Salpalinja 2024

[Rakettimies]

Perinteisesti katsottunahan Ukrainan maasto suosii panssareita ja osassa klippejä meno tuntuu välillä jopa toivottomalta yksittäisen jalkaväkitaistelijan kannalta. Sen verran laakeaa, että tykistö, ohjukset ja panssarit määräävät miten käy. Tykistö nyt on ollut meillä taas yksi niitä vahvuuksia ja täällä on pyritty hyödyntämään pienempiä etäisyyksiä metsien ja muun peitteisen maaston avulla, jotta jv-aseiden tulivoima muodostuu ratkaisevaksi.

Uudessa taktiikan oppikirjassa oli pohdintaa siitä, että metsien rooli tulee muuttumaan tulevassa sodankäynnissä. Sitä edeltävillä sivuilla oli käsitelty peitteisen maaston hyötyjä ja haasteita historiallisesti.

https://doria.fi/bitstream/handle/1...oille_verkkoversio.pdf?sequence=1&isAllowed=y

(sivut 50-53)

"Metsän merkitys joukon toiminnan salaamisen kannalta on vähentynyt. Nykyaikaisimmat sensorit, erityisesti LiDAR, ovat asettaneet suomalaisen taktiikan uuden eteen. Metsä ei enää olekaan suomalaisen sotilaan ja joukon paras ystävä. Uusimmat sensorit ”näkevät” kasvillisuuden ja puuston läpi ja myös maan alle kaivetut sotilaalliset kohteet kyetään havaitsemaan. Perinteinen tapa sijoittaa hyökkäyksen lähtöalue metsään hajautettuna ei enää välttämättä tuokaan parasta mahdollista suojaa. Metsä toki edelleen vaikeuttaa useimpien sensoreiden käyttöä, mutta kohonnut riski tulla siellä havaituksi ja joutua tulenkäytön kohteeksi hyökkäyksen valmisteluvaiheessa on huomioitava ja etsittävä uusia vastatoimia"

Tämä kuitenkin vaikuttaa sekä hyökkääjään että puolustajaan. LiDAR mainitaan myös linnoittamisen haasteena, sillä myös kaivetut asemat paljastuvat sensoreille. Historialliseesti katsottuna etsämaasto on neuvostoliittolaisille/venäläisille moottoroiduille joukoille haaste ja taistelu metsissä suomalaisille leipälaji, jonka myös vihollinen tulee ottamaan huomioon. Kysymykseksi kuitenkin jää, kuinka laajasti uutta teknologiaa pyritään ottamaan käyttöön.

 

[aab]

Perinteisesti katsottunahan Ukrainan maasto suosii panssareita ja osassa klippejä meno tuntuu välillä jopa toivottomalta yksittäisen jalkaväkitaistelijan kannalta. Sen verran laakeaa, että tykistö, ohjukset ja panssarit määräävät miten käy. Tykistö nyt on ollut meillä taas yksi niitä vahvuuksia ja täällä on pyritty hyödyntämään pienempiä etäisyyksiä metsien ja muun peitteisen maaston avulla, jotta jv-aseiden tulivoima muodostuu ratkaisevaksi.

Uudessa taktiikan oppikirjassa oli pohdintaa siitä, että metsien rooli tulee muuttumaan tulevassa sodankäynnissä. Sitä edeltävillä sivuilla oli käsitelty peitteisen maaston hyötyjä ja haasteita historiallisesti.

https://doria.fi/bitstream/handle/10024/188563/Mäkitalo&Palokangas_Taktiikan_perusteet_oppikirja_taktikoille_verkkoversio.pdf?sequence=1&isAllowed=y

(sivut 50-53)



Tämä kuitenkin vaikuttaa sekä hyökkääjään että puolustajaan. LiDAR mainitaan myös linnoittamisen haasteena, sillä myös kaivetut asemat paljastuvat sensoreille. Historialliseesti katsottuna etsämaasto on neuvostoliittolaisille/venäläisille moottoroiduille joukoille haaste ja taistelu metsissä suomalaisille leipälaji, jonka myös vihollinen tulee ottamaan huomioon. Kysymykseksi kuitenkin jää, kuinka laajasti uutta teknologiaa pyritään ottamaan käyttöön.

Tämä on juuri se, miksi linnoitusketjut ovat muuttuneet järkeväksi nykysodankäynnissä. Ei metsä enää suojaa joukkoja kuten on aina aiemmin ollut. Vihollinen tietää suomalaisten joukkojen paikat jokatapauksessa, joten parempi olla linnoittuneena kuin pelkän kuusimetsän suojassa.

