimat ottaa isossa mittakaavassa yhteen ilmavoimiemme kanssa. MiG-31:t ampuvat Kinzhalinsa, kohteena ohjusveneemme (maalitus tarvittaessa saaristoon soluttautunein joukoin), ja Su-35:t yrittävät sitoa Hornetteja ilmataisteluun parhaansa mukaan. Kuljetuskoneet kakkosluokan joukkoineen ovat uhrattavissa oleva resurssi, toki ne on tarkoitus saada Jomalaan asti, mutta tuhoutumisella ei ole niin väliä, tarkoitus on olla osittain myös hävittäjiä suojaava korkean prioriteetin maali Suomelle. Pyrkimys on estää Suomen ilmaherruus Suomenlahdella ja saaristossa operaation kriittisessä vaiheessa, estäen Venäjän alusten pommittamisen.
15. Kaliningradista S-300:aa vievä alus rantautuu Maarianhaminaan, ja laskee järjestelmänsä maihin.
16. GRU:n miehet vedetään pois Ahvenanmaalta joukkojenkuljetuksiin sopivilla veneillä. Arvokasta resurssia ei kannata jättää Suomen kostoiskulle alttiiksi, muut Maarianhaminaan lasketut joukot riittävät. Heidät evakuoidaan Pietariin.

17. Venäjä lähettää Suomelle aamupäivällä nootin siitä, että suomalaiset ovat hyökänneet kuljetuskonetta suojanneiden venäläisten sotilaskoneiden kimppuun, johon Venäjän on ollut pakko vastata, minkä seurauksena "maat ovat sodan partaalla". Jos Suomi on onnistunut epähuomiossa upottamaan venäläissiviilejä kuljettaneen ro-ro:n, Venäjän propagandatuutit eivät mistään muusta kerrokaan. Ahvenanmaan tilanteesta ollaan Venäjällä muuten täysin hiljaa, ja kaikki Suomen väitteet mistään maajoukkojen tulosta Suomeen kiistetään "venäläisvastaisena propagandana".
18. Venäjä esittää heti perään ultimaatumin siitä, että alkaa täysimittainen sota, jos Suomi ei pidättäydy jatkossa sotilaallisista toimista. Venäjä vetoaa siihen, että toimet ylittävät nytkin jo pitkälti sotaan lähdön rajan, mutta "Venäjän rauhantahtoisuus" "haluaa estää suomalaisten siviilien kärsimyksen".

Tärkeää tässä on se, että Venäjä ei iske yhteenkään kohteeseen sotilaskohteiden ulkopuolella. Tarkoituksena olisi, että suomalaiset heräävät muuten aivan tavalliseen päivään, mutta epämääräiseen ja sekavaan tilannekuvaan siitä, mitä oikein tapahtuu. Mitä vähemmän suomalaistappioita, ja nimenomaan siviiliväestön valtaosaa koskevia suomalaistappiota operaatiossa on tilanteen selkeytymiseen mennessä tullut, sen parempi Venäjälle, koska ennen kuin tuttavapiirissä sota koskee ketään, on sitä helpompi vastustaa. Tavoitteena olisi, että tappiot koskisivat lähinnä vain ammattisotilaita, ja tarvittaessa pientä määrää varusmiehistä (suomenruotsalaisia lähinnä).

Lisäksi on huomioitava se, että Kremlille ei musikan henki ole ikinä merkannut mitään. Jos omia siviilejä ja ei-tärkeitä sotilaita uhraamalla saadaan tavoitteita toteutettua, niin heidän henkensä ei paljon merkitse. Esimerkiksi tässä nuo ro-ro:ssa olevat siviilit ja kuljetuskoneissa olevat sotilaat olisivat uhrattavia tarvittaessa, koska niistä saisi hyvän poliittisen lyömäaseen. Sen sijaan erikoisjoukot ovat arvokas resurssi, ja niitä kannattaa suojella.

Tästä päästäisiin mahdollisesti operaation kakkosvaiheeseen, eli vielä samana päivänä alkavaan Gotlannin haltuunottoon ja Baltian valtauksen aloitukseen. Kun sotatoimet olisivat käynnistyneet Suomessa, olisi VDV lähtenyt liikkeelle jo Baltiaan, ei vielä kuitenkaan aloittanut sotatoimia ennen kuin Ahvenanmaan tilanne alkaa selkeytyä. Mutta mielestäni Suomi olisi keskeisessä osassa nimenomaan ensimmäisenä kohteena, koska jos se menisi pieleen, NATO:a ei olisi vielä haastettu, mutta toisaalta heti Suomen kanssa alkaneiden sotatoimien kohdalla NATO:n ja Ruotsin sotilasjohto olisivat saaneet varoituksen, vaikka suuren yleisön kuva olisikin hyvin sekava. Suomen tilanteen selkeyttäminen olisi tärkeää heti aluksi.

Tärkeä seikka kannaltamme on se, mitenkä hyvin tiedustelumme on kartalla.


Mielenkiintoinen tomclancymainen skenaario. Mutta onko oletuksena se että tämä tapahtuisi syvän rauhantilan vallitessa tyyliin huomisaamuna klo 0200 ? Jos tämä olisi osa jotain kansainvälistä kriisiä (NATO vs. Venäjä Baltiassa) tai jännittynyttä ilmapiiriä, niin uskoisin meilläkin valvonnan tason olevan suhteellisen korkealla. Eli pointti se, että tällaisessa tilanteessa Suomen totaalinen yllättäminen ei välttämättä olisi erityisen helppoa.
 
Ei meidän tiedustelu, vaan länsimaiden. Ja ne huomaa varmasti jos huolto yms aktivoituu mitkä yleensä on hiljaa. Nykyaikana on pirun vaikeata mobilisoida mitään joukkoja, koska aina joku laittaa someen, joku näkee, sateelliitti näkee, tiedustelu kuulee YK:t, yms keinoja on paljon. Koska näitä samoja ja alkeellisempia keinoja käytettiin Kylmän Sodan aikana ehkäisemään ylläripylläri hyökkäyksiä. Ja jos muuta ei jää, niin tilaa Open Skies valvontalennon, sen jos blokkaan, niin syytä tehdä liikekannallepano.

Juu. Kylmän sodan vuosinakin kun ei ollut somea, olisi Varsovan liiton mobilisaatio todennäköisesti huomattu riittävän ajoissa. DDR:n alueella toimineet lännen tiedustelijat olisivat varmaankin olleet hereillä.
 
Back
Top