 

[KIM]

Ei tainnut sellaista visionääriä olla, joka olisi nähnyt että kiinteät puolustuslinjat korsuineen ja panssariesteineen näyttelisivät taas merkittävää roolia. Ja tälläkin palstalla jotkut vakuuttelivat, kuinka omat miinoitteet olisivat puolustajalle vain haitaksi, ne kun rajoittaisivat sitä liikkuvaa puolustusta.

Oli. Muutamia vanhoja jääriä, jotka eivät uskoneet ryssän teleporttauskykyyn.

 

[Hanski]

Tämä aloite liittyy tähänkin teemaan:

Kansalaisaloitepalvelu - Lakialoite valmiusrakentamisen toteuttamisesta Suomessa

Ehdotamme, että Suomessa tehostetaan valmiusrakentamista osana puolustusvalmiuden kehittämistä ja työn kokonaiskoordinaatiota säädellään erillisellä lailla. Lailla valmiusrakentamisen toteuttamisesta muun muassa: • säädellään lainsäädännöllinen peruste valmiusrakentamistöille • määritetään...

www.kansalaisaloite.fi

 

[Venom_Snake]

Miten paljon meillä asiaan vaikuttaa peitteinen maasto ? Bahmutin ja Avdiivkan kuvia kun katselee, niin aakeaa laakeaa aroa piisaa.

Meillä se aakea laakea on ryssän kannalta onneksi väärässä osassa maata. Ja Itä-Suomi sen verran mukavasti järvien dominoima maastoltaan, että hyökkäyssuuntiin tulee mukavasti hyväksikäytettäviä pullonkauloja ja Pohjois-Suomi taas maastoltaan, vähäiseltä tie - ja raideinfraltaan taas epäsopivaa ryssän raskaalle mekanisoidulle sodankäyntitavalle, joka tarvitsee isot läjät junia toimiakseen.

 

[Nargö]

Pohjois-Suomi taas maastoltaan, vähäiseltä tie - ja raideinfraltaan taas epäsopivaa ryssän raskaalle mekanisoidulle sodankäyntitavalle, joka tarvitsee isot läjät junia toimiakseen.

Venäjän puolella on olemassa aika kattava määrä ratoja jotka tulevat enemmän tai vähemmän lähelle Suomen rajaa (Petsamon Nikkeliin, Kouteroon, Alakurttiin, Kostamukseen/Vartiukseen ja Repolan Lentieraan). Mutta rajan yli ei sitten tosiaan pääse junalla kuin Vartiuksessa ja mahdollisesti kunnostustöiden jälkeen Sallassa.

 

[Venom_Snake]

Venäjän puolella on olemassa aika kattava määrä ratoja jotka tulevat enemmän tai vähemmän lähelle Suomen rajaa (Petsamon Nikkeliin, Kouteroon, Alakurttiin, Kostamukseen/Vartiukseen ja Repolan Lentieraan). Mutta rajan yli ei sitten tosiaan pääse junalla kuin Vartiuksessa ja mahdollisesti kunnostustöiden jälkeen Sallassa.

Ja noi junaradatkin on sopivasti meidän pitkän kantaman tykistön ja ilmavoimien ilmasta-maahan aseiden kantaman sisällä.

Itse kuulinkin, että koska Venäjän Pohjoisen Laivaston elinikäkin Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyksien myötä olisi vain hiukan pidempi kuin Itämeren Laivaston, koska niiden elämänlanka eli junaradat Kuolan niemimaalle kulkee kaikki alle 100 kilsan päässä Suomen rajasta.

Eli tositilanteessa ryssältä lähtee heti kättelyssä huoltoreitit Pohjoiselle Laivastolle.

 

[tulikomento]

Ja noi junaradatkin on sopivasti meidän pitkän kantaman tykistön ja ilmavoimien ilmasta-maahan aseiden kantaman sisällä.

Itse kuulinkin, että koska Venäjän Pohjoisen Laivaston elinikäkin Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyksien myötä olisi vain hiukan pidempi kuin Itämeren Laivaston, koska niiden elämänlanka eli junaradat Kuolan niemimaalle kulkee kaikki alle 100 kilsan päässä Suomen rajasta.

Eli tositilanteessa ryssältä lähtee heti kättelyssä huoltoreitit Pohjoiselle Laivastolle.

Ja kuten Ukrainassa on nähty, on ryssä logistiikan ja huollon osalta yhä todella riippuvainen rautateistä.